Bayes-menetelmiin pohjautuva bioekonominen ennustusmalli öljyvahinkojen aiheuttamien kalakantaan kohdistuvien vaikutusten arviointiin : case Itämeren silakka

Öljyvahingot vesiympäristöissä ovat kauheita onnettomuuksia, joilla on sekä biologisia, että taloudellisia vaikutuksia. Näiden vaikutuksien kohteina ovat muun muassa kalapopulaatiot. Öljyonnettomuuksien vaikutuksia kalapopulaatioihin on kirjallisuudessa tutkittu paljon. Käytettyjen tutkimusmenetelmien joukosta tässä tutkielmassa keskitytään Bayes-menetelmiin. Aiemmissa tutkimuksissa on kehitetty useita Bayes-menetelmiin perustuvia öljyvahinkojen vaikutusten arviointimalleja. Nämä mallit kuitenkin keskittyvät useimmiten menneisyydessä tapahtuneiden onnettomuuksien vaikutusten arviointiin. Kehitettyjä malleja ei ole käytetty mahdollisten tulevaisuudessa tapahtuvien onnettomuuksien vaikutusten ennustamiseen. Niissä ei myöskään ole hyödynnetty laboratoriotutkimusten avulla saatuja tuloksia vaikutusten arvioinnissa. Esimerkkejä öljyvahinkojen taloudellisia vaikutuksia arvioivista malleista on saatavilla vain vähän, eikä mikään niistä arvioi taloudellisia vaikutuksia öljyn aiheuttaman kalakannan biomassan muutoksen kautta. Tämän tutkielman tarkoituksena on kehittää Bayes-menetelmiin perustuva bioekonominen ennustusmalli, jolla voisi ennustaa öljyvahingon vaikutuksia Itämeren pääaltaan silakkapopulaatioon, sekä näiden vaikutusten aiheuttamia taloudellisia seurauksia kalastajille. Kehitettävällä mallilla on tarkoitus ennustaa erilaisten hypoteettisten öljyvahinkojen vaikutuksia. Tutkielman tuloksena saatiin kehitettyä ennustusmalli, jolla voi ennustaa erilaisten hypoteettisten öljyvahinkojen vaikutuksia mätimunien lisäkuolleisuuden kautta sekä Itämeren pääaltaan silakkapopulaatioon, että kalastajille aiheutuviin taloudellisiin seurauksiin. Mallia voidaan soveltaa myös muihin kalapopulaatioihin muilla alueilla. Mallissa hyödynnetään laboratoriotutkimusten tuloksia öljyvahinkojen vaikutusten arvioinnissa. Mallia voidaan käyttää sekä mahdollisten tulevaisuudessa tapahtuvien öljyvahinkojen aiheuttamien riskien arviointiin, että jo tapahtuneiden onnettomuuksien jälkeen tapahtuvaan päätöksentekoon. Lisäksi mallia voidaan käyttää menneisyydessä tapahtuneiden onnettomuuksien tuntemattomien aspektien arviointiin. Taloudellisia ennusteita voidaan käyttää muun muassa kalastajille mahdollisesti maksettavien korvausten arviointiin. Tulevaisuudessa ennustusmallia tulisi kehittää erityisesti tarkentamalla kalakannan rekrytointiin liittyviä oletuksia mahdollisimman hyvin todellisuutta vastaaviksi. Lisäksi mallissa tehtyjä oletuksia liittyen öljyn aiheuttaman lisäkuolleisuuden ja taloudellisten vaikutusten laskemiseen tulisi laajentaa.Oil spills in aquatic environments are devastating disasters with both biological and economic impacts. Fish populations are among the many subjects of these impacts. In literature, there are numerous assessments of oil spill impacts on fish populations. From all applied research methods, the focus of this thesis is on Bayesian methods. In prior research, several Bayesian models have been developed for assessing oil spill impacts on fish populations. These models, however, have focused on the assessment of impacts from past spills. They have not been used for predicting impacts of possible future oil spills. Furthermore, the models have not utilized data from laboratory studies. Some examples can be found of models assessing economic impacts of oil spills on fish populations however, none of them assess the economic impacts that follow from decreases in biomass. The aim of this thesis is to develop a Bayesian bioeconomic prediction model, which would be able to predict oil spill impacts on Baltic Sea main basin herring population, and the consequential economic impacts on fishermen. The idea is to predict the impacts of several hypothetical oil spill scenarios. As a result of this thesis, a bioeconomic prediction model was developed, which can predict both biological and economic impacts of oil spills on Baltic Sea main basin herring through additional oil induced mortality of herring eggs. The model can be applied to other fish populations in other regions as well. The model utilizes laboratory studies for assessing population level impacts. The model can be used for both assessing risks of the impacts of possible future oil spills, and for decision analysis after a spill has already occurred. Furthermore, the model can be used for assessing unknown aspects of past oil spills. The economic predictions can be used, for example, to estimate the compensations that could possibly be paid to fishermen. In the future, the prediction model should be developed further, especially regarding its stock-recruitment relationship assumptions. In addition, the model’s assumptions regarding the calculation of oil induced additional mortality and the economic impacts, should be expanded

Lymphatic Malformations Genetics, Mechanisms and Therapeutic Strategies

Lymphatic vessels maintain tissue fluid homeostasis by returning to blood circulation interstitial fluid that has extravasated from the blood capillaries. They provide a trafficking route for cells of the immune system, thus critically contributing to immune surveillance. Developmental or functional defects in the lymphatic vessels, their obstruction or damage, lead to accumulation of fluid in tissues, resulting in lymphedema. Here we discuss developmental lymphatic anomalies called lymphatic malformations and complex lymphatic anomalies that manifest as localized or multifocal lesions of the lymphatic vasculature, respectively. They are rare diseases that are caused mostly by somatic mutations and can present with variable symptoms based upon the size and location of the lesions composed of fluid-filled cisterns or channels. Substantial progress has been made recently in understanding the molecular basis of their pathogenesis through the identification of their genetic causes, combined with the elucidation of the underlying mechanisms in animal disease models and patient-derived lymphatic endothelial cells. Most of the solitary somatic mutations that cause lymphatic malformations and complex lymphatic anomalies occur in genes that encode components of oncogenic growth factor signal transduction pathways. This has led to successful repurposing of some targeted cancer therapeutics to the treatment of lymphatic malformations and complex lymphatic anomalies. Apart from the mutations that act as lymphatic endothelial cell-autonomous drivers of these anomalies, current evidence points to superimposed paracrine mechanisms that critically contribute to disease pathogenesis and thus provide additional targets for therapeutic intervention. Here, we review these advances and discuss new treatment strategies that are based on the recently identified molecular pathways.Peer reviewe

Trisomy 19 ependymoma, a newly recognized genetico-histological association, including clear cell ependymoma

Ependymal tumors constitute a clinicopathologically heterogeneous group of brain tumors. They vary in regard to their age at first symptom, localization, morphology and prognosis. Genetic data also suggests heterogeneity. We define a newly recognized subset of ependymal tumors, the trisomy 19 ependymoma. Histologically, they are compact lesions characterized by a rich branched capillary network amongst which tumoral cells are regularly distributed. When containing clear cells they are called clear cell ependymoma. Most trisomy 19 ependymomas are supratentorial WHO grade III tumors of the young. Genetically, they are associated with trisomy 19, and frequently with a deletion of 13q21.31-31.2, three copies of 11q13.3-13.4, and/or deletions on chromosome 9. These altered chromosomal regions are indicative of genes and pathways involved in trisomy 19 ependymoma tumorigenesis. Recognition of this genetico-histological entity allows better understanding and dissection of ependymal tumors

Korkeimman ansiotuloveron optimaalinen taso Suomessa : Sovellutus Lafferin käyrään perustuen

Verotus ja sen negatiivinen vaikutus ihmisten taloudelliseen toimintaan on kestokysymys niin politiikassa kuin taloustieteen tutkimuksessa. Korkeilla veroasteilla negatiivinen käyttäytymisvai kutus voi ylittää veroasteen nostosta saatavat staattiset hyödyt, jolloin valtion verokertymä pie nenee, vaikka veroastetta nostettaan. Tätä veroasteen ja verokertymän suhdetta määrittää Laf ferin käyrä. Ihmiset reagoivat voimakkaammin rajaveroasteisiin, kuin keskimääräisiin veroasteisiin. Täten korkean veroasteen ja veroprogression maissa on korkein riski ajautua Lafferin käyrän huipun väärälle puolelle. Ruotsissa, joka kuuluu maailman korkeimpien veroasteiden maihin Suomen ta paan, Lafferin käyrän tutkimusten perusteella riski oli toteutunut, ja ansiotuloveroasteikon kor kein porras poistettiin vuonna 2020. Aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa tulokset Suomen verojärjestelmän sijainnista Lafferin käy rällä ovat ristiriitaiset. Kirjallisuuden standardimalliksi muotoutunut Saezin-kaava ja sen sovel lukset ovat tuottaneet täysin vastakkaisia tuloksia Suomessa, pääosin tehtyjen oletusten takia. Tuloksien vaihtelua ovat tuottaneet Suomen osinkoverohuojennus järjestelmän vaihteleva huo mioiminen ja sen perusteella tehty valinta oleellisesta tulojakaumasta ja sen muodosta. Tämän tutkielman tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman laajasti perusteltu näkemys Suo men verojärjestelmän tämänhetkisestä sijainnista Lafferin käyrällä korkeimman ansiotulovero prosentin osalta. Tutkielmassa sovelletun mallin perusteella Suomen verojärjestelmä on ylittänyt Lafferin käyrän huipun, ja korkeinta ansiotuloveroa tulisi laskea riippumatta tehtyjen oletuksien konservatiivisuuden asteesta. Johtopäätöksenä ehdotetaan kahta vaihtoehtoa verouudistukseksi. Puhdas itsensä rahoittava ansiotuloveroasteen lasku, tai eläkejärjestelmän kestävyyden parem min huomioiva, sovellettu vaihtoehto