On the development of global mobile environment

The global mobile environment consists of hundreds of mobile access networks based on telecom air interfaces (GSM(+), PDC, W-CDMA,CDMA(2000), etc.) that facilitate well over one billion subscribers throughout the world. These digital communication systems and other global networks, like Internet, are designed in a cooperative manner by a Global Designer, an organization (such as ISO, OMA, ITU, ANSI, etc) that is responsible for certain technical area or geographic region. The companies and other actors participating in the work are often competing and cooperating simultaneously. The technical solutions agreed upon by a GD are results of a political process were the power constellation is more important than technically optimal solutions. The component systems of a cooperative global system exhibit usually various aspects of autonomy, such as design, execution, and communication autonomy, the latter being especially typical of mobile terminals. In the global environment there seem to be four relatively independent spheres of concerns that have their own development laws, Regulatory Frameworks (laws, standards, recommendations+ the organizations issuing them), Business Models (strategies, BMs of various actors), Global Infrastructure (the wireless and wireline networks, terminals and mobile applications deployed at a certain point of time in the world), and Enabling Technologies (those being developed in the laboratories, but not yet deployed). The dynamics of the spheres is of outmost importance for understanding the future trends. Perhaps the most startling effects will come from the convergence of already existing networking technologies. What are the barriers for the advances in mobile applications and what are eh disruptive technologies that might challenge the telecom technology and operators

Case Wal-Mart: Kestävä kehitys maailman suurimmassa yrityksessä

Opinnäytetyössäni tutkitaan, miten maailman suurin yritys Wal-Mart toteuttaa kestävää kehitystä ja sitä, miten yritys on kasvanut nykyisiin mittoihinsa.Opinnäytetyö on toteutettu niin sanottuna pöytälaatikkotutkielmana. Wal-Mart on markkinavoima itsessään, ja sen toiminta vaikuttaa ympäri maapalloa monin eri tavoin. Yhtiö on Yhdysvaltojen ja Meksikon suurinyksityinen työnantaja ja yksi suurimmista Kanadassa. Lisäksi yhtiöntavaravirrat ovat valtavat, mikä vaikuttaa alihankkijoiden elämään muun muassa Kiinassa ja Chilessä. Wal-Mart on onnistunut painamaan kuluttajahintoja alemmas, mikä vaikuttaa suoraan kuluttajan lompakkoon. Wal-Martin toiminta on nostattanut runsaasti vastalauseita, joita käsittelen työssäni. Yrityksen toiminta on maailmanlaajuista ja yritys on markkinavoima itsessään. Sillä on valta päättää esimerkiksi siitä, millaisia pakkauksia alihankkijat valmistuttavat. Informaatioteknologiaa Wal-Mart hyödyntää tehokkaasti. Sillä on ollut oma satelliittiverkosto 1980–luvun lopulta lähtien ja yhtiön tietopankki on maailman toiseksi suurin Pentagonin jälkeen. Yhtiö hyödyntää tietojaan muun muassa tavarankuljetuksia suunnitellessaan. Wal-Martin yrityskulttuuri on hyvin erilainen yhtiön itsensä silmissä kuin arvostelijoiden kritiikissä. Yhtiön arvot pohjaavat Amerikka–myyttiin, johon liittyvät muun muassa sellaiset asiat kuin isänmaallisuus, ahkera työnteko ja kristillisyys.Sustainable development is on display nowadays. Wal-Mart is the biggest corporation in the world and it has a huge power to effect how other companies make business. In my thesis I study how Wal-Mart practices the terms of sustainable development. Wal-Mart is the biggest employer in the United States and in Mexico and one of the largest in Canada. The Wal-Mart effect is grand and it is also effecting people in other countries, for example in China, where the company has lot of subcontractors. Wal-Mart has effectively pressed down customer prices by using its power in the global market and its “always low prices” –principle. The Wal-Mart way of doing business has raised a lot of protest around the world. Critics are for example acclaiming that the company discriminates women employees and that the low prices have their dark side. Wal-Mart uses information technology in a clever way. Its first satellite network was established in the late 1980’s and its databank is the second largest in the world after Pentagon. Wal-Mart is proud of its corporate culture. Company values are based on the rural, old America –myth and it praises things like patriotism, hard working and Christianity

Mielenterveyskuntoutujan askeleita työelämään : saatu tuki ja kohdatut ongelmat

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Selvitin pro gradu -tutkielmassani mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien kokemuksia työhön paluuta edistävistä, merkityksellistä asioista sekä peilasin näitä kokemuksia palvelujärjestelmiin ja niiden mahdollisiin kipukohtiin kuntoutujan näkökulmasta. Haastattelin tutkielmaani varten seitsemää Mielenterveyden keskusliiton Ammatillisen kuntoutumisen tukipisteen toimintaan osallistunutta pysyvällä - tai määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa mielenterveyskuntoutujaa, jotka olivat matkalla työelämään tai toimivat kuntouttavassa työssä. Käytin omana analyysitapanani teemoittelua. Pro gradu -tutkielmaani tehdessä tuli selvästi esiin, että työelämään siirtymisessä kaivataan toisten tukea, mutta samalla myös omaa motivoitumista. Tuen saaminen lisäsi haastateltavien uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Siten toivon herääminen on myös osa liikettä pois eristäytyneisyydestä kohti avoimuutta ja yhteyttä. Tärkeinä merkityksellisenä asiana työhönpaluu -prosessissa nousi myös eri mahdollisuuksista kokoavasti annetun tiedon merkitys, joka kuitenkin nousi esiin erityisenä palvelujärjestelmän kipukohtana. Kuntoutujan kanssa työskennellessä tulisikin informoida kuntoutujaa asioista, jotka eivät välttämättä juuri silloin ole täysin ajankohtaisia, mutta joka voi jäädä mielenterveysongelmista kärsivien mieleen ja olla myöhemmin hyvä vaihtoehto. Jokaisen kuntoutujan parissa työskentelevän on tärkeä pitää mielessä, että kuntoutuminen on mahdollista ja työelämään paluun tulisi olla esillä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa; tällöin mahdollisia vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi työskentely Klubitaloilla tai työkeskuksissa. Haastateltavien puheesta tuli kuitenkin esiin se, että työhön paluu on liian paljon oman aktiivisuuden varassa ja oma aktiivisuus voi olla mielenterveyskuntoutujilla heikompaa kuin niin sanotun”normaaliväestön” piirissä. Pro gradu -tutkielmani keskeisiä tuloksia on se, että palvelujärjestelmän ja asiakkaan välinen suhde on usein asiakasta passivoiva, koska se on palvelut ovat hajallaan, keskitettyä ohjausta ei ole ja liian paljon on kuntoutujan oman aktiivisuuden varassa. Työhön ohjaavia palveluketjuja, johon kuuluisi muun muassa koulutusta ja työnhakua tulisikin kehittää lisää. Matkalla työelämään ei useinkaan riitä, että levätään aikansa, vaan tarvitaan mahdollisuutta työskennellä omien voimavarojen puitteissa. Tämä ei useinkaan onnistu ns. avoimilla työmarkkinoilla, jotka eivät aina jousta esimerkiksi työajan osalta. Mielenterveysongelmista kärsiviä asiakkaita kohdatessa on muistettava, että mielenterveysongelmista kuntoutuminen ja työkykyiseksi tuleminen on mahdollista monipuolisella hoidolla ja kuntoutuksella. Myös hoitosuhteiden ja hoitoketjujen toimivuuteen olisi tärkeää kiinnittää huomiota

Species Richness of Neotropical Parasitoid Wasps (Hymenoptera: Ichneumonidae) Revisited

Siirretty Doriast

Mobile Commerce Regulatory Frameworks under Digital Convergence

Mobile Commerce can be seen as a special case of E-commerce. conducted using portable wireless terminals. The terminal base ranges from laptops to smallest mobile phones and further wireless gadgets. The wireless terminal base uses a certain wireless spectrum portion that is regionally regulated by authorities and the ways of usage standardized by industry consortia (e.g. 3G standards) or government. The end-to-end protocols are regulated by de facto standardization bodies (TCP/IP by IETF). The higher layer protocols are standardized by industry consortia but not by authorities. The digital contents and services that are the actual object of trading in M-commerce are again regulated by regionally valid legislation, including E-commerce legislation, privacy protection, and regulations concerning harmful and criminal contents. All these are factors that make the M-commerce market fragmented. A further reason is that mobile commerce happens from machine to a human user. That is, the information at the user interface of the device and the contents must be understandable in a natural language. This imposes a further fragmentation upon the M-commerce market and makes offering Location-Based Services (LBS) problematic for visitors. Digital convergence is just about to take a new step when mobile-TV is being introduced into mobile terminals. The TV-contents has again its own regulation that is different from the above regulations. This causes tensions within and between the regulatory bodies. The new portable terminals can also produce huge amounts digital contents including pictures and videos. Should these be regulated in TV or M-commerce framework, if they become object of commercial activity? The central conclusion is that authority regulation needs to be re-organized. But how

THE FINANCING OF START UPS: A Survey on the Current State and Challenges in Finland

Prior studies have highlighted the problematic state start ups find themselves in, while acquiring financing. Many of them experience issues while acquiring funding for their business, due to their lacking track record, proof for viability of the business model and lack of suitable investors. While prior studies have examined the financing of small businesses, little research has been conducted with regard to start ups. The intent of this study is to examine the capital acquisition decisions start ups make and the issues they may face in the process. This study also aims to examine whether certain entrepreneurial or business characteristics affect the outcome of financial negotiations, as well as their capital structure. In analyzing the data gathered through the online survey, this study will employ Spearman’s rank correlation coefficient and logistic ordinal regression. The findings of this study largely differ from prior research with regard to financing sources, difficulties in accessing capital and capital structure. The most important sources of external finance for the start ups in the sample of this survey were angel investors and governmental institutions for equity and financial, as well as governmental institutions for debt. This study finds that having an audited financial statement, intellectual property rights and having received external equity investments best predict the capital structure of a start up. Businesses with no external equity investments, were likely to have lower levels of all other capital classes.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Tarkistuslistasta yhteinen työväline : psykiatrian toimintaterapeuteille kotikäynneille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä HUS Peijas psykiatrian toimintaterapeuteille kotikäynneille yhteiseksi työvälineeksi tarkistuslista. Aiemmin heiltä oli puuttunut yhteinen konkreettinen työväline. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi HUS Peijaksen klinikkaryhmään ja psykoosiklinikkaan kuuluva itäinen kuntoutuspoliklinikka, mutta yhteistyöhön osallistui myös kaikki muut Peijaksen psykiatriassa työskentelevät toimintaterapeutit. Heidän kaikkien työnkuvaan kuuluu kotikäyntien tekeminen. Yhteistyöhön osallistuneet toimintaterapeutit toivoivat, että tarkistuslistan sisällössä hyödynnetään sekä Inhimillisen toiminnan mallia että toimintaterapianimikkeistöä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin. Tarkistuslistan rakentamisen kannalta oli tärkeää selvittää, mitä käytäntöjä Peijaksen toimintaterapeuteilla on tällä hetkellä käytössä toimintamahdollisuuksien arvioinnissa kotikäynnillä ja mitkä teemat he kokevat tärkeiksi tekijöiksi kotikäynnillä tehtävässä arvioinnissa liittyen tarkistuslistan rakentamiseen. Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia järjestämällä yhteistyöhön osallistuneille toimintaterapeuteille ryhmämuotoinen teemahaastattelu. Haastattelu analysoitiin teoriaohjaavasti ensin Inhimillisen toiminnan mallin käsitteillä ja toisessa vaiheessa toimintaterapianimikkeistön sisältämillä osa-alueilla. Tämän kaksivaiheisen analyysin pohjalta muodostettiin tarkistus-listan ensimmäinen versio, josta kerättiin toimintaterapeuteilta palautetta. Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin valmis tarkistuslista Peijaksen psykiatrian toimintaterapeuteille siitä kerätyn palautteen perusteella. Palautteen mukaan tarkistuslistasta tuli kattava, mutta toisaalta palautteessa myös epäiltiin sen pituuden mahdollisesti hankaloittavan sen käyttöä. Tarkistuslistan varsinaisen käyttökokeilun ja siitä palautteen keräämisen järjestäminen jäi ajallisista resursseista johtuen joko yhteistyökumppanin toteutettavaksi tai vaihtoehtoisesti se voi toteutua uutena opinnäytetyöprosessina.The aim of this thesis was to build a home visit check-list as a common working tool for Occupational Therapists working in Helsinki University Central Hospital, Peijas Psychiatry. Our partner was HUS, Peijas Psychosis Clinic, Outpatient Rehabilitation Clinic. All the Occupational Therapists working in Peijas Psychiatry took part to the process of the thesis. All the cooperated Occupational Therapists do home visits as a part of their work. Occupational Therapists requested that the check-list bases on Occupational Therapy theory. Therefore The Model of Human Occupation and Occupational Therapy Classification (2003) were used in the building of the check-list. Qualitative approach was used in this thesis. In order to be able to build the check-list it was important to know what methods Occupational Therapist nowadays use in their home visit practice and what wishes or suggestions they have for the check-list. For that reason a group theme interviews were organized. The interviews were analyzed by theory guided analysis in which we exploited The Model of Human Occupation (2008) and Occupational Therapy Classification. Based on these analyses the first version of the check-list was formed. Feedback was gathered from that version. The result of the thesis was the built check-list for Occupational Therapists working in Peijas Psychiatry. Based on the feedback that was received from the check-list it was considered to be comprehensive although quite long. Due to the limited time, it wasn't possible to arrange a proper experiment to test the suitability of the checklist to this field of work. That is suggested to be done later by cooperated organization or it can be implemented as a new thesis process