Verkkoviestinnän seuranta ja arviointi suomalaisissa julkisissa organisaatioissa

Tämän tutkielman tavoitteena on pyrkiä selvittämään, millaisia verkkoviestinnän seurannan ja arvioinnin tapoja suomalaisissa julkisissa organisaatioissa käytetään, miten niiden tuottama informaatio on hyödynnettävissä organisaatioiden verkkoviestinnän ohjaamisessa ja millaisia haasteita verkkoviestinnän seurantaan ja arvioimiseen liittyy. Aihetta tarkastellaan etupäässä yhteisöviestinnän tutkimuksen näkökulmasta, mutta työssä hyödynnetään myös muun muassa interaktiivisen median, informaatiotieteiden sekä johtamistieteiden tutkimusta. Työssä toteutettiin verkkokysely suomalaisten julkisten organisaatioiden verkkoviestinnästä vastaaville. Kyselyyn vastanneet 17 verkkoviestinnän tekijää näkivät, että heidän organisaatioidensa tärkeimmät verkkoviestinnän kanavat muodostuivat omista verkkopalveluista sekä erilaisista sosiaalisen median palveluista. Käytössä oli kaiken kaikkiaan melko laaja kirjo verkkoviestinnän kanavia. Sosiaalisen median palveluista käytetyimpiä olivat Facebook, Twitter ja YouTube. Verkkoviestinnän tavoitteet määriteltiin laadullisiksi ja ne liittyivät sekä organisaation toiminnan ja tavoitteiden tukemiseen että viestinnän laatuun. Tavoitteissa korostuivat ennemminkin tiedon lisääminen ja tiedon välittämisen laatu kuin organisaation brändiin tai markkinoimiseen liittyvät tekijät. Seuratuimmiksi verkkoviestinnän kohteiksi hahmottuivat käyttäjien liikkumiseen liittyvät verkkoanalytiikan perusmetriikat sekä toisaalta organisaation maineeseen liittyvät tekijät. Suosituin seurantaväline oli Google Analytics, joka oli käytössä 11 organisaatiossa. Jotakin maksullista seuranta- tai arviointipalvelua käytettiin 13 organisaatiossa, pääasiassa mediaseurannan välineenä. Verkkoviestinnän ohjaamisen kannalta hyödyllisimpänä tietona pidettiin käyttäjätyytyväisyyteen ja käytettävyyteen liittyvää tietoa siitä huolimatta, että näitä ei seurattu kaikissa organisaatioissa.  Seurannan ja arvioinnin menetelmillä saavutettua tietoa oli käytetty etupäässä verkkopalvelujen suunnitteluun. Myös viestinnän kohdentamiseen, hyväksyttävyyteen, saavutettavuuteen ja tiedon laadukkuuteen liittyviä asioita oli kyetty analysoimaan ja ohjaamaan saadun tiedon avulla. Osa vastaajista kertoi, että seurannalla ja arvioinnilla saatua tietoa oli voitu käyttää myös sen seuraamiseen, onnistuuko organisaatio tavoitteissaan. Erityisesti viestinnän vaikuttavuus ja käyttäjien tiedontarpeisiin vastaaminen vaikuttivat olevan asioita, joihin käytetyillä verkkoviestinnän seuranta- ja arviointimenetelmillä ei voida löytää vastauksia. Seurantatyökaluilta vastaajat toivoivat muunneltavuutta, yhdisteltävyyttä, visuaalisuutta, edullisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Työkalujen tulisi mielellään myös tukea tiedon tulkinnassa ja antaa ratkaisu- ja toimintaehdotuksia. Verkkoviestinnän seurannan ja arvioinnin merkitys kasvaa kaiken aikaa, kun organisaatio-viestinnästä yhä suurempi osa tapahtuu verkossa. Erityisesti sosiaalisen median kanavissa korostuu jatkuva vuorovaikutuksen seuranta. Työssä saatuja tuloksia voidaan käyttää apuna sekä organisaatioiden verkkoviestinnän seurannan ja arvioinnin suunnittelussa että seurantatyökalujen ja -menetelmien kehittämisessä. Asiasanat: yhteisöviestintä, verkkoviestintä, seuranta, arviointi, laat

Puusta pidemmälle:Määrästä arvoon

Kotimaan vihreästä kullasta valmistetuista tuotteista saadaan monia tuotteita kiertotalouden avulla. Olemme kehittäneet uutta, puumateriaaleihin pohjautuvaa liiketoimintaa yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Olemme hypänneet puusta pidemmälle – määrästä arvoon.Hankkeessa olemme luoneet metsäalalle uusia työkaluja ja toimintamalleja, joiden avulla puutuotteiden laatu korvaa määrän.Kiertotaloudessa puusta valmistetaan mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita, joita voidaan hyödyntää moneen kertaan ja siten luoda samalle puumateriaalille taloudellista arvoa yhä uudelleen ja uudelleen. Nykyään jätteeksi päätyvä puuaines hyödynnetäänkin jatkossa kestävästi uusien tuotteiden valmistamiseen. Puutuotteisiin voidaan lisätä myös aineetonta arvoa digitaalisten teknologioiden ja palveluiden avulla.Hankkeessa testattiin nopean kokeilun ja innovoinnin työpajamallia, jonka avulla metsäalan yritykset, muotoilijat ja markkinoijat kehittivät yhdessä uusia liikeideoita puutuotteille. Hankkeen aikana tutkittiin myös puutuotteiden kiertotalouden edistämismahdollisuuksia, toteutettiin puutuotteiden elinkaarilaskuri, tutkittiin digitalisaation mahdollisuuksia, sekä suunniteltiin ja testattiin kiertotalouden markkinointikonseptia kaikkien yritysten käyttöön.Lisäksi hankkeessa mukana olevat yritykset kehittivät yhdessä teknologiaa uudella tavalla hyödyntäviä puupohjaisia tuotteitaan. Tavoitteena on ollut luoda uutta, kiertotalouden mukaista liiketoimintaa Suomeen ja edistää samalla Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.Hankkeen ajankohta: 4.5.2018-15.10.201

Brain structural alterations in autism and criminal psychopathy

Publisher Copyright: © 2022 The AuthorsThe goal of this study was to elucidate the anatomical brain basis of social cognition through two disorders with distinctively different phenotypes of social interaction. We compared structural MR images of 20 individuals with autism spectrum disorder (ASD), 19 violent offenders with high psychopathic traits, and 19 control participants using voxel-based morphometry (VBM). Our earlier study showed lower grey matter volume (GMV) values in the insula, frontal cortex, and sensorimotor cortex of the offender group compared to controls. In the present study, the images of the ASD group revealed lower GMV in the left precuneus, right cerebellum, and right precentral gyrus in comparison with controls. The comparison between the offender and ASD groups showed lower GMV values for the right temporal pole and left inferior frontal gyrus in the offender group. There was also an overlap of both disorders in the right pre-central cortex, showing lower GMV compared to controls. Our findings suggest structural differences between violent offenders with high psychopathy traits and ASD individuals in the frontotemporal social brain network areas, previously associated with empathy. We also provide evidence of similar abnormal structures in the motor cortex for both of these disorders, possibly related to uniting issues of social cognition.Peer reviewe

Brain Basis of Psychopathy in Criminal Offenders and General Population.

Psychopathy is characterized by persistent antisocial behavior, impaired empathy, and egotistical traits. These traits vary also in normally functioning individuals. Here, we tested whether such antisocial personalities are associated with similar structural and neural alterations as those observed in criminal psychopathy. Subjects were 100 non-convicted well-functioning individuals, 19 violent male offenders, and 19 matched controls. Subjects underwent T1-weighted magnetic resonance imaging and viewed movie clips with varying violent content during functional magnetic resonance imaging. Psychopathic traits were evaluated with Levenson Self-Report Psychopathy Scale (controls) and Psychopathy Checklist-Revised (offenders). Psychopathic offenders had lower gray matter density (GMD) in orbitofrontal cortex and anterior insula. In the community sample, affective psychopathy traits were associated with lower GMD in the same areas. Viewing violence increased brain activity in periaqueductal grey matter, thalamus, somatosensory, premotor, and temporal cortices. Psychopathic offenders had increased responses to violence in thalamus and orbitofrontal, insular, and cingulate cortices. In the community sample, impulsivity-related psychopathy traits were positively associated with violence-elicited responses in similar areas. We conclude that brain characteristics underlying psychopathic spectrum in violent psychopathy are related to those observed in well-functioning individuals with asocial personality features

Brain structural alterations in autism and criminal psychopathy

The goal of this study was to elucidate the anatomical brain basis of social cognition through two disorders with distinctively different phenotypes of social interaction. We compared structural MR images of 20 individuals with autism spectrum disorder (ASD), 19 violent offenders with high psychopathic traits, and 19 control participants using voxel-based morphometry (VBM). Our earlier study showed lower grey matter volume (GMV) values in the insula, frontal cortex, and sensorimotor cortex of the offender group compared to controls. In the present study, the images of the ASD group revealed lower GMV in the left precuneus, right cerebellum, and right precentral gyrus in comparison with controls. The comparison between the offender and ASD groups showed lower GMV values for the right temporal pole and left inferior frontal gyrus in the offender group. There was also an overlap of both disorders in the right pre-central cortex, showing lower GMV compared to controls. Our findings suggest structural differences between violent offenders with high psychopathy traits and ASD individuals in the frontotemporal social brain network areas, previously associated with empathy. We also provide evidence of similar abnormal structures in the motor cortex for both of these disorders, possibly related to uniting issues of social cognition

Aberrant motor contagion of emotions in psychopathy and high-functioning autism

Psychopathy and autism are both associated with aberrant social skills and empathy, yet only psychopaths are markedly antisocial and violent. Here, we compared the functional neural alterations underlying these two groups that both have aberrant empathetic abilities but distinct behavioral phenotypes. We studied 19 incarcerated male offenders with high psychopathic traits, 20 males with high-functioning autism, and 19 age-matched healthy controls. All groups underwent functional magnetic resonance imaging while they viewed dynamic happy, angry, and disgusted faces or listened to laughter and crying sounds. Psychopathy was associated with reduced somatomotor responses to almost all expressions, while participants with autism demonstrated less marked and emotion-specific alterations in the somatomotor area. These data suggest that psychopathy and autism involve both common and distinct functional alterations in the brain networks involved in the socioemotional processing. The alterations are more profound in psychopathy, possibly reflecting the more severely disturbed socioemotional brain networks in this population

Joiqun jatkokehitys ja integraatiot

Insinöörityön tavoitteena oli tutkia ja jatkokehittää digitaalista työtilaa nimeltä Joiqu. Aluksi tutkittiin työtilan toimivuutta ja toiminallisuuksia. Päätettiin tehdä aluksi Joiqun palvelun siirto toiselle palvelimelle. Palvelulle oli tarve saada nopeutta ja vakaampi alusta. Palvelu kärsi satunnaisesta hidastelusta. Yhteys tietokantaan oli hidas ja tämä näkyi selkeästi esimerkiksi käyttöliittymän puolella kun paljon tietoa latautui käyttöliittymään. Kehitystyö keskittyi Joiqun käyttöliittymän uudistamiseen ja integraatioon Severan kanssa. Kehitysversion nimeksi valittiin Joiqu 2.0. Tämän version tarkoituksena oli toimia Visma Severa -järjestelmän viestintäalustana