Detailed temperature mapping-Warming characterizes archipelago zones

Rapidly warming shallow archipelago areas have the best energetic options for high ecological production. We analyzed and visualized the spring and summer temperature development in the Finnish coastal areas of the Northern Baltic Sea. Typical for the Baltic is a high annual periodicity and variability in water temperatures. The maximum difference between a single day average temperatures across the study area was 28.3 °C. During wintertime the littoral water temperature can decrease below zero in outer archipelago or open water areas when the protective ice cover is not present and the lowest observed value was −0.5 °C. The depth and exposition are the most important variables explaining the coastal temperature gradients from the innermost to the outermost areas in springtime when water is heated by increasing solar radiation. Temperature differs more within coastal area than between the basins. Water temperature sum was highest in innermost areas, lowest in open water areas and the variation in daily averages was highest in the middle region. At the end of the warming period, the difference in surface water temperatures between the innermost and outermost areas had diminished at the time when the cooling began in August–September. These clear temperature gradients enabled us use the cumulative water temperature to classify the coastal zones in a biologically sensible manner into five regions. Our study shows a novel approach to study detailed spatial variations in water temperatures. The results can further be used, for example, to model and predict the spatial distribution of aquatic biota and to determine appropriate spatio-temporal designs for aquatic biota surveys. The new spatial knowledge of temperature regions will also help the evaluation of possible causes of larger scale climatological changes in a biological context including productivity.Peer reviewe

Tulosperusteiset rahoitusmallit kalastonhoidon vauhdittajina

Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen vaatii systeemisiä muutoksia ja rahallisia panostuksia. Samaan aikaan julkisen sektorin kyvykkyys rahoittaa vaadittavia toimenpiteitä on heikentynyt julkisen talouden kasvavan kestävyysvajeen vuoksi. On tärkeää kehittää aktiivisesti uusia rahoitustapoja, jotka tehostavat julkisen rahan vaikuttavuutta sekä perustuvat malleihin, joilla yksityistä sijoituspääomaa pystytään hyödyntämään ympäristötavoitteiden edistämisessä nykyistä enemmän. Uudet tulosperusteiset rahoitusmallit siirtävät tarkastelun tarkkaan rajattujen suoritteiden tai toimien hankinnasta tulosten ja vaikutusten perusteella tapahtuviin maksuihin ja muuttavat nykyiset ympäristöhaasteet sijoituskohteiksi. Kalavarojen tilan parantaminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, jonka saavuttaminen edellyttää onnistumisia mm. kalastuksen säätelyssä, vaellusreittien avaamisessa ja veden tilan parantamisessa. Esiselvityksessä tarkastellaan minkälaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin tulosperusteiset rahoitus- ja hankintamallit voisivat soveltua kalavarojen tilaa parantavien toimien osalta. Lisäksi työssä arvioidaan uudenlaisten rahastomallien mahdollisuuksia lisätä yksityistä rahoitusta tai sijoituspääomaa kalataloudellisten kunnostusten toteuttamiseen. Selvitystyön perusteella tavoitteena on käynnistää pilotointityö tulosperusteisista rahoitusmalleista kalataloudellisissa kunnostuksissa

Cormorant (Phalacrocorax carbo) predation on a coastal perch (Perca fluviatilis) population: estimated effects based on PIT tag mark-recapture experiment

202