The European cross-border health data exchange : Focus on clinically relevant data

Publisher Copyright: © 2021 European Federation for Medical Informatics (EFMI) and IOS Press. All rights reserved.The eHealth Digital Service Infrastructure (eHDSI) is an infrastructure ensuring the continuity of care for European citizens while they are travelling abroad in the EU. We present the Finnish readiness of implementing datasets of diagnosis, vaccinations and medication summary in a case study, and discuss challenges emerging from the national perspective. International harmonized standards are a key element in the smooth development of European information exchange.Peer reviewe

Harmonization of Finnish vaccination data

Publisher Copyright: © 2021 European Federation for Medical Informatics (EFMI) and IOS Press. All rights reserved.Vaccination information is needed at individual and at population levels, as it is an important part of public health measures. In Finland, a vaccination data structure has been developed for centralized information services that include patient access to information. Harmonization of data with national vaccination registry is ongoing. New requirements for vaccination certificates have emerged because of COVID-19 pandemic. We explore, what is the readiness of Finnish development of vaccination data structures and what can be learned from Finnish harmonization efforts in order to accomplish required level of interoperability.Peer reviewe

Preliminary Exploration of Main Elements for Systematic Classification Development:Case Study of Patient Safety Incidents

Publisher Copyright: © 2022 JMIR Publications Inc.. All Rights Reserved.Background: Currently, there is no holistic theoretical approach available for guiding classification development. On the basis of our recent classification development research in the area of patient safety in health information technology, this focus area would benefit from a more systematic approach. Although some valuable theoretical and methodological approaches have been presented, classification development literature typically is limited to methodological development in a specific domain or is practically oriented. Objective: The main purposes of this study are to fill the methodological gap in classification development research by exploring possible elements of systematic development based on previous literature and to promote sustainable and well-grounded classification outcomes by identifying a set of recommended elements. Specifically, the aim is to answer the following question: what are the main elements for systematic classification development based on research evidence and our use case? Methods: This study applied a qualitative research approach. On the basis of previous literature, preliminary elements for classification development were specified, as follows: defining a concept model, documenting the development process, incorporating multidisciplinary expertise, validating results, and maintaining the classification. The elements were compiled as guiding principles for the research process and tested in the case of patient safety incidents (n=501). Results: The results illustrate classification development based on the chosen elements, with 4 examples of technology-induced errors. Examples from the use case regard usability, system downtime, clinical workflow, and medication section problems. The study results confirm and thus suggest that a more comprehensive and theory-based systematic approach promotes well-grounded classification work by enhancing transparency and possibilities for assessing the development process. Conclusions: We recommend further testing the preliminary main elements presented in this study. The research presented herein could serve as a basis for future work. Our recently developed classification and the use case presented here serve as examples. Data retrieved from, for example, other type of electronic health records and use contexts could refine and validate the suggested methodological approach.Peer reviewe

Terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen opas - Keskeisten kertomusrakenteiden kirjaaminen sähköiseen potilaskertomukseen. Osa I

Tämän vanhan painoksen korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-479-3</a

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kypsyysmallivertailu: näkökulmia kansalliseen ohjaukseen

In the social and health care sector, results of enterprise architecture (EA) have not been extensively assessed even though the method has been utilized for almost two decades. The aim of the study is to examine and compare some of the key maturity models and their application of EA. Based on the literature, the study was grounded on the assumption that increasing the maturity of the EA benefits steering of the public administration. The method of the narrative literature review was applied. The study produced a comparison of maturity assessment models EAMM, DyAMM, MIT CISR, and SAMM. Additionally, the evaluation components of DyAMM and SAMM were examined. Results indicate that the maturity assessment of EA has been examined to a small extent. The weakness of the theoretical foundation challenges the EA development and its maturity assessment. The dimensions identified in the theoretical models could be applied more widely in order to make more effective use of the EA in its role of the steering support in public administration. The development of maturity assessment models requires further research, in which the theoretical examination is accompanied by testing the model with real data. In this way, models can be developed evidence-based and not just on the terms of individual projects. By these means, the models would provide a reliable and target-specific assessment to improve steering in public administration.Sosiaali- ja terveydenhuollon alueella kokonaisarkkitehtuurin (KA) tuloksia ei ole vielä laajasti arvioitu, vaikka menetelmää on sovellettu jo lähes parin vuosikymmen ajan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tiettyjä keskeisiä kokonaisarkkitehtuurin kypsyysmalleja. Tutkimuksen lähtökohtana oli olettamus, että KA-kypsyyden kasvu parantaa julkishallinnon ohjausta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimus tuotti vertailun neljästä kypsyysmallista: EAMM, DyAMM, MIT CISR ja SAMM. Lisäksi tarkasteltiin kahden mallin, DyAMM ja SAMM arviointipiirteitä. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että KA-kypsyysmalleja on tutkittu vähän. Teoreettisen perustan heikkous onkin haaste KA-kehittämiselle ja kypsyysarvioinnille. Malleissa tunnistettuja ulottuvuuksia voitaisiin kuitenkin hyödyntää tehokkaammin julkishallinnon KA-ohjauksessa. Kypsyysmallien kehittäminen edellyttäisi jatkotutkimusta, jossa teoreettinen tutkimus yhdistettäisiin mallien testaamiseen tapausaineistolla. Malleja tulisi kehittää tutkimusnäyttöön perustuen eikä pelkästään yksittäisten hankkeiden perusteella. Tällä tavalla kypsyysmallit tuottaisivat luotettavaa ja paremmin kohteeseen soveltuvaa arviointia myös julkishallinnossa ja sen ohjauksessa

Potilaskertomustiedon vaatimukset toisiokäytön näkökulmasta

Suomessa on käytössä monia sähköisiä potilaskertomusjärjestelmiä ja näissä muodostettavat ja käsiteltävät potilastiedot tallennetaan keskitetysti Potilastiedon arkistoon. Arkistoon tallennettavan rakenteisesti kirjatun kertomustiedon laatua tai kattavuutta ei ole kuitenkaan arvioitu tai siihen ei ole toteutettu seurantaa. Rakenteisuuden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla haluttiin selvittää kansainvälinen tilanne: millaisia rakenteita potilaskertomuksissa käytetään, miten niitä on arvioitu ja millaisia vaikutuksia niiden käytöstä on havaittu. Katsauksen tuloksia voidaan soveltaa myös suomalaiseen kehitystilanteeseen.Kertomustiedon laadun arvioimiseksi ja sen seurannan pohjaksi toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus 12-vaiheisella Cochrane-menetelmään pohjautuvalla tutkimusprotokollalla THL:ssä vuosien 2011–14 aikana. Aineistohaut tehtiin 15 tietokantaan, ja sen tuloksena saatiin 680 alkuperäisartikkelia vuosilta 1975–2012, jotka jaettiin abstraktien perusteella kolmeen potilastiedon käyttäjäryhmään: kliininen työ, hoitotyö ja potilastiedon toisiokäyttö. Tässä paperissa katsausaineisto käsittää toisiokäyttöryhmään valitut artikkelit (85 kappaletta). Tämän paperin tarkoituksena on tarkastella, millaisia vaatimuksia kertomustietoon kohdistuu toisiokäyttönäkökulmasta.Potilastiedon kirjaamisen lisäksi tiedon rakenteisuutta voitiin soveltaa toisiokäyttötarkoitukseen monin tavoin, kuten tiedon syöttämisen kehittämiseen, tiedonhakuun, päätöksentukeen ja resurssienhallintaan sekä tilasto- ja rekisteritoimintaan sekä tutkimukseen. Tiedon soveltamistapojen osalta toisiokäytön osuudessa otettiin mukaan myös vapaamuotoisena tekstinä tallennettu tieto, jota voitiin hyödyntää tekstin- ja tiedonlouhinnan avulla. Toisiokäytön näkökulmasta kertomusrakenteita arvioitiin tiedon laadun ja hyödyntämisen, järjestelmien kehittämisen ja hankinnan, tilasto-, rekisteri- ja tutkimustoiminnan sekä palvelun laadun ja kustannusten näkökulmista.Kertomustietoon kohdistuvia selkeitä vaatimuksia toisiokäytön näkökulmasta ovat tiedon kirjaamiseen käytettävän rakenteen kattavuus ja soveltuvuus käyttöympäristöönsä sekä tiedon palauttamisen ja hakemisen kannalta rakenteiden avulla käsitellyn tiedon kattavuus ja luotettavuus. Vaikka katsaus ei anna ristiriidatonta kuvaa kertomusrakenteiden vaikutuksista potilaan parempaan hoitoon, selvää on, että rakenteiden käyttö paransi kertomustiedon kattavuutta ja luotettavuutta