Improving attendance to cervical cancer screening : Effects of HPV-testing on self-taken samples in the Finnish cervical cancer screening programme

High coverage amongst those at risk and a high attendance rate are essential in achieving a good impact in a cervical cancer screening programme. In Finland, attendance in the programme is approximately 70% with a slight decreasing trend. There is wide variation in the current invitation practice between municipalities. The introduction of human papillomavirus (HPV) testing in cervical cancer screening has brought about a new possible means of improving attendance rates, as HPV-testing can be performed on self-collected samples. This offers the opportunity to supply sampling devices directly to the homes of the women (self-sampling). The aim of this study was to investigate the effects and feasibility of using self-taken samples for HPV-testing to conduct cervical cancer screening of non-attendees to the Finnish cervical screening programme. The effect on attendance to the screening programme, on overall screening test coverage (including also testing outside the screening programme), on the yield of precancerous lesions detected by screening and on the costs of a screening programme were assessed, as were women s views on this new screening modality. The effects of self-sampling were first studied as a first reminder (i.e. among non-attendees after the primary invitation) in a randomized setting in comparison to a reminder letter, and then in a non-randomized setting as a second reminder after two invitation letters. As a first reminder to non-attendees after the primary invitation, a self-sampling test resulted in somewhat higher attendance than a reminder letter. The difference was small, and in terms of resulting costs (price per extra screened woman and price per detected CIN2+ lesion), a reminder letter with a pre-assigned appointment time is a more feasible choice than a self-sampling test. However, self-sampling can be used to increase screening attendance as a second reminder after two invitation letters. Overall attendance rates increased by 4-8%, and the combined effect of reminder letters and self-sampling showed a 12-23% increase. The yield of detected CIN2+ lesions increased by 25-33% with two reminders. As opportunistic screening is very common in Finland, the increase in overall test coverage remained smaller than the increase in the uptake to the programme. Based on a questionnaire study conducted alongside self-sampling, self-sampling at home helps to overcome both practical and emotional barriers to traditional screening. Women who took part in screening by self-sampling reported mainly positive experiences, but negative experiences were more common among women with a mother tongue other than Finnish or Swedish. The invitation protocol preceding the self-sampling option must be carefully arranged to achieve optimal attendance. A total attendance of well over 80% is achievable in the national programme if personal invitations and reminder letters to non-attendees are sent, scheduled appointments are used in both letters and self-sampling tests are sent to those women who still do not attend.Kohdunkaulan syövän seulontaohjelman tehokkuuteen vaikuttaa ohjelman peittävyyden sekä diagnostiikan ja hoidon laadun lisäksi ennen kaikkea osallistumisaktiivisuus. Suomessa joukkotarkastuksiin osallistuu nykyisin alle 70 % kutsutuista. Kuntien kutsukäytännöissä on varsin suuria eroja. Uusi mahdollisuus parantaa seulonnan osallistuvuutta ovat naisten itse kotona ottamat näytteet, joista laboratoriossa tehdään papilloomavirus (HPV) -testi. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin mahdollisuutta käyttää kotona tapahtuvaa näytteenottoa ensimmäistä kertaa Suomen seulontaohjelmassa. Seulontaan osallistumattomille naisille lähetettiin kotiin näytteenottoväline, ja seurattiin menetelmän vaikutuksia seulontaohjelman osallistuvuuteen, seulontatestien peittävyyteen (sisältäen myös ohjelman ulkopuoliset näytteet) ja seulonnassa todettujen syövän esiasteiden määrään. Lisäksi selvitettiin vaikutuksia kustannuksiin ja naisten kokemuksia tästä uudesta seulontatavasta. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa näytteenottoväline lähetettiin ensimmäisen kutsun jälkeen osallistumattomille naisille ja menetelmää verrattiin satunnaistetussa asetelmassa kirjalliseen uusintakutsuun. Kotinäytteenotolla saavutettiin hieman korkeampi osallistuvuus kuin kirjallisella uusintakutsulla osallistuvuus nousi uusintakutsulla 6-14 % ja kotinäytteenotolla 17 %. Ero kokonaisosallistuvuudessa jäi kuitenkin niin pieneksi, että kotinäytteenoton korkeammat kustannukset eivät tasoittuneet. Kotinäytteenottoa voidaan kuitenkin suositella käytettäväksi kolmantena kutsuna niille, jotka eivät ole osallistuneet kahden kirjallisen kutsun jälkeen. Näin käytettynä osallistuvuus nousi kotitestillä 4 8 %, ja uusintakutsulla ja kotitestillä yhteensä 12 23 %. Samalla seulonnassa todettujen esiasteiden määrä lisääntyi 25 33 %. Valtaosa kotinäytteellä seulontaan osallistuneista oli kuitenkin käynyt lähiaikoina seulontaohjelman ulkopuolella Papa-kokeessa, joten vaikutukset testien kokonaispeittävyyteen jäivät pienemmiksi kuin osallistuvuuden nousu. Kyselytutkimuksen avulla voitiin päätellä, että kotinäytteenotolla voidaan ratkaista paitsi joukkotarkastuksiin osallistumiseen liittyviä käytännön ongelmia, myös tunneperäisiä esteitä tavanomaiseen seulontaan. Osallistuneet naiset raportoivat pääasiassa hyviä kokemuksia kotinäytteenotosta, mutta negatiiviset kokemukset olivat hieman yleisempiä niiden naisten joukossa, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Jotta joukkotarkastuksissa saavutetaan optimaalinen osallistuvuusaktiivisuus, myös kotinäytteenottoa edeltävän kutsukäytännön on oltava suositusten mukainen. Tutkimus osoittaa, että tavoiteltu yli 80 % kokonaisosallistuvuus on mahdollista saavuttaa joukkotarkastuksissa, kun käytetään kutsuissa ennalta annettua näytteenottoaikaa, suositusten mukaista uusintakutsua ja tarvittaessa tarjotaan vielä mahdollisuutta ottaa seulontanäyte itse

Kolmiportaisen tuen malli ja mallin toimivuus luokanopettajien näkökulmasta : "Jos pystyisi itsensä monistamaan, niin se olisi hyvä"

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia kokemuksia luokanopettajilla on kolmiportaisen tuen mallin käytännön toimivuudesta. Asiaa lähestyttiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla: mitkä asiat kolmiportaisessa tuessa ovat toimivia, mitkä toimivat heikosti ja miten kolmiportaista tukea voitaisiin vielä kehittää. Lisäksi luokanopettajat kertoivat ajatuksiaan muutoksista, joita kolmiportaisen tuen mallin käyttö on tuonut heidän työhönsä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna. Haastattelemalla kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Ennen varsinaista tutkimusta tarkasteltiin toimenpiteitä, joita on tehty ennen kolmiportaisen tuen käyttöönottoa ja valtakunnallisen käyttöönoton ensimmäisten vuosien jälkeen. Edeltävien selvitysten sekä ensimmäisten vuosien käyttökokemusten pohjalta luotiin haastattelukysymykset, joiden avulla kolmiportaisen tuen nykytilaa oli mahdollista selvittää. Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat luokanopettajat, joiden opetusryhmässä oli tutkimushetkellä oppilaita kaikilla eri tuen portailla. Tutkimuksessa vertailtiin, onko opettajauransa ennen kolmiportaisen tuen mallin käyttöönottoa aloittaneilla ja ainoastaan mallin aikana työskennelleiden luokanopettajien välillä eroja. Tutkimuksen osallistujat kerättiin lumipallo-otannalla tutkijan kollegoiden avulla sekä ilmoituksella opettajille suunnatussa Facebook-ryhmässä. Tutkimuksessa selvisi, että kolmiportainen tuki koettiin teorian osalta hyvänä uudistuksena, mutta käytännön resurssien riittämättömyys toi opettajille haasteita tuen tarjoamiseen. Aikuisresurssia kaivattiin luokkiin lisää. Raja tehostetun tuen portaan ja erityisen tuen portaan välillä koettiin käytännön tasolla hyvin häilyvänä. Tukitoimenpiteissä ei juuri ollut eroavaisuuksia riippuen siitä, oliko oppilas tehostetun vai erityisen tuen piirissä. Ennen kolmiportaisen tuen mallin käyttöönottoa aloittaneilla opettajilla ei ollut suuria eroja näkemyksissään kolmiportaisen tuen mallista vasta mallin jälkeen aloittaneiden opettajien kanssa. Luokanopettajien koulutukseen kaivataan lisää opintoja, jotka antavat käytännön valmiuksia erityisoppilaiden kohtaamiseen. Jatkossa aihetta tulisi tarkastella opettajien jaksamisen näkökulmasta. Oppilaiden integrointi yleisopetuksen luokkiin tuo opettajille ja luokan toiminnalle haasteita. Myös teorian yhdistäminen käytössä olevien käytännön resurssien kanssa vaatii lisätutkimuksia

HPV-infektio vai syövän esiaste? Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpien esiasteiden tautiluokitus

VertaisarvioituLSIL (low-grade squamous intraepithelial lesion) on produktiivisen HPV-infektion histologinen ilmentymä. HSIL (high-grade squamous intraepithelial lesion) on varsinainen syövän esiaste, johon hoitamattomana liittyy merkittävä syövän riski. Kohdunkaulan adenokarsinooman esiaste on AIS (adenokarsinooma in situ). Sille ei tunneta histologisesti todettavaa esiastetta. Kohdunkaulan HSIL-muutosten yhteydessä annettu vanhan luokituksen mukainen CIN-diagnoosi voi auttaa hoidon valinnassa etenkin alle 30-vuotiaille

Miten motivoida kansalaisia syöpäseulontoihin?

Teema : motivaati

Vaginal Microbiota Composition Correlates Between Pap Smear Microscopy and Next Generation Sequencing and Associates to Socioeconomic Status

Recent research on vaginal microbiota relies on high throughput sequencing while microscopic methods have a long history in clinical use. We investigated the correspondence between microscopic findings of Pap smears and the vaginal microbiota composition determined by next generation sequencing among 50 asymptomatic women. Both methods produced coherent results regarding the distinction between Lactobacillus-dominant versus mixed microbiota, reassuring gynaecologists for the use of Pap smear or wet mount microscopy for rapid evaluation of vaginal bacteria as part of diagnosis. Cytologic findings identified women with bacterial vaginosis and revealed that cytolysis of vaginal epithelial cells is associated to Lactobacillus crispatus-dominated microbiota. Education and socio-economic status were associated to the vaginal microbiota variation. Our results highlight the importance of including socio-economic status as a co-factor in future vaginal microbiota studies.Peer reviewe

Health inequalities among Russian-born immigrant women in Finland : Longitudinal analysis on cervical cancer incidence and participation in screening

Research has documented both lower and higher cancer incidence among migrants. Evidence among the large Russian-born migrant population, however, is scarce. We examined cervical cancer incidence and screening participation among Russian-born immigrant women in Finland, a country with complete cancer registration and universal public health care including organized cancer screening. Our study population included all the women that resided in Finland during 1970-2017 and was formed linking individual-level data from four nationwide registries. The linked data sets on cancer and cancer screening were analysed separately using different statistical models. Russian-born immigrant women had increased (+62%) incidence of cervical cancer compared to the general Finnish female population, and they participated in cervical cancer screening slightly less than other women. Our findings showed no consistent transition pattern in cancer incidence or screening participation rate with duration of stay. Potential explanations for the observed differences include institutional and behavioural factors. Cervical cancer is one of the most preventable cancers, and cancer screening can both prevent and reduce incidence and mortality of cervical cancer. Efforts should be made to encourage migrant populations to participate in cervical screening.Peer reviewe

Instruments assessing nurse educator's competence : A scoping review

AimThe aim of this review was to synthesize the instruments that assess nurse educators' competence. DesignA scoping review was conducted with the five-stage process informed by Arksey and O'Malley. Review MethodsThe predetermined search strategy was used including an additional hand search. The studies were selected according to inclusion and exclusion criteria to answer the research questions followed: (1) "What instruments are used to assess nurse educators' competence?", (2) "How are the psychometric properties of nurse educators' competence instruments reported in the literature?". The thematic synthesis was used. Data SourcesThe literature search was conducted in January 2021 using the CINAHL, MEDLINE and ERIC databases from January 2000 to December 2020. ResultsOf the 1,567 articles searched through, 25 met the inclusion criteria. A total of 19 instruments with 10 areas of competence were identified. Typical competence areas were pedagogical and nursing competence. In addition, leadership in managerial competence was included in several instruments. However, the theoretical backgrounds of the instruments varied and the psychometric properties were reported in varied ways in reviewed studies. Implications for the ProfessionThis study provides evidence about the valid and comprehensive assessment of nurse educators' competence, as competent nurse educators promote excellence in nursing education. To assess a nurse educators' competence comprehensively, a variety of theoretical backgrounds of this competence and more than one instrument for the measurement need to be considered. The selection of the instruments to assess nurse educators' competence should be based on the selected theoretical background and use of valid measurements. Reporting MethodThis study was reported by following the reporting recommendations of the PRISMA extension for Scoping Reviews (PRISMA-ScR). Patient or Public ContributionNo Patient or Public Contribution was applied, since research design was a scoping review.Peer reviewe