Incoherence of a concept image and erroneous conclusions in the case of differentiability

The level of the coherence of a concept image conveys how well the cognitive structure concerning the concept is organized. This study considers the relationship between deficiencies in the coherence of the concept image and erroneous conclusions in the case of differentiability. The study is based on an interview where the student made conclusions contradictory to the formal theory of mathematics. He used an erroneous method to study the differentiability of piecewise defined functions. This method became the key factor which maintained the internal coherence of the concept image. It made it possible to build a cognitive structure whose basis was erroneous

Kuvittelemalla luotua — keskiaikainen kuvamaailma, uskomaansaattaminen ja merenneito

Analyysin kohteena on Hattulan keskiaikaisen Pyhän Ristin kirkon kuoriseinän maalauskokonaisuus. Tulokulmana on uskomaansaattaminen ja uskon vahvistus ja se kuinka näitä maalauskokonaisuudessa tuotetaan kolmen ulottuvuuden avulla. Ne ovat kohteen visuaalisuuden jäsentäminen, kuvittelu ja keskiaikainen merenneito-motiivi. Kuvittelu on ollut viime vuosikymmenet laajalti tutkimuksellisen kiinnostuksen kohde. Tässä artikkelissa se näyttäytyy kuvittelun teologian muodossa. Keskiaikaisen kuvallisen materiaalin tutkimuksessa puolestaan yksi viime vuosikymmenten keskustelujen painopiste on ollut visuaalisuuden analyysissä. Kolmas ulottuvuus on keskiaikainen merenneito-hybridi ja sen osallistuminen merkitystuotantoon. Näiden kolmen väylän avulla eritellään sitä, millä visuaalisilla keinoilla uskomaan saattamista tuotetaan tutkimuskohteessa. Analyysissä paljastuu runsas ja monitasoinen keinovaranto, jolla uskomaansaattamista ja uskonvahvistusta tuotetaan ja suunnataan

Laidunlihan laadun rakentuminen suoramyynnissä : tutkimus kuluttajien näkemyksistä

Ruoantuotannon ympäristöhaitat, eläinten hyvinvointi, tuottajan heikko asema ja ruoan laatu yleisesti ovat herättäneet huolta ja keskustelua viime vuosina. Vastauksena tähän vaihtoehtoiset ruokaverkostot kuten suoramyynti pyrkivät muotoilemaan uudelleen ruoantuottajan ja kuluttajan suhteen. Laidunliha on erityinen lihantuotantomuoto, jossa pääfokus on luonnonlaitumien laidunnuksessa. Merkittävä osa laidunlihasta myydään suoramyynnin kautta. Tutkielmassa tarkastellaan, miten laidunlihan laatu rakentuu suoramyyntiasiakkaiden näkökulmasta. Menetelmänä käytettiin kvalitatiivista fokusryhmäkeskustelua, joka sallii yhden teeman ympärille keskittyvän vuorovaikutteisen keskustelun. Kolme fokusryhmäkeskustelua järjestettiin kevään ja kesän 2015 aikana Etelä- ja Keski-Suomessa. Tutkimukseen valitut kolme tilaa – ylämaankarja-, lammas- ja herefordtilat – ovat kaikki suoramyyntitiloja. Ryhmäkeskusteluihin osallistui yhteensä 16 asiakasta ja 5 tuottajaa. Aineiston analyysia varten ryhmäkeskustelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tutkielmassa käytettiin aineistolähtöistä analyysia, jossa aineisto eriteltiin ryhmäkeskusteluissa nousseiden teemojen perusteella. Teemoista muodostettiin teemakarttoja. Synteesi tehtiin aineiston ja kirjallisuuden pohjalta. Tulosten perusteella laatu muodostui suoramyynnissä tuottajan tukemisesta, laiduntamisesta, mausta ja tarinasta. Keskeisimmiksi laatumääreiksi nousivat tuottajan tukeminen ja suoran kontaktin ylläpitäminen tuotantoon. Tulosten perusteella laadun määrittely oli moninainen prosessi, jossa kaikki laadun määreet olivat kytköksissä toisiinsa. Laatu määriteltiin suoran kontaktin kautta itse näkemällä, kokemalla ja keskustelemalla tuottajan kanssa. Hinta ei ollut määrittelevä tekijä. Kuluttajat ilmensivät arvojaan poliittisen kuluttamisen kautta. Suoramyynnin myötä Suomeen on muodostunut ruokakulttuuria uudistava vaihtoehtoinen ruokaverkosto, joka perustuu erilaisille arvottamisen käytännöille kuin tavanomainen tuotanto.Within the context of recent concerns over environmental problems of food production, animal welfare, and producer’s low status in the food chain, food quality is of increasing importance among Finnish consumers. As a solution alternative food networks including direct selling aim to reform the relationship between producers and consumers. The main focus of pasture meat is the grazing of semi-natural grasslands. Grazing increases biodiversity, animal welfare, and meat quality. Most of the pasture meat is sold at the farm. The aim of this study is to explore how the quality of pasture meat is constructed in direct selling at farms in consumers’ point of view. A qualitative focus group method was used since it allows interactive discussions focused on a single topic. The data were collected from three focus group meetings held in Southern and Central Finland during spring and summer 2015. Altogether 16 consumers and 5 producers participated in the focus group discussions. All farms sell pasture meat through direct selling. The material was recorded and transcribed. Data-driven analysis was used. Data were classified and theme maps, synthesis and interpretation were formed. According to the results, the quality of pasture meat in direct selling consisted of willingness to support the producer, grazing, taste, and story. The most essential quality aspects were the willingness to support the producer and having and maintaining a direct contact with the production. Perceiving quality was a complex, sensual process and based on mutual trust. All the quality aspects are linked together and socially constructed. The quality was constructed in direct contact by seeing, experiencing, tasting and discussing with the producer. Price was not an important factor. Consumers expressed their values through political consumption. Reforming Finnish food culture, quality was constructed differently in alternative food networks compared to conventional food networks

Business ecosystem and end-user lenses in wooden multistorey construction

This dissertation examines current collaborative practices in wooden multistorey construction (WMC) projects through a business ecosystem approach to detect effective and ineffective practices when working with novel wooden materials and gaining knowledge of them. Furthermore, it deepens our understanding of citizen perceptions and homeowner experiences towards WMC, to ensure that professionals are able to construct buildings that are not only profitable, but also appreciated by end-users and functional in daily use. Qualitative means are used to provide an in-depth view of the matters. The findings reveal that while construction projects are essentially collaborative efforts, the novelty of WMC materials and methods requires increased communication and learning between the business ecosystem participants. The keystone of a business ecosystem has a fundamental role in enabling deeper, long-term commitment between participants through procurement practices and meetings. These allow participants to work towards a common goal and to accumulate knowledge of wooden construction also between projects. Feedback processes should be improved between the participants, but homeowner experiences should also be utilized more efficiently. The results imply that while the business ecosystem approach provides a usable lens to study collaboration in WMC projects, it should not be seen as a static system concentrating on the design and construction phases, but one that evolves throughout a building’s life cycle, incorporating end-users as the ecosystem keystones when moving to the use phase of the building. Furthermore, the results support previous literature in that end-users appreciate soft aspects of wood material, such as aesthetics and ambiance, while durability and maintenance needs create concerns. However, the qualitative approach used in this study reveals that some aspects are multifaceted, carrying both positive and negative meanings for the end-users. Homeowner experiences indicate the importance of the everyday usability of home materials. Furthermore, the ‘liveliness’ of the wooden material seemed to surprise some of the homeowners, indicating that they are more familiar with other urban construction materials. Communication with end-users should therefore be improved to decrease concerns, but also to inform about the material’s practical benefits such as pleasant soundscapes.Tämä väitöskirja tarkastelee puukerrostalohankkeiden verkostoja ja niissä tapahtuvaa yhteistyötä hyödyntämällä liiketoimintaekosysteemi-lähestymistapaa. Lisäksi väitöskirjassa syvennytään loppukäyttäjien näkemyksiin ja asukkaiden kokemuksiin puusta rakentamisen materiaalina. Tutkimus hyödyntää laadullisia tutkimusmenetelmiä antamaan syvällisen katsauksen tutkittaviin aiheisiin. Tulokset osoittavat, että vaikka kaikki rakennushankkeet vaativat yhteistyötä, puukerrostalorakentamisen uutuus edellyttää entistä enemmän kommunikaatiota ja oppimista liiketoimintaekosysteemin toimijoiden, kuten eri suunnittelijoiden ja rakentajien, kesken. Yhteistyötä ja oppimista tukevat muun muassa projektien tehokas johtaminen ja työskentely luotettavien kumppaneiden kanssa projektista seuraavaan. Toisaalta palautteenantoprosessien, loppukäyttäjien osallistamisen sekä yhteisen tavoitteen puuttumisen voitiin havaita vaikuttavan heikentävästi yhteistyön sujuvuuteen ja oppimiseen, ja siten näihin seikkoihin tulisi kiinnittää enenevissä määrin huomiota. Tulokset myös viittaavat siihen, että vaikka liiketoimintaekosysteemi tarjoaa käyttökelpoisen lähestymistavan yhteistyön tarkasteluun puukerrostalohankkeissa, ekosysteemiä ei tulisi nähdä staattisena, joka keskittyy suunnittelu- ja rakennusvaiheisiin, vaan koko rakennuksen elinkaaren ajan kehittyvänä, jolloin loppukäyttäjät siirtyvät ekosysteemin keskiöön siirryttäessä rakennuksen käyttövaiheeseen. Lisäksi tulokset tukevat aiempaa kirjallisuutta, jonka mukaan loppukäyttäjät arvostavat puumateriaalissa muun muassa sen luomaa lämmintä ja kotoisaa tunnelmaa, kun taas kestävyys ja huollon tarve aiheuttavat huolta. Tärkeimmiksi seikoiksi puukerrostaloasukkaiden kokemuksissa muodostuivat päivittäiseen käytettävyyteen liittyvät puolet, kuten puun luoma hyvä akustiikka sekä lattian epämiellyttävät värähtelyt ja painava palo-ovi. Lisäksi puumateriaalin ”elävyys” vaikutti yllättävän jotkut asunnon omistajista, mikä viittaa siihen, että muut urbaanin rakentamisen materiaalit ovat heille tutumpia. Viestintää loppukäyttäjien kanssa olisi siis hyvä kehittää huolenaiheiden vähentämiseksi, mutta myös puumateriaalin käytännön hyödyistä, kuten miellyttävästä äänimaisemasta, tiedottamiseksi

Tuolla puolen, siellä jossakin

Ulla Piela ja Petja Kauppi (toim.): Käsityksiä kuvitteellisista maailmoista. Kalevalaseuran vuosikirja 99. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2020

A home made of wood: Consumer experiences of wooden building materials

Having a home is a central part of the everyday consumer experience. In our study, we focus on Finnish homeowners who have recently bought an apartment in a multi-family timber-framed building. With its merits in sustainability, the number of timber buildings in less-traditional urban applications is increasing, yet, research on living in a wooden home is scarce. To fill this gap, the study analyses how homeowners perceive the wooden material before and after living in a wooden home for one year. Thus, besides the acquisition of a home, the study examines the consumers' appropriation processes and aims to gain insight into the cultural sense-making behind the appreciation of wooden homes. The results of this qualitative study indicate that traditions and memories related to wood affect consumers' appreciations, for example, regarding the cosiness of a wooden home. The consumers discussed the weaknesses assigned to wood, such as fire and moisture susceptibility, yet, they considered them to concern all construction materials, not only wood. After habitation for one year, the usability of the home becomes particularly relevant, including the ease with which shelves can be mounted onto the walls, enjoying the echoless soundscape, and living with clicking sounds and vibrating floors. The study suggests that the meanings of consumers' daily experiences concerning the usability of wooden buildings are under negotiation and cannot be reduced simply into positive or negative but carry elements of both.Peer reviewe

Vellamon kanssa ongelle – eli kuinka merenneitoa kansalliseksi kuvitellaan

This article addresses the discussions on Finnish nation-building. The author analyzes studies made around the folk poem Vellamon neidon onginta / Fishing of the Maiden Vellamo (a mermaid) and visual representations connected with the material. The author aims at looking into the ways in which the mermaid-motive is used in generating national imagery or feeding a national imagination. The Vellamo discourse consists of fifty texts published in 1883–2008. The author’s professional interest focuses on deconstructing intersections of cultural representations and nationalizing discourses: tracking the formation, reproduction and transmission of national narration. The analysis is carried out by contextualizing the material into multidisciplinary discourses derived both from the study of nationalism and the diverse cultural history of the mermaid. The analysis reveals how Vellamo has been engaged in the formation of national identity for both sexes and by researchers of both sexes. Interpreted as a historical document, the Vellamo-figure has been applied to create the prospective national history and civic religion. It has been employed both as an intellectual and emotional force to increase the national imagery and bonding to it. Mermaid Vellamo as a flexible hybrid creature has enriched the reservoir of national memory. Thus the article can also be read as a case study of the construction of national collective memoryThis article addresses the discussions on Finnish nation-building. The author analyzes studies made around the folk poem Vellamon neidon onginta / Fishing of the Maiden Vellamo (a mermaid) and visual representations connected with the material. The author aims at looking into the ways in which the mermaid-motive is used in generating national imagery or feeding a national imagination. The Vellamo discourse consists of fifty texts published in 1883–2008. The author’s professional interest focuses on deconstructing intersections of cultural representations and nationalizing discourses: tracking the formation, reproduction and transmission of national narration. The analysis is carried out by contextualizing the material into multidisciplinary discourses derived both from the study of nationalism and the diverse cultural history of the mermaid. The analysis reveals how Vellamo has been engaged in the formation of national identity for both sexes and by researchers of both sexes. Interpreted as a historical document, the Vellamo-figure has been applied to create the prospective national history and civic religion. It has been employed both as an intellectual and emotional force to increase the national imagery and bonding to it. Mermaid Vellamo as a flexible hybrid creature has enriched the reservoir of national memory. Thus the article can also be read as a case study of the construction of national collective memor

Työtapaturmariskin palkkapreemion empiriaa

Jo Kansojen varallisuus -kirjassa Adam Smith ehdotti, että epämiellyttävää työtä tekevä henkilö vaatii ylimääräistä kompensaatiota työnsä huonoista ominaisuuksista. Nykyaikaisen taloustieteen tutkimuksen kohteeksi nämä kompensoivat palkkaerot nousivat 1970-luvulla, kun Sherwin Rosen kehitti hedonisten hintojen teoriansa. Yksi tärkeimmistä työhön liittyvistä epämiellyttävistä ominaisuuksista on työtapaturmariski. Kompensoivien palkkaerojen teorian mukaan korkeamman työtapaturmariskin kohtaavalle työntekijälle kompensoidaan rahallisesti riskin aiheuttamaa laskua työntekijän hyödyssä. Aihepiirin empiirisessä tutkimuksessa on kuitenkin vuosituhannen vaihteen jälkeen havaittu ongelmia, joiden perusteella työtapaturmariskin palkkapreemion aiemmat estimaatit ovat puutteellisia. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen työtapaturmariskin palkkapreemiota Tapaturmavakuutuskeskuksen luovuttaman suomalaisen tapaturma-aineiston sekä Tilastokeskuksen julkisten tilastojen pohjalta. Aihepiirin tarkastelu suomalaisella aineistolla on nyt mahdollista ensimmäistä kertaa vuoden 2016 tilastointimuutoksen johdosta. Käsittelen keskeisimpiä aihepiirin empiirisessä tutkimuksessa havaittuja ongelmia ja tarkastelen, kuinka ne mahdollisesti vaikuttavat aineiston pohjalta tehtyyn regressioanalyysiin. Työtapaturmariskin palkkapreemion identifiointi on erittäin hankalaa, sillä työtapaturmariskin luotettava mittaaminen ei ole ongelmatonta, minkä lisäksi merkittävät valikoitumisongelmat aiheuttavat harhaa empiirisissä tutkimuksissa. Palkkapreemion identifiointi ei onnistu Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoilla, mutta tutkielma tuo kuitenkin esille riskimuuttujan ongelmia sekä työmarkkinoilla esiintyviä ilmiöitä, jotka voidaan ottaa huomioon jatkotutkimuksessa. Tutkielman lopuksi pohdin, mitä työtapaturman palkkapreemion tutkimuksessa täytyy välttää ja millaisella tutkimusasetelmalla preemio voitaisiin luotettavasti identifioida