Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjaus

Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakennusten korjausta käsittelevässä oppaassa tarkastellaan korjaushankkeen vaiheita, korjaussuunnittelua ja aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä. Käytössä olevia korjausmenetelmien ja niiden valintaan vaikuttavien tekijöiden käsittelyn lisäksi oppaassa esitetään yksityiskohtaisempia korjausperiaatteita periaateratkaisujen kautta. Oppaassa käydään läpi myös laadunvarmistusmenetelmiä sekä korjausten onnistumisen seurannassa käytössä olevia työkaluja ja menetelmiä. Kosteus- ja mikrobivaurioihin liittyvissä korjaushankkeissa voidaan parantaa myös rakennuksen energiatehokkuutta, jolloin on tärkeää varmistua siitä, että korjattu ja mahdollisesti lisälämmöneristetty rakenne on toimenpiteiden jälkeen rakennusfysikaalisesti toimiva. Oppaassa esitetyt ratkaisut ovat periaateratkaisuja, joiden antamien tietojen avulla korjaussuunnittelija voi laatia yksityiskohtaiset suunnitelmat aina kuhunkin korjaushankkeeseen soveltuviksi ottaen huomioon rakennuksen, rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien yksityiskohdat ja erityispiirteet. Periaateratkaisuja ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan korjaussuunnittelussa. Sisäilmaongelmat ja niistä seuraavat terveyshaitat ovat usein varsin monimutkainen kokonaisuus, minkä johdosta korjaussuunnittelussa on keskeistä huolehtia kokonaisuuden hallinnasta. Osana korjaussuunnittelua on tärkeää myös määrittää työmaavaiheessa käytettävät laadunvarmistusmenetelmät sekä korjausten onnistumisen todentamiseen ja seurantaan liittyvät toimet. Korjausten ensisijaisena tavoitteena on poistaa kosteus- ja mikrobivaurioista tai muista sisäilman epäpuhtauksista aiheutuva terveyshaitta. Korjaussuunnittelussa on keskeistä aina tapauskohtaisesti määrittää soveltuvat korjaustavat, korjausten laajuus ja korjausten perusteellisuus. Terveyshaitan poistaminen voi toisinaan edellyttää vaurioituneen rakenteen purkamista ja uusimista. Toisinaan rakenteen vaurioitumiseen johtaneen tekijän poistaminen ja epäpuhtauksien pääsyn estäminen sisäilmaan rakenteita tiivistämällä ja kapseloimalla voivat olla riittäviä toimenpiteitä

Reparation av fukt- och mikrobskadade byggnader

Denna handledning handlar om renovering av fukt- och mikrobskadade byggnader och behandlar de olika faserna i ett renoveringsprojekt, reparationsprojektering och lagstiftningen på området. Utöver befintliga renoveringsmetoder och faktorer som påverkar valet av dessa redogör handledningen för mer detaljerade renoveringsprinciper genom olika principiella lösningar. Handledningen tar också upp kvalitetssäkringsmetoder samt arbetsredskap och metoder som används vid övervakning av renoveringens resultat. I samband med projekt för renovering av fukt- och mikrobskadade byggnader kan också byggnadens energiprestanda förbättras. Då är det viktigt att säkerställa att den renoverade konstruktionen, som eventuellt också försetts med extra värmeisolering, är byggnadsfysikaliskt välfungerande efter de vidtagna åtgärderna. De lösningar som presenteras i handboken är principiella lösningar, och med hjälp av informationen om dessa kan reparationsprojekterare utarbeta detaljerade planer som lämpar sig för olika slags renoveringsprojekt med beaktande av detaljerna och särdragen hos byggnaden, byggnadsdelarna och de installationstekniska systemen. De principiella lösningarna är inte avsedda att tillämpas som sådana vid reparationsprojektering. Problem med inomhusluften och de olägenheter för hälsan som dessa orsakar utgör ofta en väldigt komplex helhet, och därför är det viktigt att man i reparationsprojekteringen har kontroll över helheten. Som ett led i reparationsprojekteringen är det också viktigt att fastställa vilka kvalitetssäkringsmetoder som ska användas i byggplatsfasen samt vilka åtgärder som krävs för att man ska kunna fastställa och följa upp hur väl renoveringen lyckats. Det primära målet med renoveringen är att eliminera de olägenheter för hälsan som fukt- och mikrobskador eller andra föroreningar i inomhusluften orsakar. I reparationsprojekteringen är det viktigt att från fall till fall alltid bestämma vilka renoveringsmetoder som är lämpliga och hur omfattande och grundlig renoveringen ska vara. Ibland krävs det att den skadade konstruktionen rivs och anläggs på nytt för att olägenheterna för hälsan ska kunna elimineras. Andra gånger kan det räcka med att avlägsna den faktor som lett till konstruktionsskador och genom att täta och kapsla in konstruktioner förhindra att föroreningar släpps ut i inomhusluften

Effects of ventilation improvement on measured and perceived indoor air quality in a school building with a hybrid ventilation system

Ventilation system design and operation may significantly affect indoor air quality (IAQ). The aims of this case study were to investigate the functionality of a supply air fan-assisted hybrid ventilation system in a newly built school building with reported IAQ problems and to determine the effects of ventilation improvement on measured and perceived IAQ. The ventilation system function was researched simultaneously with IAQ measurements, with an analysis of total volatile organic compounds (TVOC), single volatile organic compounds (VOCs), and indoor mycobiota, and with questionnaires about perceived IAQ. At the baseline, an operational error of the ventilation system was found, which prevented the air from coming into the classrooms, except for short periods of high carbon dioxide (CO2 ) concentrations. After the ventilation operation was improved, a significant change in indoor mycobiota was found; the dominant, opportunistic human pathogenic species Trichoderma citrinoviride found in settled dust in the classroom before the improvement was no longer detected. In addition, the concentrations of CO2, TVOC, and some single VOCs, especially toluene and decamethylcyclopentasiloxane, decreased. The analysis of the questionnaire results indicated that the perceptions of unpleasant odors and stuffy air decreased, although a statistically significant improvement in perceived IAQ was not observed. The results provided evidence that the properly controlled hybrid ventilation system operating in mechanical supply mode provided adequate ventilation and was effective in decreasing the concentrations of some indoor-generated pollutants. With simple ventilation adjustments, microbiological exposure from building structures might be prevented.Peer reviewe

Parameters for characterising indoor space connected to ill health symptoms?

Proceeding volume: 33Suuren toimistokiinteistön työtiloista (11 kpl) mitattiin sisäilman mikrobilaskeumien lajistoa ja resistenssejä homeeenesto kemikaaleille, toksiineja tuottavia mikrobeja pölyissä ja rakenneavausnäytteissä; sisäpölyn toksisuutta ja sisäilmasta tiivistetyn veden toksisuutta, sekä monitoroitiin sisäilman 24/7 hengitettäviä hiukkasia (PM2.5, PM10), ilman painetta, lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä formaldehydiä, hiilidioksidia ja VOC aineita. Tavoitteena oli saada mittaustietoa niistä tekijöistä jotka ovat yhteydessä hyvinvointihaittaan. Tulokset osoittivat, että jokainen tutkittu, ongelmainen huone oli yksilöllinen mikrobiston, toksisuuksien, kemiallisten ja fysikaalisten parametrien suhteen, ja että useat 24/7 mitatut parametrit osoittivat viikkorytmiin, vuorokauden aikaan, tunti- tai jopa minuuttirytmiin kytkettyä syklisyyttä

Sisäilman epäpuhtaudet, koetut oireet ja koneellisen ilmanvaihdon vaikutukset koulurakennuksissa

A doctoral dissertation completed for the degree of Doctor of Science (Technology) to be defended, with the permission of the Aalto University School of Engineering, https://aalto.zoom.us/j/61801002035, Meeting ID: 618 0100 2035, on 4 September 2020 at 12.00.According to a recent national survey, significant indoor air quality (IAQ) problems occur in almost 20% of municipal school buildings in Finland. The causes of the problems are often difficult to detect, and this leads to ambiguous and challenging situations. Mechanical supply and exhaust ventilation plays a major role in maintaining the IAQ of highly occupied buildings, such as schools, but poorly functioning systems result in occupant discomfort and health problems. This study aimed to identify the differences in IAQ between schools with and without reported complaints. In addition, the effects of ventilation system interventions were monitored. Perceived and measured IAQ were studied in 40 classrooms in six mechanically ventilated comprehensive schools in the Helsinki metropolitan area. Schools were categorized as 'problematic' (n = 4) and 'comparison' (n = 2) schools, based on the known history of occupants' IAQ complaints. Occupant perceptions were recorded with a commonly used indoor air survey and a novel online questionnaire. Altogether, 14 parameters which contribute to the IAQ, such as gaseous, particulate matter (PM) and biological pollutants, were measured. As a new approach, indoor airborne fungi were identified from the exhaust air filter dust of the air handling units of the schools. In addition, the application of a moderate (5–7 Pa) positive differential pressure (dPa) and adjustments to a hybrid ventilation system were studied. A total of 105 teachers and 1268 students responded to the questionnaires. The responses to the two questionnaires were in agreement, and also corroborated the categorization of the schools as problematic or comparison schools. The online questionnaire showed significant differences between classrooms. Median relative humidity in the schools was 15–27%. Gaseous pollutant, PM and endotoxin levels were low, and there were no notable differences between the two types of schools. The sampling of airborne cultivable microorganisms and cultivation of settled and filter dust showed potential in identifying schools with a significant amount of occupant complaints. The total concentration of the airborne microbes exceeded the outdoor concentration in 58% of the samples in the four problematic schools, and in 8% of the samples in the two comparison ones. Representative species of the genus Trichoderma, including mycoparasitic, biocide-resistant species such as T. atroviride and T. trixiae, and potentially pathogenic, biocide-sensitive species as T. citrinoviride and T. longibrachiatum, were found only in the problematic schools. After ventilation interventions, a change in the indoor mycobiota composition was observed, and minor but indicative changes in symptoms were reported. Importantly, the positive dPa did not promote the transfer of moisture through the structure and the moisture excess was kept low. Further, even a drying effect was observed during the measured moisture excess of 0.02 g/m3.Kunnille vuonna 2019 teetetyn kyselyn mukaan noin viidenneksessä Suomen koulurakennuksista on merkittävä sisäilmaongelma. Sisäilmaongelmat ovat usein monitahoisia ja niiden syitä voi olla vaikea löytää, mikä voi johtaa ongelman pahenemiseen ja merkittäviin turhiin korjausinvestointeihin. Ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan liittyy usein ongelmia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää eroja mitattujen ja koettujen sisäilman laadun tekijöiden välillä kouluissa, joissa oli koettu pitkittyneitä sisäilmaongelmia ja kouluissa, joissa niitä ei ollut koettu. Lisäksi selvitettiin seurantatutkimuksin lievän ylipaineen ja hybridi-ilmanvaihdon toiminnan vaikutusta sisäilman latuun. Mitattua ja koettua sisäilmanlaatua tutkittiin 40 luokassa kuudessa peruskoulussa Helsingin ja Vantaan alueella. Koulut luokiteltiin 'ongelma-' (n=4) ja 'verrokkikouluihin' (n=2) saadun käyttäjävalitushistorian perusteella. Koettua sisäilman laatua kartoitettiin tavanomaisella sisäilmastokyselyllä sekä uudella internetkyselyllä. Yhteensä tutkittiin 14 sisäilman laatuun vaikuttavaa kaasumaista, biologista ja partikkeliepäpuhtautta. Epätyypillisenä lähestymistapana käytettiin ilmaperäisten mikrobien tutkimista ilmanvaihtokoneen poistoilmasuodattimesta. Lievän ylipaineen (5–7 Pa) ja hybridi-ilmanvaihdon toiminnan parantamisen vaikutusta koettuun ja mitattuun sisäilman laatuun selvitettiin noin lukuvuoden ajan kestävillä seurantatutkimuksilla. Yhteensä 105 opettajaa ja 1268 oppilasta vastasi kyselyihin. Eri kyselyiden tulokset tukivat toisiaan ja alkuperäistä koulujen luokittelua. Internetkyselyn tulosten perusteella koetussa sisäilman laadussa oli merkittäviä eroja luokkahuoneiden välillä. Ilmanvaihdon seurantatutkimuksissa havaittiin vain suuntaa-antavia parannuksia koetussa sisäilman laadussa. Luokkien suhteellinen kosteus oli hyvin alhainen, 15–27% (mediaani). Kaasumaisten epäpuhtauksien, partikkelien ja endotoksiinien pitoisuudet olivat kaikissa kouluissa matalat eikä eroja löytynyt. Se sijaan mikrobien tutkiminen ilmasta sekä luokkien laskeutuneesta ja ilmanvaihtosuodattimen pölystä osoitti eroja ongelma- ja verrokkikoulujen välillä. Ilmasta mitattujen mikrobien määrä oli ongelmakouluissa 58% ja verrokkikouluissa 8% suurempi kuin ulkoilmassa. Trichoderma-homesieniä löytyi vain ongelmakoulujen pölystä. Joukossa oli mykoparasiittisia, biosideille resistantteja lajeja, kuten T. atroviride, ja T. trixiae, sekä potentiaalisesti patogeenisia, biosideille herkkiä lajeja, kuten T. citrinoviride ja T. longibrachiatum. Lievän ylipaineistuksen ja hybridi-ilmanvaihdon parannusten seurauksena pölystä tutkittu mikrobilajisto muuttui. Ylipaineen aikana ei mittauksissa tai mallinnuksessa havaittu kosteuden tiivistymistä rakenteisiin koulurakennukselle realistisilla kosteuslisän arvoilla. Sen sijaan mitatulla kosteuslisällä 0.02 g/m3 havaittiin rakenteita kuivattava vaikutus

Measured and perceived indoor air quality in three low-energy wooden test buildings

Publisher Copyright: © 2022 The Author(s). Published by Informa UK Limited, trading as Taylor & Francis Group.Stricter energy efficiency requirements of buildings have raised concerns about their effects on indoor air quality (IAQ). We studied measured arid perceived IAQ in three low-energy wooden test buildings using three ventilation levels (0.5, 1.0, and 2.0 (dm(3)/s)/m(2)). IAQ measurements included VOC (volatile organic compounds) air sampling and continuous measurements of several IAQ indicators. Perceived air quality (PAQ) was investigated with a sensory panel of untrained volunteers. The results show that the TVOC (Total VOC) concentrations were relatively low in two of the buildings already at the beginning of the study (100-141 mu g/m(3)), and the concentrations decreased in all test buildings when ventilation was increased from the lowest level. The third building made of pinewood timber showed higher VOC concentrations (340-857 mu g/m(3)), especially for terpene compounds that are generally present in pinewood emissions. In the PAQ assessment, the percentage of people dissatisfied (PD) with the air quality decreased with increased ventilation in all studied buildings. However, at the lowest and highest ventilation, the pinewood building had the second-lowest PD despite higher VOC levels. The findings of this study can be utilized in interpreting the effects of ventilation design and material selection on IAQ in low-energy buildings.Peer reviewe

Online questionnaire as a tool to assess symptoms and perceived indoor air quality in a school environment

School environments are a complex entirety where various different exposure factors are related that contribute to the indoor air quality (IAQ) and may affect occupants' health and well-being. Indoor air questionnaires are useful for collecting information about the occupants' experiences and perceptions of the indoor air and for evaluating the results of the measures taken. A common way to implement health questionnaires is to ask the respondents to describe symptoms at certain time points, such as weeks or months. The aim of our study was to develop a short and easy online questionnaire to assess symptoms and perceived IAQ. We also aimed to test the usability of the questionnaire in school buildings and assess the differences between the online measurement data (CO2, T, and RH) and the IAQ complaints and symptoms reported by the pupils. A total of 105 teachers and 1268 pupils in 36 classrooms at six schools answered the questionnaires over a two-week period. The participants completed the questionnaire always after the lesson in the studied classroom. We received 719 answers from the teachers and 6322 answers from the pupils. The results demonstrated that the teachers reported more IAQ problems and symptoms than the pupils did. Differences between classrooms were observed in both the IAQ problem and reference schools. The most common significant differences (p-value > 0.05) between the classrooms were among humidity, too cold air, and stuffy air, and among symptoms, dry/sore throat, tiredness, headache, and skin symptoms. Maximum values of CO2 measurements and the highest prevalence of stuffy air were relatively consistent. The testing process demonstrated that such a questionnaire was suitable for adults and children aged at least 12 years. The results of our study suggest that a quick and easy online questionnaire that is completed within a short period may be useful for gathering valuable knowledge about perceived IAQ. It could be used in combination with other indoor environment investigations to produce detailed results and restorative measures.Peer reviewe

User's exposure to indoor air contaminants in European swimming pools

The aim of this study was to summarize the extent of occupants’s exposure to indoor air contaminants and the means of reducing harmful exposure in European swimming pools. Google Scholar and PubMed were used to search the literature. Analysis of the literature revealed that disinfection byproducts (DBP) such as chloroform (CHCl3) and trichloramine (NCl3) are the contaminants of primary concern in indoor chlorinated swimming pools. The means of reducing human exposure to indoor conta¬minants in swimming-pool facilities include carefully regulating chlorine and temperature levels in indoor swimming pools, properly ventilated pools and changing room, and good personal hygiene on the part of the people using the pools. Due to sensitive user groups at the pools, such as children, as well as the increased respiratory rate and airflow velocity among all active people at pools, strict air-quality guidelines are required for DBPs

The effect of positive pressure on indoor air quality in a deeply renovated school building – a case study

This paper is a case study of ventilation and indoor air quality (IAQ) investigations in an extensively repaired comprehensive school in Finland. Our main hypothesis is that positive pressure between air indoors and outdoors can be used for decreasing the concentration of harmful chemical and microbiological agents in indoor air, as well as occupants´ complaints about IAQ, in a building waiting for new repairs or with unsolved IAQ problems. Research was undertaken on a building consisting of 12 classrooms, and served by one air handling unit. It found that the ventilation system was crucially unbalanced. However, IAQ measurements did not explain occupants´ symptoms, which were suspected to be related to the impurities leaked through the building envelope caused by the high negative pressure. To eliminate the potential harmful effects of the building related sources and infiltration airflows, the air handling unit was adjusted to generate a 5-7 Pa positive pressure for a period of 4 months. In the next plannedphase of the study, moisture content of the structures during the heating season will be measured, as well as potential changes in perceived IAQ and microbial contamination.Peer reviewe