Sleep and sleepiness in shift-working tram drivers

Driver sleepiness contributes to traffic accidents. However, sleepiness in urban public transport remains an understudied subject. To fill this gap, we examined the sleepiness, sleep, and on-duty sleepiness countermeasures (SCMs) in 23 tram drivers working morning, day, and evening shifts for three weeks. Sleepiness was measured using Karolinska Sleepiness Scale (KSS). Nocturnal total sleep time (TST) was measured with wrist actigraphy. SCMs and naps were self-reported with a smartphone application. Caffeine and napping were considered effective SCMs. Severe sleepiness (KSS >= 7) was observed in 22% of shifts with no differences between shift types. Rest breaks were associated with slight reductions in sleepiness. TST between days off averaged 7 h but was 1 h 33 min and 38 min shorter prior to morning and day shifts, respectively. The use of effective SCMs showed little variance between shift types. These results highlight the need for fatigue management in non-night-working tram drivers.Peer reviewe

Rakvere Haigla on oluline osa Eesti meditsiinist täna ja homme

Eesti Arst 2014; 93(4):246–24

Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmien markkinoiminen toisen asteen opinto-ohjaajille

Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä Pohjois-Suomen opinto-ohjaajien tietoisuutta Oamkin suomenkielisestä tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta (TIK) ja sen uusista suuntautumisvaihtoehdoista, sekä englanninkielisestä Degree Programme in Business Information Technology (BIT) tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta. Tavoitteena opinnäytetyössä on kasvattaa koulutusohjelmien hakijoiden määrää. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimii Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu viestinnästä osana organisaation toimintaa sekä viestintään liittyvistä osa-alueista. Viestintään liittyviä osa-alueita ovat yhteisöviestintä, markkinointiviestintä, sen vaikutusprosessit ja tavoitteet, suora- ja tapahtumamarkkinointi, sekä viestinnän suunnittelu. Lähteinä on käytetty ajantasaista kirjallisuutta, Internet-lähteitä ja infotilaisuudessa saatua informaatiota. Opinnäytetyö on tehty toiminnallisella menetelmällä. Käytettäviä menetelmiä ovat kirjoituspöytätutkimus, palaverit ja kirjallisuuteen perehtyminen. Kehittämistehtävän tuloksena järjestettiin marraskuussa 2011 Liiketalouden yksikössä tilaisuus, johon liittyivät sähköpostiviestit, kutsu ja koulutusohjelmakohtaiset esitteet. Tilaisuuden jälkeen suoritettiin palautekysely paikan päällä ja Internetin välityksellä tilaisuutta seuranneille. Tutkimuksen perusteella syntyi kehitysideoina, että vastaavanlaisia tilaisuuksia tulisi järjestää myös muita aloja koskevina tilaisuuksina ja tilaisuuteen tulisi kutsua myös ylä-asteiden opinto-ohjaajia. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan, että Oamkin opiskelijat voisivat vierailla oppilaitoksissa kertomassa opinnoistaan ja koulutusohjelmistaan.The objective of this Bachelor’s thesis is to raise the awareness about Finnish prosessing degree programme, and its new orientations in the Oulu University of Applied Sciences (UAS). In addition, the objective was to raise the awareness about the English Degree Programme in Business Information Technology. The target group in this thesis is the student counselors of Northern Finland. The aim is to increase the number of the applicants. This thesis is prepared for the Oulu UAS. The theoretical background of this thesis consists of the communication as a part of the organizationals functions, and related fields of communication. These include community communication, marketing communication and its effect processes and aims. The theory also focuses on direct and event marketing as well as planning the communication. Sources used in this thesis involve literature, Internet sources and information learned from the event arranged during the process. The method used in this thesis is functional. The methods are desk research, meetings and getting acquainted to the literature. As a result, an information event was held in the School of Business and Information Management in November 2011. The arrangements included sending emails, invitations and leaflets on the degree programmes. An inquiry was executed on the spot and via Internet attenteds. Based on the study, suggestions were made that more similar events should be held to inform the student counselors about other programmes. Moreover, the student counselors of junior high schools should also be invited. As a further action it is suggested, that the students from the Oulu UAS could make visits to schools, and share information about their studies

Monikon illatiivin rinnakkaismuotoisen hin-päätteen esiintyminen ja käyttö suomen kielessä

Tutkielmassa tarkastellaan monikon illatiivin /siin/-päätteen kanssa vaihtelevan /hin/-päätteen esiintymistä ja käyttöä suomen kielessä. Tarkastelun tavoitteena on tuoda esiin systeeminsisäisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat /hin/-päätteen valikoitumiseen monikon illatiivin päätteeksi. Tutkielmassa monikon illatiivimuotoiset sanat jaetaan taivutustyyppeihin. Analyysityössä pyritään osoittamaan, miten taivutustyyppien ominaisuudet ja niiden väliset suhteet vaikuttavat monikon illatiivin /hin/-päätteen käyttöön. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota lisäksi siihen, miten yksittäisten nominien ominaisuudet vaikuttavat monikon illatiivin /hin/-päätteen käyttöön. Tutkielmassa esitetyt havainnot perustuvat kahteen erityyppiseen aineistoon: sanomalehti- ja kyselyaineistoon. Kyselyaineisto pohjautuu tuotto- ja arviointitehtäviä sisältävään kyselyyn, johon on vastannut 47 henkilöä. 8821 monikon illatiivimuotoa sisältävä sanomalehtiaineisto on kerätty HS-2000-korpuksesta, joka koostuu Helsingin Sanomissa vuosina 2000 ja 2001 julkaistuista teksteistä. Aineistojen tarkastelu osoittaa, että monikon illatiivin rinnakkaismuotoinen /hin/-pääte esiintyy herkimmin monikon illatiivissa harvoin esiintyvissä /askele/-, /ohut/- ja /filee/-tyyppisissä nomineissa. Tällaiset nominit eivät ole prototyyppisiä supistumanomineja, mistä johtuu, että monikon illatiivin /siin/-pääte ei ole saanut /askele/-, /ohut/- ja /filee/-tyyppisissä nomineissa samaa suosiota kuin /hame/- ja /vieras/-tyyppisissä nomineissa. Lisäksi tarkastelu antaa vihjeen siitä, että monikon illatiivin /hin/-pääte saattaa sisältää enemmän informaatiota kuin monikon illatiivin /siin/-pääte. /hin/-pääte saattaakin luoda ilmaukseen esimerkiksi affektiivisuutta

Ylikansallinen oppiminen Itämeren alueella : Vertailututkimus LARS-hankkeen alueista ja Pohjanmaan hyvistä käytännöistä

LARS-hankkeessa (Learning Among Regions on Smart Specialisation) mukana olevilla alueilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tässä tutkimuksessa käsitellään alueiden samankaltaisuuksia ja eroavuuksia tilastovertailun muodossa. Tilastovertailu luo pohjaa, jonka päälle voi toteuttaa LARS-hankkeen tavoitteita, eli hyvien käytäntöjen löytämistä ja muilta oppimista. Tilastovertailun lisäksi tutkimuksen osana on kontekstina Itämeren alueen Interreg-ohjelman taustoja ja sen kautta LARS-hankkeen taustoja. Sekä Interreg-ohjelma että LARS-hanke ovat osa Euroopan Unionin koheesiopolitiikkaa. Lisäksi tässä tutkimuksessa kartoitetaan hyviä käytäntöjä Pohjanmaan alueen eri hankkeista haastatteluanalyysein. Pyrkimyksenä on löytää hankkeista yhteisiä hyviä käytäntöjä, ja niitä yhdistäviä tekijöitä. Haastatteluissa on käytetty DPSIR (Drivers, Pressures, State, Impacts & Responses) -menetelmää, jonka soveltuvuutta hyvien käytäntöjen löytämiseen tämä tutkimus samalla ottaa kantaa. LARS-hankkeessa hyviä käytäntöjä pyritään löytämään eri helixien välille, eli yritysten, julkishallinnon, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen välille, ja tutkimuksen löydökset korostavat myös näiden eri osien mukana oloa. LARS-hanke ja Pohjanmaan alueelta analysoidut hankkeet ovat ajankohtaisia, monien ollessa käynnissä samaan aikaan tutkimusta kirjoittaessa. Tilastovertailun osalta alueet jakautuvat karkeasti kahteen kokonaisuuteen, Latvian ja Liettuan muodostama Baltian maiden kokonaisuus, ja Hampurin ja Pohjoismaiden muodostama toinen kokonaisuus. Baltian maille tunnusmaisinta on alueiden negatiivinen väestökehitys ja heikko hallinto, mutta korkea koulutustaso. Hampurissa ja Pohjoismaiden alueella hallinnon laatu on paremmalla tasolla, eikä väestökehitys ole negatiivista. Pohjoismaiden alueiden talous painottuu lisäksi muita alueita vahvemmin julkishallintoon ja niillä alueilla väestö kokee yhteiskunnan turvallisemmaksi ja luotettavammaksi mitä muilla alueilla koetaan. Kysyttäessä tärkeintä yhteistyökumppania, yritykset ovat Hampurissa ja Pohjoismaiden alueilla usein tärkeimpiä. Haastatteluanalyyseissä hyviksi käytännöiksi nousivat yhteistyön eri muodot, varsinkin yritysten ja toisten yritysten tai korkeakoulujen välillä. DPSIR-menetelmä osoittautui kattavaksi menetelmäksi kartoittamaan hankkeiden taustalla vaikuttavia tekijöitä, jotka eivät välttämättä olisi muuten tulleet esille. Menetelmä vaatii kuitenkin jatkojalostusta, että konkreettiset toteutuneet hyvät käytännöt olisi mahdollista erotella oletetuista hyvistä käytännöistä

Kansainvälisten tietovirtojen rooli Vaasan energiateknologiaklusterin tietoperustan kehittymiselle

Länsimaisille valtioille kilpailukyky ja innovatiivisuus ovat keskeisiä oman elinvoimaisuuden ylläpitämi-sessä. Innovatiivisuutta ja kilpailukykyä kehitetään muun muassa kansallisten ja alueellisten innovaa-tiojärjestelmien avulla, joissa yksi toimintamalli on innovaatioklusteri. Innovaatioklustereissa aluetta ke-hitetään integroimalla alueiden toimijoita globaaleihin tuotantoverkkoihin, jotta tietovirtoja voidaan van-gita alueelle. Toisaalta globaaleita tuotantoverkkoja johtavat monikansalliset yritykset haluavat hyödyntää tiettyihin alueisiin sitoutunutta osaamista ja tietoa, joka aiheuttaa alueiden ja monikansallisten yritysten välistä vuorovaikutusta ja riippuvuutta. Pro gradu -tutkielman tehtävä on kuvailla kansainvälisten tietovirtojen roolia Vaasan energiateknologia-klusterin tietoperustan kehittymiselle. Tutkimus on laadullinen ja lähestymistapa induktiivinen. Tutki-musstrategiana toimii tapaustutkimus, ja tiedonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Haastattelu-ja suoritettiin kahdeksan, joista kuusi kansainvälisiin ja tutkimus- ja kehitystoiminnan näkökulmasta mer-kittävimpiin klusterin yrityksiin. Lisäksi energiateknologiaklusterin kehittämisestä vastaavaa Teknolo-giakeskus Merinovaa haasteltiin kaksi kertaa. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että kansainväliset tietovirrat ja osaaminen ovat energiatek-nologiaklusterin kehittymiselle erittäin tärkeät. Lisäksi on odotettavaa, että kansainvälisten tietovirtojen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Keskeisimmät tiedon lähteet ovat asiakkaat ja strategiset toi-mittajat. Energiateknologiaklusterissa toimivat asiakkaat ja strategiset toimijat ovat yhtä tärkeitä osaami-sen ja tiedon lähteinä kuin ulkomaiset toimijat. Johtopäätöstä selittää Vaasassa toimivien asiakkaiden ja strategisten toimittajien pieni määrä. Muita tiedon lähteitä olivat yliopistot ja julkisesti rahoitetut laborato-riot sekä kansainväliset seminaarit ja patentit. Nämä tiedon lähteet sijaitsivat ulkomailla sekä kotimaassa muilla paikkakunnilla. Klusterin sisäisten tietovirtojen vähyyteen vaikuttivat toimijoiden vähäisen määrän lisäksi yliopiston teknillisen tiedekunnan vähäiset resurssit, uusiutuvien energiateknologia-alojen erikois-osaamisen puute sekä yritysten keskinäinen kilpailu sähkötekniikan alalla. Tutkimus ei löytänyt viitteitä siitä, että energiateknologiaklusterissa olevien asiakkaiden ja strategisten toimittajien kanssa yhteis-työsuhteet olisivat läheisemmät kuin ulkomaisten toimijoiden kanssa. Lisäksi osaamisen ja tiedon siirto-mekanismit vaasalaisten ja ulkomaisten asiakkaiden ja strategisten toimittajien kanssa olivat lähes saman-laisia. Esteet ja haasteet tiedon sekä osaamisen kehittämisessä ovat myös samanlaisia vaasalaisten ja ul-komaisten asiakkaiden ja strategisten toimittajien kanssa. Aluekehityksen näkökulmasta energiateknologiaklusterin kehitykselle on hyvin tärkeää, että osaamista ja tietoa vangitaan alueelle tehokkaammin tulevaisuudessa. Globaaleissa tuotantoverkoissa olevien keihään-kärkiyritysten yhteistyötä Vaasan yliopiston teknillisen tiedekunnan kanssa on pyrittävä lisäämään enti-sestään vahvistamalla teknillisen tiedekunnan osaamista ja resursseja. Yhteistyössä on huomioitava myös pienet ja keskisuuret yritykset. Lisäksi alueellisten instituutioiden on tuettava komponenttitoimittajaver-koston osaamisen kehitystä ja kansainvälistymistä, jotta niiden integroitumisen aste globaaleissa tuotan-toverkoissa kasvaisi.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format