Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta

Osallistumme tutkimuksellamme ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutus- ja työmarkkina-asemasta ajankohtaiseen keskusteluun sosiaalialan koulutuksen osaamisen tuottamasta työnjaosta alan tehtävärakenteessa. Työnjakojen toimiva määrittely on tarpeen alan lainsäädännön ja palvelurakenteen uudistuessa. Sekä uusi sosiaalihuoltolaki (2014) että sosiaalialan ammatillisen toiminnan vastuita täsmentävä ammattihenkilölaki (2015) asettavat uusia, aikaisempaa suurempia vaatimuksia alan palveluille ja samalla niissä tarvittavalle osaamiselle. Lisäksi tulossa oleva sote-uudistus merkitsee koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän merkittävää muutosta, jossa erityisesti sosiaalialan on asemoiduttava uudella, entistä selkeämmällä tavalla. Uudistuvassa palvelurakenteessa tavoite tulisi suunnata toimintojen kehittämiseen, uusiin toimintatapoihin ja muuttuviin ammatillisiin tehtäviin, jotka rakentuvat uudenlaisille osaamisen painopisteille, työnjaoille ja tehtävärakenteille sekä kasvavalle yhteistyölle. Kysymys on samalla uudistuvan sosiaalialan palvelurakenteen luomisesta, sosiaalisen toiminta-alueen profiloitumisesta ja sen osaamisen vahvistamisesta. Toivomme tutkimuksellamme olevan käyttöarvoa sosiaalialan toimijoiden keskuudessa heidän pohtiessaan sosiaalisen paikkaa ja markkina-arvoa suomalaisessa hyvinvointipalvelujärjestelmässä. Julkaisumme Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja työmarkkina-asemasta on Sociopolis-tutkimuksia 1. Se on Lapin ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Posken Sociopolis -yhteistyörakenteen ensimmäinen tutkimusjulkaisu. Sociopolis on Lapin korkeakoulukonsernin osaamiskeskittymä, joka tekee yhteistyötä sosiaalialan korkeakoulujen, osaamiskeskuksen, käytännön toimijoiden ja asiakkaiden kanssa. Sociopolis palvelee sosiaalialan ammattilaisia ja opiskelijoita, jotta alan koulutus ja tiedontuotanto vahvistuvat ja tutkittu tieto sosiaalityön ilmiöistä, asiakkaista, menetelmistä ja vaikuttavuudesta lisääntyy. Pohjoisimpana Suomessa voi opiskella Lapissa sosiaalialaa ylemmällä korkeakoulututkintotasolla sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa. Sosiaalityötä on voinut opiskella yliopistossa vuodesta 1982 alkaen. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoa on voinut suorittaa ammattikorkeakoulussa tammikuusta 2003 alkaen – viimeisin eli 8. vuosikurssi aloitti opiskelunsa syksyllä 2015

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden paikka ja osaaminen muuttuvilla työmarkkinoilla

Tämä artikkeli on ensimmäinen raportointi kesäkuussa 2018 neljässä ammattikorkeakoulussa[1] toteutetusta Webropol-kyselystä, jossa selvitettiin sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumista työmarkkinoille, heidän arvioitaan sosiaalialalla tarvittavien kvalifikaatioiden tärkeydestä sekä työllistymisvisioistaan 2010-luvun soten aikakaudella. Artikkeli on myös esimerkki sosiaalialan AMK-verkoston jäsenten verkostoitumiskvalifikaatioista sekä onnekkaista yhteensattumista

Uusia mahdollisuuksia päästä opiskelemaan: esimerkkinä Opiskelu on työtä -projekti

At the time this article was published Finland had a record 400 000 people without a job. Since 1989 the University of Lapland has been analyzing an experimental project called Study is Work. The project deals with training for the unemployed. Preliminary results are becoming available now that three years have passed since the launching of the project. The article describes the project and its background in more detail and reports on the results obtained so far.Artikkelin julkaisutilanteessa Suomessa on ennätykselliset 400 000 työtöntä. Lapin yliopistossa on tutkittu vuodesta 1989 toteutettua työttömien henkilöiden koulutusta koskevaa kokeiluprojektia Opiskelu on työtä. Kolme vuotta projektin käynnistämisen jälkeen alustavia tuloksia alkaa olla käytettävissä. Artikkelissa selostetaan projektia ja sen taustaa sekä tässä vaiheessa käytettävissä olevia tuloksia

Työelämän kvalifikaatiovaatimusten ulottuvuudet 1990-luvulla

Sekä Suomessa että ulkomailla kvalifikaatiovaatimusten kehä on umpeutumassa, koska nykyisin edellytetään työntekijöiltä samanaikaisesti yleissivistäviä, ammatillisia ja sosiaalisia kvalifikaatioita. 1990-luvun työmarkkinakansalaisen meriitiksi muodostuu laaja-alainen opiskelu- ja työhistoria. Työuralla eteneminen aletaan vähitellen mieltää etenemisvalmiutena työtehtävästä toiseen – ei enää välttämättä työpaikan alemmalta hierarkiatasolta ylemmälle

Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus

Hankkeen tavoitteena oli kuvata millaisia osaamistarpeita sote-uudistus synnyttää, mitä olisi tehtävä, jotta näihin uusiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan ja mitä tapahtuu, jos tarpeisiin vastaamisessa epäonnistutaan. Tutkimushankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, sote-asiantuntijoiden ja työntekijöiden empiirinen aineistonkeruu, kansallinen osaamishanke-kartoitus sekä verkkokysely koulutuksen asiantuntijoille. Tutkimushankkeen tulokset syventävät ja monipuolistavat sote-ammattilaisten tulevaisuuden osaamistarpeita. Ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuuden osaamisen ytimen. Tämän lisäksi kaikkia sote-ammattiryhmiä koskeva geneerinen osaaminen sisältää asiakastyöosaamisen, palvelunkehittämisosaamisen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen. Lisäksi tulee arvioida, onko tarvetta uusille tutkinnoille tai nykyisten tutkintojen uusille kelpoisuuksille, jotta sosiaali- ja terveyssektorit ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin voitaisiin vastata. Näillä kohdistuksilla ja muutoksilla voidaan varmistaa, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien osaaminen on ammattialakohtaisesti näyttöön perustuvaa, ja ammattilaisilla on jaettua, toimintaympäristön muutostarpeisiin vastaavaa osaamista tuottaa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa ja palvelua. Osaamisen kehittäminen edellyttää aiempaa systemaattisempaa osaamisen arviointia ja näyttöön perustuvien koulutusinterventioiden käyttöä. Uusien geneeristen osaamisalueiden perustaidot tulee sisällyttää sote-alan tutkintoon johtaviin koulutuksiin, mutta erityisen ajankohtaista on vastata osaamisvajeisiin täydentävällä koulutuksella. Työelämässä toteutettavat kehittämishankkeet ovat tarpeen alueelliseen ja paikalliseen osaamisen kohdistamiseen. Osaamiseen kohdistuvien hankkeiden alueellinen ja valtakunnallinen koordinointi tukisi hankkeiden kohdistamista, toteuttamista ja raportointia sekä mahdollistaisi hyvien käytänteiden jakamisen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillinen osaaminen on ja tulee olla jatkuvassa muutoksessa, ja keinoja osaamisen parantamiseksi ja ajantasaistamiseksi on kehitettävä ja arvioitava koko ajan

Sosiaalialan TKI-toimijoiden kvarttikvalifikaatiot

Pohdimme tässä artikkelissa sosiaalialan, erityisesti sosionomi (AMK & ylempi AMK) -tutkintoihin[1] johtavan, koulutuksen näkökulmasta ammattikorkeakouluissa toteutettavan TKI-toiminnan reunaehtoja, joiden tulee mahdollistaa muun muassa se, että opiskelijat voivat olla mukana TKI-toiminnassa opintojaksojaan suorittavina TKI-toimijoina. Sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehdot jaamme kolmeen laajaan toimialalähtöiseen osaan: 1) sosiaalialalla toimivien ammattilaisten ja vapaaehtoistyötä tekevien työtoimintaa[2] sekä toimialaa kehittävää TKI-toimintaa koskevat eettiset vaatimukset, 2) rakenteelliset puitteet, kuten sosiaalialaa ja ammattikorkeakoulujen toimintaa määrittävät lainsäädännöt, strategiset linjaukset ja ohjeistukset ja 3) sosiaalialan TKI-toimintaan osallistuvien ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden sekä työelämää edustavien yhteistyökumppaneiden henkilöstön kvalifikaatiot. Esimerkiksi sosiaalialaa toimialana määrittävä lainsäädäntö määrittää myös sosiaalialan TKI-toiminnan puitteita siitä riippumatta, onko työelämää edustava yhteistyökumppani julkisen, kolmannen vai yksityisen sektorin sosiaalipalveluja tuottava organisaatio (esim. Koskiaho 2008; Andersen 2012; Wohlfahrtspluralismus [Welfare Mix] n.d.)

Sosiaalialan TKI-toimijoiden kvarttikvalifikaatiot

Pohdimme tässä artikkelissa sosiaalialan, erityisesti sosionomi (AMK & ylempi AMK) -tutkintoihin[1] johtavan, koulutuksen näkökulmasta ammattikorkeakouluissa toteutettavan TKI-toiminnan reunaehtoja, joiden tulee mahdollistaa muun muassa se, että opiskelijat voivat olla mukana TKI-toiminnassa opintojaksojaan suorittavina TKI-toimijoina. Sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehdot jaamme kolmeen laajaan toimialalähtöiseen osaan: 1) sosiaalialalla toimivien ammattilaisten ja vapaaehtoistyötä tekevien työtoimintaa[2] sekä toimialaa kehittävää TKI-toimintaa koskevat eettiset vaatimukset, 2) rakenteelliset puitteet, kuten sosiaalialaa ja ammattikorkeakoulujen toimintaa määrittävät lainsäädännöt, strategiset linjaukset ja ohjeistukset ja 3) sosiaalialan TKI-toimintaan osallistuvien ammattikorkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden sekä työelämää edustavien yhteistyökumppaneiden henkilöstön kvalifikaatiot. Esimerkiksi sosiaalialaa toimialana määrittävä lainsäädäntö määrittää myös sosiaalialan TKI-toiminnan puitteita siitä riippumatta, onko työelämää edustava yhteistyökumppani julkisen, kolmannen vai yksityisen sektorin sosiaalipalveluja tuottava organisaatio (esim. Koskiaho 2008; Andersen 2012; Wohlfahrtspluralismus [Welfare Mix] n.d.)