Asiakastilaisuuden järjestäminen ja markkinointi, case: KotiKontto Oy

Opinnäytetyön aiheena oli tapahtuman järjestäminen ja markkinointi. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, ja toimeksiantaja oli yritys nimeltä HouseCentre, kaupparekisterissä KotiKontto Oy. Opinnäytetyö rakentui teoriaosuudesta ja toiminnallisen prosessin kuvauksesta. Teoriaosuus käsittelee tapahtuman järjestämistä ja markkinointiviestintää. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus on puolestaan kuvaus asiakastilaisuuden järjestämisestä ja markkinoinnista käytännössä yhdessä toimeksiantajan kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli järjestää ja markkinoida onnistunut asiakastilaisuus yhdessä KotiKontto Oy:n kanssa. Tarkoituksena oli asiakastilaisuuden järjestäminen ja siihen liittyvän markkinoinnin toteutus. Opinnäytetyön lopputuotteena järjestettiin 25.2.2016 Talo- ja Koti –ilta Koti-Kontto Oy:n toimitiloissa. Tapahtuma järjestettiin asiakashankintamielessä ja näkyvyyden lisäämiseksi. Tapahtuman kävijämäärä oli odotettua pienempi ja eikä myöskään tapahtumalle suunniteltu markkinointi täyttänyt odotuksia. Tapahtuman tavoitteiden saavuttaminen oli vaikeaa myös haastavan taloustilanteen takia. Tapahtuma oli kuitenkin onnistunut kävijöiden mielestä, ja myös tapahtuman järjestäjä ja yhteistyökumppanit olivat tyytyväisiä tapahtuman sisältöön ja tunnelmaan.The topic of this study was organizing and marketing an event. KotiKontto Oy commissioned the study. The purpose of the study was to arrange and to market a successful customer event together with KotiKontto Oy. The study contains a theoretical part concerning ways of organizing an event, marketing communications and event marketing and also a functional part concerning the practical organization and marketing of an event. The end product of this thesis was a customer event arranged on the 25th of February. There were fewer visitors than expected and the marketing of the event didn’t meet expectations. The targets of the event were hard to reach because of the difficult economic situation in general. However, the visitors and the organizer considered the event a success, and the partners were satisfied to the content and atmosphere of the event

IKÄIHMISTEN KOKEMUKSIA YKSINÄI-SYYDESTÄ JA RYHMÄTOIMINNASTA PYHTÄÄN YSTÄVÄPIIRISSÄ

Tässä opinnäytetyössä tutkimuskohteena olivat Pyhtään ystäväpiirin syksy 2014 ryh-mäläiset. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, lievittääkö ystäväpiiri ryhmäläisten yksinäi-syyttä ja miten ystäväpiiriläiset kokevat ryhmätoiminnan. Laadullisessa opinnäytetyös-sä tehtiin ryhmän havainnointia, alkuhaastattelut, toimintatuokio, loppuhaastattelut ja näistä koottiin tutkimuksen tulokset. Haastattelut tehtiin käyttäen teemahaastattelun menetelmää. Tutkimusaineistosta nousi esiin kolme merkittävää yksinäisyyteen vaikuttavaa tekijää Pyhtään ystäväpiiriläisillä: leskeys, sairaudet sekä sosiaaliset suhteet. Leskeys nähtiin merkittävänä tekijänä yksinäisyydessä, erityisesti miesten keskuudessa. Sairaudet ja heikentynyt toimintakyky vähensivät ikääntyneiden mahdollisuuksia poistua kotoa ja lisäsivät näin heidän yksinäisyyttä. Sosiaalisissa suhteissa ikääntyneillä naisilla oli enemmän verkostoja kuin miehillä. Tutkimuksessa selvisi, että Pyhtään ystäväpiirin toiminta lievitti ryhmäläisten yksinäi-syyttä ja toi heidän elämäänsä sisältöä. Ryhmätoiminnassa positiivisena nähtiin mukava ja mielekäs toiminta, jutustelu, muistelu ja liikuntatuokiot. Tutkimuksesta voitiin tehdä johtopäätös, että kuntouttavalla ryhmätoiminnalla saadaan hyviä tuloksia aikaan ikäihmisten yksinäisyyden lievittämisessä ja elämänlaadun parantamisessa.In this thesis, the circle of friends in Pyhtää in the autumn 2014, was the research subject. The purpose of this research was to find out how the circle of friends alleviates loneliness among the group members and how the circle of friends experiences the group activities. This qualitative thesis was conducted using observation, interviews at the beginning and end of the research process, and organized activities, and based on these results the research was assembled. The interviews were conducted as theme interviews. There were three significant factors in the research material, which affected loneliness of the circle of friends. These factors were widowhood, diseases and social relationships. The widowhood was a major factor in the feeling of loneliness especially among the men. Diseases and impaired ability to function reduced the possibilities to leave home and these facts added loneliness of the group members. The aged women had more social networks and relationships than the aged men. In this thesis, it was found out that the circle of friends in Pyhtää alleviated the loneli-ness of the group members and they became content with their lives. In the group ac-tivities, comfortable and meaningful group activity, discussion, reminiscing and exercising sessions were perceived as positive. The conclusion of the research was that the rehabilitative group activities bring out good results in the alleviation of the loneliness and improving the quality of life among the elderly people

First Year Computer Science Projects at Coventry University:Activity-led integrative team projects with continuous assessment.

We describe the group projects undertaken by first year undergraduate Computer Science students at Coventry University. These are integrative course projects: designed to bring together the topics from the various modules students take, to apply them as a coherent whole. They follow an activity-led approach, with students given a loose brief and a lot of freedom in how to develop their project. We outline the new regulations at Coventry University which eases the use of such integrative projects. We then describe our continuous assessment approach: where students earn a weekly mark by demonstrating progress to a teacher as an open presentation to the class. It involves a degree of self and peer assessment and allows for an assessment of group work that is both fair, and seen to be fair. It builds attendance, self-study / continuous engagement habits, public speaking / presentation skills, and rewards group members for making meaningful individual contributions.Comment: 4 pages. Accepted for presentation at CEP2

Paniikkioireiden omahoito-opas yläasteikäisille nuorille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa paniikkioireista kärsiville yläasteikäisille nuorille käytännönläheinen omahoito-opas, jonka avulla voidaan lisätä nuorten tietoisuutta paniikkihäiriöstä ja sen omahoitokeinoista sekä madaltaa paniikkihäiriön puheeksi ottamisen kynnystä. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää nuorten mielenterveyttä tarjoamalla paniikkihäiriöstä kärsiville nuorille neuvoja paniikkioireiden hallintaan ja lievittämiseen. Tavoitteena oli myös parantaa paniikkioireista kärsiviin nuoriin kohdistuvaa ohjausta ja neuvontaa oppaan avulla. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Essoten alaisena työskentelevä Mikkelin Lyseon koulun terveydenhoitaja Heli Mäkelä, jolta saimme idean työhömme. Nuorten paniikkioireilu on lisääntynyt, joten tarve oppaalle oli selkeä. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Oppaan suunnittelu ja toteutus etenivät tuotekehitysprosessin vaiheiden mukaisesti, joita ovat kehittämistarpeen tunnistaminen sekä idea-, luonnostelu-, kehittely- ja viimeistelyvaihe. Luonnosteluvaiheessa kerättiin aineistoa opinnäytetyötä ja opasta varten sekä suunniteltiin oppaan sisältöä, ulkoasua ja toteutustapaa. Kehittelyvaiheessa alettiin työstämään varsinaista opasta luonnosteluvaiheen myötä syntyneiden ratkaisujen ja teoriatiedon pohjalta. Ajatuksena oli tehdä oppaasta mahdollisimman selkeä ja nuoria puhutteleva sekä sisällöllisesti että ulkoisesti. Viimeistelyvaiheessa hiottiin oppaan sisältöä ja yksityiskohtia toimeksiantajalta sekä ohjaavilta opettajilta saatujen palautteiden ja toiveiden perusteella. Lähdeaineistona pyrittiin käyttämään luotettavia ja mahdollisimman tuoreita lähteitä. Opas tehtiin helposti tulostettavaan muotoon, jotta toimeksiantajamme pystyy tulostamaan opasta ja jakamaan sitä oppilaille. Oppaasta on hyötyä etenkin paniikkioireisille nuorille, sillä se auttaa ymmärtämään paniikkihäiriötä ja antaa konkreettisia keinoja arjen tilanteissa selviytymiseen paniikkihäiriöstä huolimatta. Jatkokehitysideana oppaan voisi tuottaa myös sähköiseen muotoon, jolloin opas olisi mahdollista saada myös valtakunnallisesti yläkoulujen nuorten ja terveydenhoitajien käyttöön.The purpose of our bachelor’s thesis was to create a guide to self-care methods of panic disorder for adolescents in secondary school. The aim for the guide was to increase adolescents’ knowledge about panic disorder. We also wanted to give advices about how to control and ease panic symptoms by yourself. The commissioner of our thesis was Essote's Heli Mäkelä who works as a public health nurse in Mikkeli Lyseo secondary school. She gave us the idea for the thesis. The incidence of panic symptoms has increased during the past few years so the need for a guide was obvious. The idea sounded interesting to us, so we were very excited to start working. In the beginning we searched for appropriate sources for our thesis. After the search we started to collect the material for the scheme of the thesis. We began to plan the guide’s contents and layout after the written part was almost done. We wanted the guide to be outstanding and enticing for adolescents to read. The finishing touches were implemented to our commissioner's and teachers’ wishes. The guide can be found as the appendix of our thesis and it is also easily printable. The idea was that our commissioner can write out the guide and distribute it to the pupils. We carried out our thesis based on a functional pattern which included idea, outline, progress and finishing phases. We made sure that all the sources we used were reliable and as new as possible. The guide is beneficial for adolescents in secondary school who are struggling with worry and scare caused by panic symptoms. The guide also helps to understand the reasons behind panic disorder and supports to get through normal everyday life despite it. We hope that our guide helps adolescents to talk about their panic symptoms and accept themselves the way they are. A development idea for the future is to have the guide also in digital form so that it could be available nationally

Peer Assessment in Experiential Learning : Assessing Tacit and Explicit Skills in Agile Software Engineering Capstone Projects

To prepare students for real-life software engineering projects, many higher-education institutions offer courses that simulate working life to varying degrees. As software engineering requires not only technical, but also inter- and intrapersonal skills, these skills should also be assessed. Assessing soft skills is challenging, especially when project-based and experiential learning are the primary pedagogical approaches. Previous work suggests that including students in the assessment process can yield a more complete picture of student performance. This paper presents experiences with developing and using a peer assessment framework that provides a 360-degree view on students' project performance. Our framework has been explicitly constructed to accommodate and evaluate tacit skills that are relevant in agile software development. The framework has been evaluated with 18 bachelors- and 11 masters-level capstone projects, totaling 176 students working in self-organized teams. We found that the framework eases teacher workload and allows a more thorough assessment of students' skills. We suggest including self- and peer assessment into software capstone projects alongside other, more traditional schemes like productivity metrics, and discuss challenges and opportunities in defining learning goals for tacit and social skills.Peer reviewe

Investigating Automated Student Modeling in a Java MOOC

With the advent of ubiquitous web, programming is no longer a sole prerogative of computer science schools. Scripting languages are taught to wider audiences and programming has become a flag post of any technology related program. As more and more students are exposed to coding, it is no longer a trade of the select few. As a result, students who would not opt for a coding class a decade ago are in a position of having to learn a rather difficult subject. The problem of assisting students in learning programming has been explored in several intelligent tutoring systems. The key component of such systems is a student model that keeps track of student progress. In turn, the foundation of a student model is a domain model – a vocabulary of skills (or concepts) that structures the representation of student knowledge. Building domain models for programming is known as a complicated task. In this paper we explore automated approaches for extracting domain models for learning programming languages and modeling student knowledge in the process of solving programming exercises. We evaluate the validity of this approach using large volume of student code submission data from a MOOC on introductory Java programming

Exploring Problem Solving Paths in a Java Programming Course

Assessment of students’ programming submissions has been the focus of interest in many studies. Although the final submissions capture the whole program, they often tell very little about how it was developed. In this paper, we are able to look at intermediate programming steps using a unique dataset that captures a series of snapshots showing how students developed their program over time. We assessed each of these intermediate steps and performed a fine-grained concept-based analysis on each step to identify the most common programming paths. Analysis of results showed that most of the students tend to incrementally build the program and improve its correctness. This finding provides us with evidence that intermediate programming steps are important, and need to be taken into account for not only improving user modelling in educational programming systems, but also for providing better feedback to students

Exploring machine learning methods to automatically identify students in need of assistance

Copyright 2015 ACM. Methods for automatically identifying students in need of assistance have been studied for decades. Initially, the work was based on somewhat static factors such as students' educational background and results from various questionnaires, while more recently, constantly accumulating data such as progress with course assignments and behavior in lectures has gained attention. We contribute to this work with results on early detection of students in need of assistance, and provide a starting point for using machine learning techniques on naturally accumulating programming process data. When combining source code snapshot data that is recorded from students' programming process with machine learning methods, we are able to detect high- and low-performing students with high accuracy already after the very first week of an introductory programming course. Comparison of our results to the prominent methods for predicting students' performance using source code snapshot data is also provided. This early information on students' performance is beneficial from multiple viewpoints. Instructors can target their guidance to struggling students early on, and provide more challenging assignments for high-performing students. Moreover, students that perform poorly in the introductory programming course, but who nevertheless pass, can be monitored more closely in their future studies

Students' syntactic mistakes in writing seven different types of SQL queries and its application to predicting students' success

© 2016 ACM. The computing education community has studied extensively the errors of novice programmers. In contrast, little attention has been given to student's mistake in writing SQL statements. This paper represents the first large scale quantitative analysis of the student's syntactic mistakes in writing different types of SQL queries. Over 160 thousand snapshots of SQL queries were collected from over 2000 students across eight years. We describe the most common types of syntactic errors that students make. We also describe our development of an automatic classifier with an overall accuracy of 0.78 for predicting student performance in writing SQL queries

Organizational factors impacting affective commitment of Generation Y

Y-sukupolvi on tuomassa uutta näkökulmaa työelämään. Heitä ei nähdä pitkäaikaisina sitoutujina organisaatioon, ja edellyttävät työnantajalta enemmän huomiota niin palautteen kuin palkitsemisen muodossa. Y-sukupolven edustajat eivät usein näe itseään työskentelemässä samalla työnantajalla vuosikymmenien ajan, kun heitä edeltävät sukupolvet. Tämä tuo työnantajille haasteita, miten Y-sukupolvea voidaan sitouttaa tehokkaammin. Jatkuva rekrytoiminen on organisaatioille kallista, ja myös osaavat tekijät halutaan pitää organisaatiossa mahdollisimman pitkään. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat Y-sukupolven affektiiviseen organisaatiositoutumiseen. Tutkimuksessa sitoutumistekijöitä tarkastellaan organisaatiotekijöiden näkökulmasta, joista etenkin johtaminen, autonomia, työn ja vapaa-ajan tasapaino, uramahdollisuudet, sekä organisaation tuki. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä tutkitaan sitoutumista Meyer ja Allenin sitoutumistyyppien mukaan, joita ovat affektiivinen, normatiivinen ja jatkuvuussitoutuminen. Näistä affektiivinen sitoutuminen valikoitui tutkimuskysymykseen. Tutkimus toteutettiin laadullisella menetelmällä ja empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä kuutta henkilöä, jotka edustavat Y-sukupolvea. Tutkimuksen tulokset osoittivat merkittäviä yhtäläisyyksiä aiempiin tutkimuslöydöksiin. Y-sukupolvi kokee olevansa sitoutunut organisaatioonsa, mutta sitoutumiseen vaikuttaa merkittävästi johtamistyyli, uramahdollisuudet sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Vastaajat osoittivat affektiivista sitoutumista työnantajaansa kohtaan, sillä heille on tärkeää antaa panoksensa yrityksen toimintaan. He myös kokevat tekevänsä tärkeää työtä. Esimiehen roolilla ja johtamisella on merkittävä vaikutus Y-sukupolvelle. He odottavat transformaationaalista johtajuutta, jossa heitä motivoidaan ja kannustetaan. Y-sukupolvelle on myös tärkeää itseohjautuvuus työssä, ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön. Kaikki vastaajat korostavat hybridityöskentelymallin tärkeyttä, joka mahdollistaa heille entistä enemmän vapaa-ajan ja työn yhdistämisen. Työtä ei nähdä tärkeimpänä asiana päivässä, ja tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on merkityksellistä. Uramahdollisuuksien tärkeydellä ei ollut merkittävää painoarvoa tuloksissa. Tähän vaikutti myös se, että vastaajat eivät olleet täysin tietoisia organisaation tarjoamista mahdollisuuksista. Voidaan todeta, että Y-sukupolvi hakee varmuutta ja vakautta elämäänsä, vaikka heitä ei nähdä pitkäaikaisina sitoutujina työnantajaan. Työssä viihtymiseen ja sitoutumiseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan välittävällä ja tukevalla esihenkilötyöllä, joka huolehtii työntekijöiden jaksamista ja myös kehittymismahdollisuuksista heidän toiveidensa mukaisesti