Mykoplasman tunnistaminen soluviljelyistä PCR-menetelmällä

Soluviljely on menetelmä, jonka avulla elävien solujen toimintaa voidaan tutkia kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa. Soluviljelytekniikkaa sovelletaan koko ajan kasvavissa määrin sekä akateemisissa tutkimustarkoituksissa, että teollisuuden parissa esimerkiksi lääke- ja rokotetuotannossa. Jotta soluviljelyn avulla saataisiin luotettavia tutkimustuloksia, tulee käytettyjen solulinjojen olla ehdottoman puhtaita. Yksi soluviljelytekniikan merkittävimmistä haittapuolista onkin sen alttius kontaminaatioille, erityisesti mykoplasmalle. Mykoplasma on pieni, soluseinätön bakteeri, joka kontaminoi helposti soluviljelyitä. Pienen kokonsa tähden se läpäisee helposti suodattimet ja soluseinättömyytensä ansiosta siihen eivät tehoa kaikki antibiootit. Jokaisella soluviljelylaboratoriolla tulisi olla hyvä menetelmä solulinjojensa testaamiseen mykoplasmojen varalta. Yleisimpiä soluviljelyitä kontaminoivia mykoplasma-lajeja ovat M. arginini, M. pirum, M. orale, M. hominis, M. fermentans, M. salivarium ja Acholeplasma laidlawii. Polymeraasiketjureaktio eli PCR on nopea ja herkkä menetelmä mykoplasman tunnistamiseksi soluviljelyistä. Tämä opinnäytetyöprojekti käynnistyi syksyllä 2014 ValiRX Finland Oy:n eli ValiFinn:n tilaamana. Työn tarkoituksena oli testata PCR-menetelmää ValiFinn:n syöpäsolulinjojen mykoplasmakontaminaatioiden havaitsemisessa sekä kokeilla kahden eri valmistajan PCR-kitin toimivuutta työn suorituksessa. Käyttämämme PCR-kitit olivat Promokinen Mycoplasma Detection Kit I/C sekä Sigma-Aldrichin LookOut® Mycoplasma PCR Detection kit. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ValiFinn:lle luotettavaa teoreettista ja käytännöllistä tietoa PCR-menetelmän käytöstä solulinjojen mykoplasmatestauksessa osana soluviljelylaboratorion laaduntarkkailua sekä sen soveltuvuudesta heidän omien solulinjojensa testaamiseen. PCR-menetelmä osoittautui nopeaksi ja helposti toteutettavaksi menetelmäksi soluviljelyiden mykoplasmakontaminaatioiden havaitsemiseksi. Ongelmia ilmeni kuitenkin solujen kasvatusmediumista valmistettujen näytteiden inhiboitumisen kanssa. Inhiboivia tekijöitä pyrittiin eliminoimaan erilaisia näytteentekomenetelmiä kokeilemalla. PCR-reaktio onnistui parhaiten näytteentekomenetelmillä, jossa mykoplasmaa konsentroitiin ja jossa solujen eristetystä DNA:sta tehtiin 1:100 laimennos. Kaupallisista PCR-kiteistä Sigma-Aldrichin LookOut® PCR Mycoplasma Detection Kit osoittautui paremmaksi, sillä sen kontrollit toimivat jokaisessa testauksessa, kun taas Promokinen Mycoplasma Detection Kit I/C:ssä kontrollit toimivat vain harvoin. Toimivalla PCR-kitillä ja oikealla näytteentekomenetelmällä PCR on todella kätevä menetelmä ValiFinn:n solujen testaamiseen.Cell culture is a method for studying the living cells in controlled laboratory conditions. During the last few decades it has become an essential tool for researchers. Cell culture technology is applied in academic research and for industrial purposes. In order to get reliable results, it’s important that all the cells that are used are extremely pure and free from contaminations. One of the main disadvantage concerning cell culture is the susceptibility for contaminations, such as mycoplasma. Mycoplasma is a small microorganism from the genus mollicutes. Several mycoplasma species such as M.arginini, M.hominis and M.orale are common cell culture contaminates. Every cell culture laboratory should have a suitable method for testing the cell lines for mycoplasma contamination. Polymerase chain reaction (PCR) is a rapid and sensitive method for mycoplasma testing. The project was commissioned by ValiRX Finlad Oy. The main purpose of this project was to test PCR method for observing mycoplama contaminations in cell cultures. Two commercial PCR based mycoplasma detection kits were used in this project: Mycoplasma Detection Kit I/C by Promokine and LookOut® Mycoplasma PCR Detection Kit by Sigma-Aldrich. The aim was to produce reliable information about PCR method in detection of mycoplasma contaminations in cell cultures to ValiRX Finland Oy. Polymerase chain reaction proved to be a fast and easily executed method for detection of mycoplasma in cell cultures. One problem with using the PCR method turned out to be the inhibition of the reaction by cell culture media. Four different PCR sample preparation methods were tested to remove the possible inhibitors from the samples. The best sample preparation method for eliminating the PCR inhibitors seemed to be the method which increases the mycoplasma concentration by centrifugation and a DNA extraction method followed by hundred fold dilution of the sample. The Sigma-Aldrich’s LookOut® PCR Mycoplasma Detection kit turned out to be a better kit for PCR testing due to control inhibition problems with Promokine’s Mycoplasma Detection Kit I/C

Kiusaamisen vaikutukset nuorten ahdistuneisuushäiriöiden syntyyn : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten kiusaaminen vaikuttaa nuorten ahdistuneisuushäiriöiden syntymiseen. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tavoitteena oli kerätä näyttöön perustuvaa ajankohtaista tietoa aiheesta ja tehdä siitä ytimekäs kirjallisuuskatsaus. Monipuolinen tutkittu tieto kiusaamisen vaikutuksista teki aiheesta mielenkiintoisen opinnäytetyöprosessin kannalta. Ennen teoriataustaa käsiteltiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta tutkimusmenetelmänä, sekä kuvailtiin tiedonhaun prosessia. Kirjallisuuskatsauksen tekemiseen käytettiin ajankohtaista tutkittua tietoa ja asiantuntijoiden laatimia tutkimuksia sekä artikkeleita. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin nuoruusiän kehitystä ja sen haasteita, kiusaamista monesta näkökulmasta sekä nuoruusiän yleisimpiä mielenterveyshäiriöitä, joista erityisesti ahdistuneisuushäiriöitä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta muodostui syvällisempi näkemys siitä, kuinka laaja-alaisesti kiusaaminen voi vaikuttaa nuorten mielenterveyshäiriöihin. Tutkimusten perusteella kiusaamisen uhriksi joutuminen on yhteydessä heikkoon itsetuntoon, psykosomaattisiin oireisiin, sekä masennus- ja ahdistuneisuusoireisiin. Kiusaajana oleminen on yhdistetty ahdistuneisuuteen ja depressioon, sekä käytös- ja päihdehäiriöihin

Salibandyn lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi naisilla

Johdanto. Salibandy on yli 69 000 rekisteröityneellä lisenssipelaajallaan Suomen kolmanneksi suosituin joukkuelaji ja yhteensä Suomessa on noin 400 000 salibandyn ja sählyn harrastajaa. Tieteellistä tutkimusta salibandysta on tehty kuitenkin vain vähän. Tämän työn tarkoituksena on tarkastella salibandyn fyysisiä ja psykologisia ominaispiirteitä, sekä antaa suuntaviivoja salibandyn laji ja -oheisharjoittelun ohjelmointiin sekä huippu-urheilijaksi kasvamiseen. Salibandyn ominaispiirteet. Salibandya pidetään nopeuskestävyyslajina, jonka alle minuutin mittaiset tehojaksot koostuvat pääosin useista alaktisista intervallisuorituksista. Intervallityön aikana tarvitaan aerobisia kestävyysominaisuuksia, mutta salibandyssa myös nopeus on hyvin isossa roolissa. Salibandypelaajan tärkeimpänä perusominaisuutena voidaan pitää nopeustaitavuutta. Jotta taitoa pystyttäisiin hyödyntämään pelitilanteessa mahdollisimman hyvin, tarvitaan monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia. Salibandyharjoittelu koostuukin pääasiassa lajitaito-, voima-, nopeus- ja kestävyysharjoituksista. Pelaajapolku huipulle Suomessa. Salibandyliiton Pelaajapolku uudistui vuonna 2017 maajoukkuetieksi, jonka tavoitteena on kehittää suomalainen pelaajien kehittämisen malli maailman parhaaksi. Pelaajien kehittämisen lisäksi keskeistä on seurojen valmentajien ja valmennuspäälliköiden osaamisen vahvistaminen ja heidän yhteistyön lisääminen maajoukkue- ja maajoukkuetievalmentajien kanssa. Maajoukkuetielle valitaan ikäluokkien lahjakkaimmat pelaajat ja pelaajaseuranta ensimmäistä tapahtumaa varten aloitetaan, kun pelaajat ovat 11−12 -vuotiaita. Maajoukkuetoimintaa Suomella on yhdeksässä eri ikäluokassa: tytöt- ja pojat alle 16-vuotta ja alle 19-vuotta, miehet alle 23-vuotta, 17−25-vuotta vanhat opiskelijamiehet ja -naiset sekä miehet ja naiset. Maailmanmestaruuskisat pelataan joka toinen vuosi miehillä ja naisilla, alle 19-vuotiailla tytöillä ja pojilla sekä opiskelijamaajoukkueilla. Valmennuksen ohjelmointi ja harjoitteluanalyysi. Vuosisuunnitelma ohjaa joukkueen har-joittelua vuoden ajan ja se on välttämätön fysiologisten adaptaatioiden ja kehityksen optimoimiseksi. Vuosisuunnitelma jaetaan salibandyssa peruskunto- (PK), kilpailuun valmistavaan (KVK) ja kilpailukauteen sekä siirtymäkauteen. Salibandyharjoittelu koostuu voima-, nopeus-, kestävyys-, nopeuskestävyys- ja ketteryysharjoituksista. Lisäksi salibandynpelaajaan tulee pitää huolta riittävästä liikkuvuudesta, joka ennaltaehkäisee loukkaantumisia ja parantaa suorituksien taloudellisuutta sekä laadukkaasta ravitsemuksesta ja palautumisesta. Pohdinta. Salibandyn laji ja -oheisharjoittelun suunnittelun tulisi pohjautua lajianalyysiin. Salibandy on amatöörilaji, jossa pelaaminen ja valmentaminen ammatikseen on vielä harvinaista. Lajin kehittymistä edesauttavat koulutettujen ja ammattitaitoisten työntekijöiden palkkaaminen seuroihin, jotta valmentaminen olisi ammattitaitoisempaa jo pienistä junioreista lähtien. Lisäksi lajin ammattimaistumista sekä yleisön ja sponsoreiden määrää lisäävät entistä laadukkaampien ottelutapahtumien järjestäminen, fanikulttuurin vahvistaminen ja pelaajien taitotason kasvattaminen entistä näyttävämmäksi, nopeammaksi ja yllättävämmäksi

Intuitiivinen ja rationaalinen päätöksenteko rekrytointien valintapäätöksissä - Case Espoon kaupunki

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan rationaalista ja intuitiivista päätöksentekoa rekrytointien valintapäätöksissä. Tutkielma sijoittuu henkilöstövoimavarojen kontekstiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja analysoida rationaalisen ja intuitiivisen päätöksentekotavan välistä suhdetta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu rationaalisen ja intuitiivisen päätöksenteon käsitteistä. Rationaalinen päätöksenteko nähdään analyyttisena ja systemaattisena päätöksentekotapana, jolloin päätös tehdään huolellisesti, tarkasti ja harkitsemalla eri vaihtoehtoja. Intuitiivinen päätöksenteko on puolestaan nopeaa, kokonaisvaltaista ja tiedostamattomasti tapahtuvaa. Intuitiiviseen päätöksentekoon vaikuttaa päätöksentekijän tunteet, asenteet, aikaisemmat kokemukset ja mieltymykset. Rationaalisuus ja intuitiivisuus ovat toisistaan poikkeavia, erillisiä päätöksentekotapoja, mutta usein päätöksenteossa on tunnistettavissa kumpaakin. Tutkielmassa päätöksentekoa tarkastellaan osana henkilöstövoimavarojen johtamisen toimintoa. Valittu toiminto, rekrytointi, on yksi organisaation tärkeimmistä henkilöstötoiminnoista ja asettaa päätöksenteon tutkimisen kiinnostavaan kontekstiin. Tutkimuksen tutkimuskohteena on Suomen toiseksi suurimman kaupungin, Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimiala. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin, haastattelemalla kuutta sosiaali- ja terveystoimen toimialan esimiestä. Aineistolle tehtiin abduktiivinen sisällönanalyysi, joka toteutettiin etenemällä yksityisistä havainnoista yleisimpiin ja sitomalla aineisto teoriaan analyysin lopussa. Tutkimuksen aineiston perusteella rationaalisuus näyttäytyy rekrytointien päätöksenteossa tiedon määrän, tiedon jakamisen sekä tietoperusteisen päätöksenteon kautta. Intuitiivisuus näyttäytyy puolestaan päätöksentekijän tunteiden, kokemusten ja mieltymysten kautta. Haastateltavien kokemusten mukaan intuitio on läsnä lähes aina rekrytoinneissa, mutta sen hyödyntämisessä ja sen myöntämisessä ollaan varovaisia. Luottamus intuition käyttämiseen vahvistuu keskustelun ja ajatusten jakamisen kautta sekä käyttämällä rationaalisia tekijöitä intuitiivisten tekijöiden tukena. Tutkimustulosten mukaan päätöksentekijä käyttää rekrytointien valintapäätöksessä intuitiota, mutta etsii intuition tueksi rationaalisia tekijöitä. Tutkimuksen tuloksena selviää, että päätöksenteossa on tunnistettavissa sekä rationaalisia että intuitiivisia tekijöitä eikä näitä voida erottaa toisistaan päätöksenteossa

Yritys X:n brändi asiakkaan näkökulmasta

Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten asiakkaat kokevat Yritys X:n brändin ja miten se ajatus kohtaa Yritys X:n omien ajatusten kanssa. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten Yritys X:n markkinointi on onnistunut, miten brändiä on onnistuttu viestimään ja missä kanavissa asiakkaat tämän viestin parhaiten vastaanottavat. Tutkimuksen teoriaosuus muodostui brändistä ja palvelubrändistä sekä niiden muodostumisesta. Lisäksi avattiin asiakaskeskeisyyttä ja ostokäyttäytymistä, jotka liittyvät keskeisesti palvelubrändiin. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja tutkimuksen aineisto kerättiin kahdella kyselylomakkeella, toinen asiakkaille ja toinen markkinointipäällikölle. Asiakaskysely toteutettiin sähköisesti Webropol-ohjelmalla ja markkinointipäällikön kysely toteutettiin sähköpostin välityksellä. Asiakaskyselyyn saatiin yhteensä 285 vastausta. Tutkimuksesta selvisi, että asiakkaat kokevat Yritys X:n brändin vanhan kaupungin tunnelman omaavana, laadukkaiden itsetehtyjen tuotteiden tarjoajana ja paikkansa kaupungissa lunastaneena. Yritys X:n omat ajatukset brändistä täsmäsivät näihin ajatuksiin myös hyvin. Heikkouksina nousi esiin salaattibaari, ajoittainen huono asiakaspalvelu sekä syrjäinen sijainti, jossa parkkipaikkoja on vähän. Heikkouksista luotiin kehitysideoita. Markkinoinnin todettiin onnistuneen hyvin ja lämminhenkinen perheyritys idea oli omaksuttu markkinoinnin avulla. Vahvimpina kanavina odotetusti todettiin Instagram ja Facebook, mutta myös perinteisen markkinoinnin keinot todettiin tärkeiksi ja kannattaviksi. Kaiken kaikkiaan yrityksen oma kuva brändistä vastaa hyvin asiakkaiden kokemuksiin.The objective of this thesis was to find out how customers perceive the Company X’s brand and how that idea meets with Company X’s own reflections. The objective was also to discover how Company X’s marketing has succeeded, how the brand has been communicated to the customers and in which channels customers receive this message best. The theoretical framework of the research was constructed around brand, service brand and how they are formed. In addition, customer-orientation and purchasing behavior were also dis-cussed which are centrally related service brand. The study was quantitative, and the research material was collected with two questionnaires, one for customers and one for the marketing manager. The questions of the survey were prepared based on the theoretical framework. The customer survey was implemented as an internet survey using the Webropol program. The mar-keting manager’s survey was implemented via email. A total of 285 responses were received to the customer survey. The results of the research showed that customers feel that the Company X brand has the at-mosphere of old city, offers high-quality homemade products and they have redeemed their place in the city. Company X’s own ideas about the brand also matched with these ideas well. Some weaknesses emerged from the study which were salad bar, intermittent poor customer service and remote location with just few parking spaces. Development ideas were created from the weaknesses. The marketing was found to be successful and the idea of a warm-hearted family business had been embraced through marketing. As expected, Instagram and Facebook were identified as the strongest channels, but traditional marketing tools were also found to be important and profitable. Overall, the company's own image of the brand respond-ed well to the customer experience

Akuutit neuromuskulaariset ja hormonaaliset vasteet sekä palautuminen nopeusperustaisesta voimaharjoituksesta naisilla ennen ja jälkeen kahdeksan viikon harjoittelujakson

Johdanto. Yksittäinen voimaharjoitus aiheuttaa hermolihasjärjestelmän kuormittumista hermostollisten ja hormonaalisten vasteiden myötä. Nopeusperusteisessa voimaharjoittelussa (VBRT) harjoituksen aiheuttamaa hermolihasjärjestelmän väsymystä voi mitata määrittämällä toistojen nopeuden vähentymä sarjassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia nopeusperusteisen voimaharjoituksen akuutteja neuromuskulaarisia ja seerumin hormonipitoisuuksien vasteita naisilla ennen ja jälkeen nopeusperusteisen voimaharjoittelujakson. Menetelmät. 16 fyysisesti aktiivista naista (ikä 25,9 ± 3,2 vuotta) tekivät kaksi kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan nopeusperusteista voimaharjoittelua nopeuden vähentymällä 20 tai 40 % (VL20% tai VL40%). Ennen ja jälkeen harjoitusjakson tutkittavat suorittivat viiden sarjan takakyykkykuormituksen akuuteissa mittauksissa. Kuormituksen akuutteja vaikutuksia mitattiin heti kuormituksen jälkeen ja 24 h kuormituksen jälkeen. Tutkittavia neuromuskulaarisia muuttujia olivat kevennyshyppy (CMJ), voima ja RFD isometrisessä jalkaprässissä, konsentrinen keskinopeus (MPV) ja -teho (MPP) nopeusperusteisessa kyykkytestissä, EMG VLja VM-lihaksista sekä seerumin kreatiinikinaasipitoisuus ja veren laktaatin pitoisuus. Seerumin hormonipitoisuuksista mitattiin testosteroni, kortisoli ja kasvuhormoni. Tulokset. CMJ ja isometrinen voima (500−1500 ms) heikkenivät akuutisti 11−26 % heti kuormituksen jälkeen molemmilla ryhmillä. Ainoastaan VL40% -ryhmällä isometrinen voima ei ollut palautunut takaisin 24 h kuormituksen jälkeen alkutesteissä. RFD pieneni VL40% - ryhmällä lopputesteissä 17 ± 14 %. IEMG isometrisessä jalkaprässissä laski akuutisti molemmilla ryhmillä lopputesteissä. MPV:ssa ja MPP:ssa sekä seerumin testosteronipitoisuudessa ei tapahtunut merkitseviä muutoksia. Kortisoli kasvoi heti kuormituksen jälkeen alkutesteissä VL40% -ryhmällä (Pre:189 ± 81 nmol / l, Post: 353 ± 112 nmol / l). Kasvuhormoni kasvoi heti kuormituksen jälkeen ja kreatiinikinaasi 24 h kuormituksen jälkeen molemmilla ryhmillä alkutesteissä ja VL40% -ryhmällä lopputesteissä. Laktaatti oli koholla molemmilla ryhmillä 3 min kuormitusten jälkeen ja VL40% -ryhmällä 10 min kuormituksen jälkeen, minkä lisäksi se oli 3 ja 10 minuuttia kuormituksen jälkeen merkitsevästi enemmän koholla VL40% -ryhmällä verrattaessa VL20% -ryhmään. Kahdeksan viikon harjoitusjakson jälkeen VL20% -ryhmällä oli kehittynyt CMJ, isometrinen voima, kyykyn MPV ja MPP sekä IEMG isometrisessä jalkaprässissä, kun VL40% -ryhmällä oli kehittynyt vain CMJ ja kyykyn MPP. Pohdinta. Tämän tutkimuksen perusteella VL40% -harjoitus aiheuttaa suurempaa akuuttia väsymystä kuin VL20% -harjoitus. VL20% -harjoituksesta palautuu 24 tunnissa, mutta VL40 -harjoituksesta palautuminen kestää yli vuorokauden. Kahdeksan viikon harjoitusjaksolla on hyödyllisempää tehdä VL20% -harjoittelua kuin VL40% -harjoittelua, sillä VL20% - harjoittelulla kehittyvät tehomuuttujien lisäksi myös isometrinen voima ja lihasaktivaatio. Kahdeksan viikon VBRT -harjoitusjakso nopeuden vähentymällä 40 % voi olla liian kuormittava naisille, minkä takia se ei aiheuta yhtä paljon adaptaatioita kuin VL20% -harjoitusjakso.Introduction. A single resistance exercise causes neuromuscular and hormonal responses. In velocity-based resistance training (VBRT) neuromuscular fatigue caused by exercise can be measured by determining a velocity loss in a set. The aim of this study was to investigate the effects of velocity-based resistance training on acute neuromuscular and hormonal responses before and after a prolonged strength training period in women. Methods. 16 physically active women (age 25,9 ± 3,2 years) performed twice per week an 8-week velocity-based strength training period using the velocity loss of 20 or 40 %. 5 sets of back squat loading were performed in acute measurements before and after training period. The acute responses of the loading were measured immediately after and 24 h post the loading. CMJ, max force and RFD in isometric leg press, MPP and MPV in velocity-based squat test, EMG of VL- and VM -muscles, serum creatine kinase concentrations and blood lactate concentrations were measured. Serum testosterone, cortisol and growth hormone concentrations were also measured. Results. CMJ and isometric force (500−1500 ms) decreased 11−26 % acutely immediately after the loading in both groups. Only in VL40% group max force was decreased also after 24 h loading in pre-tests. RFD decreased 17 ± 14 % in VL40% group in post-tests. There were no statistical differences in MPP or MPV. IEMG in isometric leg press decreased in both groups in post-tests. There were no statistical differences in serum testosterone. Cortisol increased straight after loading in pre-tests in VL40% group (from 189 ± 81 to 353 ± 112 nmol / l). Growth hormone increased in both groups in pre-tests and in VL40% group in post-tests. Creatine kinase was increased in both groups 24 h after loading in pre-tests and in VL40% group in post-tests. Lactate increased in both groups 3 minutes after loading, but it was increased 10 minutes after loading only in VL40% group in pre- and post-tests. Lactate increased statistically more in VL40% group compared to VL20% group 3 and 10 after loading. Discussion. The results of this study suggest that VL40% protocol causes more acute fatigue than VL20% protocol. The recovery from VL20% protocol takes only 24 hours, but the recovery from VL40% protocol takes more than 24 hours. In 8-week training period it is more use-ful to do VL20% training than VL40% training because VL20% training develops not only power but also strength and muscle activation. An 8-week VBRT period can be too strenuous for women, on, it does not cause as much adaptations as VL20% training period

Salibandyn lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi naisilla

Johdanto. Salibandy on yli 69 000 rekisteröityneellä lisenssipelaajallaan Suomen kolmanneksi suosituin joukkuelaji ja yhteensä Suomessa on noin 400 000 salibandyn ja sählyn harrastajaa. Tieteellistä tutkimusta salibandysta on tehty kuitenkin vain vähän. Tämän työn tarkoituksena on tarkastella salibandyn fyysisiä ja psykologisia ominaispiirteitä, sekä antaa suuntaviivoja salibandyn laji ja -oheisharjoittelun ohjelmointiin sekä huippu-urheilijaksi kasvamiseen. Salibandyn ominaispiirteet. Salibandya pidetään nopeuskestävyyslajina, jonka alle minuutin mittaiset tehojaksot koostuvat pääosin useista alaktisista intervallisuorituksista. Intervallityön aikana tarvitaan aerobisia kestävyysominaisuuksia, mutta salibandyssa myös nopeus on hyvin isossa roolissa. Salibandypelaajan tärkeimpänä perusominaisuutena voidaan pitää nopeustaitavuutta. Jotta taitoa pystyttäisiin hyödyntämään pelitilanteessa mahdollisimman hyvin, tarvitaan monipuolisia fyysisiä ominaisuuksia. Salibandyharjoittelu koostuukin pääasiassa lajitaito-, voima-, nopeus- ja kestävyysharjoituksista. Pelaajapolku huipulle Suomessa. Salibandyliiton Pelaajapolku uudistui vuonna 2017 maajoukkuetieksi, jonka tavoitteena on kehittää suomalainen pelaajien kehittämisen malli maailman parhaaksi. Pelaajien kehittämisen lisäksi keskeistä on seurojen valmentajien ja valmennuspäälliköiden osaamisen vahvistaminen ja heidän yhteistyön lisääminen maajoukkue- ja maajoukkuetievalmentajien kanssa. Maajoukkuetielle valitaan ikäluokkien lahjakkaimmat pelaajat ja pelaajaseuranta ensimmäistä tapahtumaa varten aloitetaan, kun pelaajat ovat 11−12 -vuotiaita. Maajoukkuetoimintaa Suomella on yhdeksässä eri ikäluokassa: tytöt- ja pojat alle 16-vuotta ja alle 19-vuotta, miehet alle 23-vuotta, 17−25-vuotta vanhat opiskelijamiehet ja -naiset sekä miehet ja naiset. Maailmanmestaruuskisat pelataan joka toinen vuosi miehillä ja naisilla, alle 19-vuotiailla tytöillä ja pojilla sekä opiskelijamaajoukkueilla. Valmennuksen ohjelmointi ja harjoitteluanalyysi. Vuosisuunnitelma ohjaa joukkueen har-joittelua vuoden ajan ja se on välttämätön fysiologisten adaptaatioiden ja kehityksen optimoimiseksi. Vuosisuunnitelma jaetaan salibandyssa peruskunto- (PK), kilpailuun valmistavaan (KVK) ja kilpailukauteen sekä siirtymäkauteen. Salibandyharjoittelu koostuu voima-, nopeus-, kestävyys-, nopeuskestävyys- ja ketteryysharjoituksista. Lisäksi salibandynpelaajaan tulee pitää huolta riittävästä liikkuvuudesta, joka ennaltaehkäisee loukkaantumisia ja parantaa suorituksien taloudellisuutta sekä laadukkaasta ravitsemuksesta ja palautumisesta. Pohdinta. Salibandyn laji ja -oheisharjoittelun suunnittelun tulisi pohjautua lajianalyysiin. Salibandy on amatöörilaji, jossa pelaaminen ja valmentaminen ammatikseen on vielä harvinaista. Lajin kehittymistä edesauttavat koulutettujen ja ammattitaitoisten työntekijöiden palkkaaminen seuroihin, jotta valmentaminen olisi ammattitaitoisempaa jo pienistä junioreista lähtien. Lisäksi lajin ammattimaistumista sekä yleisön ja sponsoreiden määrää lisäävät entistä laadukkaampien ottelutapahtumien järjestäminen, fanikulttuurin vahvistaminen ja pelaajien taitotason kasvattaminen entistä näyttävämmäksi, nopeammaksi ja yllättävämmäksi

Miksei hän? : Englannin persoonapronominien she ja he suomentaminen appellatiiveina kolmessa Kersti Juvan kääntämässä kirjallisuusklassikossa

Tutkielmassani käsittelen englannin yksikön kolmannen persoonan pronominien she ja he suomentamista appellatiiveina kaunokirjallisuudessa. Aineistona käytän Kielipankin Korp-palvelussa saatavissa olevaa englantilaisen ja amerikkalaisen kirjallisuuden klassikoiden rinnakkaiskorpusta (2020). Korpus sisältää annotoidut Kersti Juvan suomennokset Kolea talo (2006), Ylpeys ja ennakkoluulo (2013) ja Washingtonin aukio (2003) sekä alkuperäisteokset Charles Dickensin Bleak House (1852–1853), Jane Austenin Pride and Prejudice (1813) ja Henry Jamesin Washington Square (1880). Tarkastelen tapauksia, joissa englannin persoonapronomini on suomennettu appellatiivina pronominin hän sijaan. Selvitän, millaisia appellatiiveja käännösvastineina on ja millaisissa ympäristöissä ne esiintyvät. Lisäksi tutkin, mistä syistä appellatiiveja käytetään ja mitä vaikutuksia niillä on tekstiin. Olen kiinnostunut myös siitä, miten paljon sukupuoli näkyy englannin suvullisten pronominien suomennoksissa. Tietääkseni aiempaa tämänkaltaista tutkimusta juuri appellatiiveista ei ainakaan englanti–suomi-kieliparilla ole tehty aihetta muun tutkimuksen lomassa käsittelevän Paula Suoniemen (2006) opinnäytteen lisäksi. Persoonapronominien viittaussuhteiden tutkimus sekä käännössuomessa että supisuomessa antaa siitä huolimatta hyvän pohjan omalle tutkielmalleni. Näistä mainittakoon Anna Maurasen ja Liisa Tiittulan (2006) tutkimus sekä Annukka Vartevan (1998) artikkeli. Käännöstieteen ja semantiikan aloilta tärkeimpiä lähteitä teorian tueksi ovat Christiane Nordin (2010) ja Nick Riemerin (2010) opukset sekä suomen definiittisyyttä kuvaava Maria Vilkunan (1992) teos. Tutkielma on pääosin kvalitatiivinen, ja vaikka esitän myös kvantitatiivisia huomioita appellatiivien esiintymistä, ei niistä voi tehdä yleistäviä päätelmiä. Tutkimusmenetelmäni on kontrastiivinen korpusanalyysi. Tutkimukseni osoittaa, että hän-pronominin tilalla käytetään eniten appellatiiveja, jotka kuvailevat tarkoitettaan yleisellä tasolla. Ne ilmaisevat usein myös sukupuolta lähtökielisen vastineensa tavoin. Osa appellatiiveista esiintyy ympäristössä, jossa korrelaatio vaatii selventämistä, pronominista koituisi paljon toistoa tai lausejärjestys on muuttunut radikaalisti. Osasta ympäristöjä taas selviää, että appellatiivin tavoite on dynaaminen ekvivalenssi, lähtötekstiä vastaavien assosiaatioiden ja reaktioiden välittäminen kohdetekstin kautta. Lisäksi tutkimuksen perusteella kaunokirjallisuuden hän-pronominin asema näkökulmahenkilön pronominina on elinvoimainen. Tuloksista voi päätellä, ettei pronominin korvaaminen appellatiivilla liity ainoastaan, eikä edes pääosin, korrelaatio-ongelmiin, ja että sen vaikutukset näkyvät käännöksessä dynaamisempana ekvivalenssina. Koska aineistoni tapauksilla on perin suppea konteksti, on erityisesti pidempiä viittausketjuja tarkastelevalle jatkotutkimukselle tarvetta. Tämän tutkielman pohjalta olisi mahdollista muodostaa hypoteesit, joiden paikkansapitävyyttä olisi mielenkiintoista tutkia. Toinen ilmiselvä näkökulma jatkotutkimukselle on yhdistää se feministiseen kielentutkimukseen. Tulokseni viittaavat siihen, että englannin feminiinisen ja maskuliinisen persoonapronominin suomentamisen erojen tutkiminen voisi tuottaa ajankohtaista ja tärkeää tietoa suomen kielen sukupuolen ilmaisemisesta

The Effect of Exercise on Chemotherapy-Related Fatigue

Cancer is an excessively common disease that affects millions of people around the world every year. Annual new cases of cancer in Europe are more than 3,7 million, and in Finland more than 30 000 new cases per year. There are several different treatment methods for cancer, including surgery, radiation, cytostatic treatment and hormone treatment, for example. Cancer treatments may cause side effects that may decrease the quality of life of a cancer patient. The most common side effect in cancer patients, and specifically in chemotherapy receiving patients, is fatigue. Nearly every patient receiving cytotoxic treatment suffers from fatigue. However, physical exercise and activity is shown to be an effective way to treat chemotherapy-related fatigue. The purpose of this thesis was to produce a video about the effects of exercise on chemotherapy-related fatigue. The aim of this thesis was to increase awareness on easing chemotherapy-related fatigue with exercising among cancer patients, as well as to encourage and motivate patients to exercise regularly. The thesis was conducted in cooperation with the client organization Pohjois-Savon Syöpäyhdistys. The thesis was carried out as development work, producing an informational video discussing motivating cancer patients to include exercise into their cancer care. The content of the video is based on the literature search, which studied the side effects of chemotherapy, different modes of exercise and how it eases fatigue. Chemotherapy-related fatigue is a rather common side effect that most cancer patients experience. The results of the literature search showed that exercise is an effective intervention in preventing and treating chemotherapy-related fatigue. The product of the development work will be utilized by the client organization. The video could also be used nationwide in any cancer care facilities

Hur och varför använder Malmö FF och deras supportrar Twitter?

Syfte: Syftet är att förstå vad för typ av innehåll som publiceras på Malmö FF:s officiella Twitter-konto och hur klimatet kring kontot kan beskrivas. Frågeställningar: 1. Varför använder Malmö FF och supportrarna Twitter? 2. Vad kommunicerar Malmö FF ut via sitt Twitter-konto och hur kan innehållet kategoriseras och beskrivas? 3. Stämmer supportrarnas/följarnas tankar kring innehållet på och klimatet kring Malmö FF:s Twitter-konto överens med klubbens tankar? Teori: Teorin som använts för att tolka empirin är huvudsakligen Erving Goffmans teori om självpresentation med fokus på front- och backstage. De teoretiska begreppen konflikt och konsensus har också använts för att beskriva resultatet. Metod: Studien är fallstudie där man arbetat med triangulering – det vill säga flera olika metoder. Studien inleddes med en innehållsanalys av Malmö FF:s Twitter-flöde. Sedan följde en semistrukturerad intervju med Malmö FF:s kommunikatör och sist genomfördes två fokusgruppsintervjuer med supportrar. Resultat och slutsats: Malmö FF och deras supportrar använder Twitter för att den plattformen har ett linjärt ”liveflöde”, möjlighet att ge och få snabb information i realtid och möjlighet att föra enkla och direkta dialoger med varandra. Innehållet på Malmö FF:s Twitter-konto har delats upp i nio kategorier som sedan kategoriserats vidare till front- eller backstage. Klubben och supportrarna har väldigt liknande tankar om hur Malmö FF bör vara på Twitter och vad de bör publicera där. Det råder stark konsensus mellan klubben och supportrarna kring Twitter och detta bidrar till en känsla av gemenskap – MFF-familjen.Purpose: The purpose of this study was to examine what content Malmö FF publishes on their official Twitter account and how the interaction linked to the account can be described. Research questions: 1. Why does Malmö FF and their supporters use Twitter? 2. What is published on their official account and how can the content be categorised? 3. Is the content and interaction around the account perceived alike by the club and their supporters? Theory: Theories that outlined this study was Erving Goffman’s self-presentation theory which included the concept of frontstage and backstage and the theoretical perspectives conflict and consensus. Methods: The methods used in this study included content analysis of Malmö FF’s Twitter account, a semi-structured interview with Malmö FF’s communicator and focus group interviews with supporters of Malmö FF. Results and conclusion: Twitter is used for its live timeline and to share information quickly and efficiently. The content published on Malmö FF’s Twitter account can be divided into nine categories and further categorised into front- or backstage. The club and their supporters strongly agree on the way Twitter should be used, related to Malmö FF