Kehitysvammaisen osallisuuden edistäminen asumispalveluyksikössä

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Pappilanpuiston asumispalveluyksikön sen kehitysvammaisten asukkaiden osallisuuden toteutumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esille, miten osallisuus asumispalveluyksikössä toteutuu ja mitä esteitä sen toteutumiselle on. Tutkimukseen osallistujat olivat Pappilanpuiston asukkaita ja henkilökuntaa. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin etnografista tutkimusta. Aineiston keruu toteutettiin havainnoimalla asumispalveluyksikön toimintaa ja osallistumalla sen arkeen. Havainnointiaineisto koostuu sekä asukkaan että henkilökunnan näkökulmasta tehdyistä havainnoista, keskusteluista, haastatteluista ja yksikön dokumenteista. Tulosten perusteella kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus ja osallistumismahdollisuudet toteutuivat Pappilanpuistossa hyvin. Asumisyksikkö on merkityksellinen yhteisö kehitysvammaisen elämässä. Asukkaiden tyytyväisyys omaan elämään ja henkilökunnan arvostava työtapa näkyivät Pappilanpuiston asumispalveluyksikössä. Kehitysvammaisten mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa riippuvat muista ihmisistä.In this thesis, the Pappilanpuisto housing unit was studied to find out the realization and factors influencing the development of disabled people. The aim was to show how the participation in the housing unit is realized and what the obstacles are to its realization. The participants of the study were residents and staff of Pappilanpuisto. The study was qualitative in nature and based on ethnographic research method. The material was collected by observing the activities of the housing unit and participating in its everyday life. Collected material consists of observations, interviews and documents. The results showed that, the right of self-determination and participation opportunities for people with disability is good at Pappilanpuisto. The housing is a very important association in the life of the people with a disability. The residents´ satisfaction with their own lives and the way in which a person was valued was visible in the Pappilanpuisto housing unit. Opportunities for people with a disability to influence their own affairs depend on other people

A template approach to pragmatic constituent order variation in modern Northern Mansi

Mansi belongs to the Ob-Ugrian branch of the Uralic language family. Northern Mansi constituent order and its pragmatic variation have not been examined comprehensively until now. This lack is filled in this article, by syntactic-pragmatic template analysis, using a new model of 9+1 templatic slots, which are filled with syntactic or pragmatic functions. Thus, this study is also an attempt to combine both pragmatic and syntactic levels in the same template analysis. Moreover, Rombandeeva’s (1979; 1984) earlier observations on Northern Mansi word order, and those of other scholars, are compared to those drawn here from contemporary data

Sananmuodostuksellinen katsaus pohjoismansin neologismeihin: kaksikieliset ammattinimiin, asiakirjoihin ja instituutioiden nimiin viittaavat yhdyssanat

Peer reviewe

Pohjoismansin uudistuvaa sanastoa : omakielisten uudissanojen muodostustavoista

Peer reviewe

Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään

Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään -artikkelikokoelma on toteutettu osana samannimistä hanketta (Immu). Artikkelikokoelmassa kerrotaan kolmevuotisen hankkeentuloksista ja jokaisen artikkelin jälkeen on alueellisen toimijan kommenttikirjoitus. Kokoelman alussa on kuvattu, miten paikallista ilmastopolitiikkaa on toteutettu ilmastotyönä Lahden seudulla ja laajemmin Päijät-Hämeessä sekä kasvihuonekaasupäästölaskennasta ja Lahden kaupungin päästöjen vähentämispolusta. Seuraavaksi kokoelmassa on kuvattu eri sektoreiden, kuten maankäytön, energiantuotannon ja jätehuollon, paikallisista mahdollisuuksista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Myös maakunnan asukkaiden näkemykset on huomioitu omassa artikkelissaan. Kokoelman lopussa on sade- ja sulamisvesien hallintaan keskittyvä artikkeli, joka liittyy Lahden kaupungin hulevesiohjelmaan. Immu-hankkeen tavoitteena oli selvittää ja sopia kuntatason konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke oli mukana toteuttamassa Lahden seudullista ilmasto-ohjelmaa. Lisäksi tuotettiin tietoa paikallisista keinoista hillitä ilmastonmuutosta. Tietoa jaettiin lukuisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Lisäksi asukkaita kannustettiin ilmastotyöhön omalta osaltaan. Immu-hanke osallistui myös Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelman valmisteluun sekä teki yhteistyötä useiden muiden projektien kuten, Lahden kaupungin GreenCity-ohjelman, kanssa

Smartphone GPS tracking—Inexpensive and efficient data collection on recreational movement

This research note describes the methodological and practical applications of using smartphone GPS tracking (SGT) to explore the spatial distribution and density of recreational movement in multiple-use urban forests. We present findings from the pilot phase of an on-going case study in Keskuspuisto (Central park), Helsinki, Finland. The study employs an inventive and inexpensive approach for participatory data collection i.e. gathering GPS data from recreational users who have already recorded their routes for purposes other than research, using any kind of sports tracking application on their personal mobile phones. We used the SGT data to examine visitor spatial patterns on formal trails and informal paths, and present examples with runners and mountain bikers. Hotspot mapping of mountain bikers’ off-trail movement was conducted identifying several locations with clustering of off-trail use. Small-scale field mapping of three hotspot areas confirmed that the method accurately located areas of high use intensity where visible effects of path widening and high level of wear on the forest floor vegetation could be observed. We conclude that the SGT methodology offers great opportunities for gathering useful and up-to-date spatial information for adaptive planning and management as it highlights areas where conservation and visitor management measures may need to be adjusted. We suggest that this method warrants testing also for other user-centred research and planning purposes.Peer reviewe

Transitiivisuuden ilmaiseminen mansin itämurteissa : informaatiorakenteellinen analyysi

The dissertation consists of four articles published in peer-reviewed linguistic journals and an introduction. The aim of the study is to provide a description of the formal means of expressing semantic transitivity in the Eastern dialects of the Mansi language (EM), as well as of the variation between the different means. The study is connected to Uralic studies and functional-linguistic typology. Mansi is a Uralic language spoken in Western Siberia. Unfortunately, its Eastern dialects died out some decades ago, but there are still approximately 2700 speakers of Northern Mansi. Because it is no longer possible to access any live data on EM, the study is based on written folkloric materials gathered by Artturi Kannisto about 100 years ago. From the typological point of view, Mansi is an agglutinative language with many inflectional and derivational suffixes. The study is based on information structural analysis, particularly the terminology and definitions proposed by Lambrecht (1994). The approach is based on three main pragmatic functions, primary topic, secondary topic and focus, and on how they correlate with syntactic functions and how their morphological markedness or unmarkedness is due to information structural factors. Further, the notion of topicality is connected to the concept of Differential Object Marking (DOM) and the observations of Iemmolo (2010/2011). According to the data of this study, DOM is based on topicality in EM. Finally, the analysis is expanded to include variation between the active voice and the passive voice and variation in three-participant constructions. The topic of the study can be divided into three different sub-topics: 1) marking of the DO, 2) variation in three-participant constructions and 3) variation between the active voice and the passive voice. The main result of the study is a complex description of how the whole system of expressing semantic transitivity in EM is based on the same principles. Among others, the results of the study also show some new aspects that differ from the recent studies: for example, possessive marked direct objects do not always trigger the objective verb conjugation.Väitöskirja koostuu neljästä vertaisarvioidusta kielitieteellisestä artikkelista ja johdanto-osasta. Tutkimus liittyy sekä uralilaisten kielten tutkimukseen että kielitypologiaan. Mansi on suomen etäinen sukukieli, jota puhutaan Länsi-Siperiassa Hantien ja mansien autonomisessa piirikunnassa. Kyseessä on erittäin uhanalainen kieli: tutkimuksen kohteena olevat itämurteet ovat jo kuolleet, mutta pohjoismurteilla on vielä n. 2700 puhujaa. Koska itämurteista ei ole enää uutta kielimateriaalia saatavilla, tutkimus on toteutettu Artturi Kanniston noin sata vuotta sitten keräämien aineistojen avulla. Tutkimuksen lähtökohtana on transitiivisuuden semanttinen määritelmä, jonka pohjalta luodaan kattava kuvaus transitiivisuuden ilmaisemisen keinoista ja niiden välisestä vaihtelusta mansin kielen itämurteissa. Tutkimus perustuu informaatiorakenteelliseen analyysiin, erityisesti Lambrechtin (1994) näkemyksiin ja terminologiaan. Keskipisteessä on kolme pragmaattista funktiota: primaaritopiikki, sekundaaritopiikki ja fokus. Aineiston perusteella argumentit asettuvat syntaktisiin funktioihin sen mukaan, mitä pragmaattista funktiota ne edustavat: mitä korkeammalla argumentti on pragmaattisessa hierarkiassa, sitä korkeammalle se asettuu syntaktisessa hierarkiassa. Tästä aiheutuu vaihtelua toisaalta aktiivin ja passiivin väillä, toisaalta eri ditransitiivirakenteiden välillä. Suoran objektin ilmaisemisen osalta analyysissa sovelletaan lisäksi Differential Object Marking (DOM) -ilmiötä ja erityisesti Iemmolon (2010/2011) näkemyksiä. Aineiston perusteella myös suoran objektin merkinnässä tapahtuva vaihtelu perustuu topikaalisuuteen: vain topikaaliset objektit merkitään morfologisesti. Tutkimus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: 1) suoran objektin merkintä, 2) ditransitiivirakenteiden välinen vaihtelu sekä 3) aktiivin ja passiivin välinen vaihtelu. Tuloksena luodaan kuvaus, jossa nämä kolme osa-aluetta muodostavat samoihin informaatiorakenteen periaatteisiin perustuvan kokonaisuuden. Tutkimustuloksiin sisältyy myös joitain uusia aiemmista tutkimuksista poikkeavia havaintoja kuten se, että omistusliitteelliset suorat objektit voivat topikaalisuuden tasostaan riippuen esiintyä sekä subjekti- että objektikonjugaatiossa taivutetun verbin yhteydessä

Where are the hotspots and coldspots of landscape values, visitor use and biodiversity in an urban forest?

Cities and urban green areas therein can be considered as complex social-ecological systems that provide various ecosystem services with different synergies and trade-offs among them. In this article, we show that multiple stakeholder perspectives and data sources should be used to capture key values for sustainable planning and management of urban green spaces. Using an urban forest in Helsinki, Finland as a case study, we incorporated data collected using public participation GIS, expert elicitation and forest inventories in order to investigate the guidance that the different types of data, and their integration, can provide for landscape planning. We examined the relationship and spatial concurrence between two social variables i.e. visitors’ perceived landscape values and green space use, and two ecological variables i.e. forest habitat quality and urban biodiversity, using hot/coldspot analysis. We found weak correlations and low mean spatial coincidence between the social and ecological data, indicating great complementary importance to multi-criteria decision-making. In addition, there was a higher level of spatial agreement between the ecological datasets than between the social datasets. Forest habitat quality and urban biodiversity were positively correlated and spatially coincided moderately, while we found a negative correlation and very low overlap between visitor use and landscape values. This highlights the conceptual and spatial distinction between the general preferences and values citizens assign to public green spaces and the realized everyday use of these areas and their services. The resulting maps can inform planners on overall social and environmental quality of the landscape, and point out potential threats to areas of high ecological value due to intensive recreational use, which is crucial information for natural resource management. In the end, we discuss different strategies for managing overlaps and discrepancies between the social and ecological values.Peer reviewe