Myytti vai mahdollisuus : lähihoitajan ravitsemushoidon osaaminen

Opinnäytetyöni aihe on lähihoitajien ravitsemushoidon osaaminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lähihoitajien ravitsemushoidon osaamisista sekä osaamisen haasteita. Tutkimustehtävässä haettiin vastauksia siihen, mikä on lähihoitajien ravitsemushoidon osaaminen nyt, mitä ravitsemushoidon osa-alueita tulisi kehittää ja miten osaamista tulisi kehittää, jotta heidän ammattitaito vastaisi työelämän vaatimuksia. Ravitsemushoidosta puhutaan paljon. Työelämästä tulee viestiä ja kirjallisuudesta saadaan lukea, että ravitsemushoidon osaaminen ei vastaa työelämän haasteita. Kuitenkin ravitsemushoito edistää terveyttä ja on sairauksien keskeinen hoitomuoto. Joidenkin sairauksien kohdalla se on jopa ainoa hoitomuoto. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Siinä on käytetty fenomenologista tutkimussuuntausta, sillä se edustaa kokemusperäistä tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmänä on pehmeä systeemianalyysi, joka sopii käytännönläheisiin tutkimuksiin, jossa ongelmat käsitellään todellisessa maailmassa. Analyysimenetelmänä on sisällönanalyysi, joka soveltuu hyvin laadullisiin sekä fenomenologista tutkimussuuntausta edustaviin tutkimuksiin. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty sekä kyselyä että haastattelua tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi. Lähihoitajille tehty kysely toteutettiin strukturoidun kyselyn avulla, joka sisälsi kaksi avointa kysymystä. Esimiesten haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna. Tutkimusten tulosten mukaan lähihoitajien osaamisen taso vaihtelee, mutta kehitettävää riittää. Ravitsemukseen liittyvään koulutukseen on viime vuosina osallistuttu harvoin. Lähihoitajat kokivat tarvitsevansa koulutusta erityisruokavalioista ja yleisesti ravitsemushoidon osalta. Esimiehet kokivat kehittämisessä ravitsemustilan arvioinnin, ravitsemushoidon toteutumisen arvioinnin sekä ohjauksen tärkeiksi osa-alueiksi. Ravitsemushoidolla on iso merkitys lähihoitajien työnkuvassa. Sen hallinta osana kokonaisvaltaista hoitotyötä edellyttää lähihoitajakoulutuksen lisäksi ravitsemushoitoon liittyvää koulutusta ja tietojen päivittämistä.This paper studies practical nurses' knowledge of nutritional care. The focus was to find out what practical nurses know about nutritional care and what challenges they face in the field of nutritional care. The purpose of this paper was to look into the practical nurses' level of knowledge at the moment as well as see what should be improved and how it should be done, so that practical nurses have the skills needed in their line of work. Nutritional care is a popular topic, and both professionals in the field as well as different studies suggest that practical nurses have insufficient command of nutritional care. It is, however, important to remember that nutritional care promotes health and is crucial in the treatment of many conditions. It is, in fact, the only way to treat some conditions. This is a qualitative research that was conducted using phenomenological approach because the approach takes into account people's experiences. Soft systems methodology was used in this paper because it is a good way to look into real-world problem situations. The method of analysis was content analysis that can easily be applied to qualitative and phenomenological research. The corpus was gathered using both a questionnaire and an interview to ensure that the research is reliable. The questionnaire that practical nurses were asked to fill in was a structural questionnaire that had two open-ended questions. The superiors, in turn, were interviewed by means of a thematic interview. This research shows that there is great variation in practical nurses' knowledge of nutritional care and that there is room for improvement. Few practical nurses have attended classes of further education on nutrition in the last few years. Practical nurses felt they lack information on special diets and on general nutritional care. The superiors felt that especially the assessment of nutritional status, the assessment of nutritional care's success and guidance in nutritional care needed improvement. Nutritional care is an important part of a practical nurse's everyday work. In order to integrate nutritional care into their work, practical nurses need not only their basic education but also specialized education on nutritional care and later a chance to update their knowledge of it

Ideas, institutions, and the politics of social policy reforms

Welfare state research has demonstrated that ideas and institutions can influence the paths and politics of welfare state expansion and retrenchment. This dissertation investigates the role of political decision-making in Finnish social policy reforms, focusing particularly on the agency of policy actors operating within the constraints of historical institutions. The dissertation consists of four research articles that examine developments concerning unemployment benefits and social assistance. Welfare state institutions have been shown to be supported by self-reproducing mechanisms that help them stay on a set path despite structural, political, and economic pressures faced by most welfare states. When policy actors work either to cause institutions and policies to remain on a certain course or make them diverge from their paths, their abilities to set the agenda, to convince and coerce others, and to build coalitions are crucial for their success. Ideas — historically constructed causal beliefs, perceptions, and values — shape these processes in several ways. They inform the construction of problems and policy solutions, they provide actors with the perspectives that in turn influence the content of policy proposals, and they are used strategically in political discourse to create new meanings and to support or to undermine existing institutional configurations. This dissertation draws on historical institutionalist and ideational literature to study developments in the Finnish welfare state from the 1980s to the 2010s. This period has been marked by a nearly constant discussion about a need for policy reforms, but the examined welfare state institutions have not been subjected to sudden radical transformations. However, after an ideational shift in the 1990s, they have undergone incremental changes that have made benefit systems stricter. A similar institutional stickiness concerned the administration of social assistance, until it was abruptly moved from the municipalities to the state level in 2017. The central theme of this dissertation concerns how the interaction of institutions and ideas and the agency of policy actors influenced these developments. Articles I and II focus on unemployment benefits. The first investigates the influence of partisan politics on the development of earnings-related and basic-level unemployment benefits in the span of over 30 years. The second looks at how ideas were employed by political parties in the reforms of the late 2010s, when the conditionality of benefits was increased while simultaneously conducting an experiment on an unconditional basic income. The remaining two articles examinethe use of ideas related to the issue of centralisation of social assistance. Article III investigates how frames regarding this issue were constructed and how effective they were in garnering support for and against the reform, and article IV examines how and why the decision on centralisation was eventually made. These questions are approached using multiple data and methods. Each of the four articles uses qualitative analysis of policy documents. In addition, interviews are used in article IV to provide deeper insight into the intricacies of policymaking, and regression analysis is used in articles I and III to analyse partisan effects on unemployment benefit development and the effect of ideational framing on public opinion in a survey. The results demonstrate the complexity and difficulty of institutional reform, which have been present in both the investigated policies. The institutional structure of earnings-related unemployment benefits, in particular, is resistant to change, and despite discernible differences in how they are viewed by the major political parties, this has resulted in only modest changes to benefit generosity. Meanwhile, parties across the political spectrum continue to view basic-level benefits in terms of the activation paradigm, which emphasises work incentives over redistribution. The paradigm provides policy actors with the ideational tools to advance different kinds of policies through a balancing of cognitive and normative framing. A similar institutional stickiness has concerned the administration of social assistance, despite strong policy evidence that supported its centralisation since the 1990s. Centralisation was framed in terms of widely accepted moral values, which is shown to have increased its popularity, but it was long resisted by powerful policy actors. Eventually, the incremental institutional change in benefit handling helped erode the ideational foundation of the resistance to reform, which led to the abrupt and path-breaking decision on centralisation. To conclude, the study of social policy and politics should continue to pay attention to ideas and institutions and especially their interaction, which both shapes and is shaped by the agency of policy actors. Moreover, analyses of policy development should take into account the broader historical perspective, as well as instances where reform attempts did not come to fruition, to fully grasp how and why continuity and change take place. Neither occurs by itself; both require active participation from institutional and political actors, and often these processes unwind over a long time.Tämä väitöskirja käsittelee poliittisen päätöksenteon ja poliittisten toimijoiden roolia Suomen sosiaalipoliittisissa uudistuksissa. Väitöskirja koostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka tarkastelevat työttömyysturvaa ja toimeentulotukea koskevia uudistuksia. Hyvinvointivaltioiden tutkimus on korostanut ideoiden ja instituutioiden vaikutusta sosiaalipolitiikan kehityksessä. Erilaisten polkuriippuvuusmekanismien on osoitettu tukevan sosiaalipoliittisia instituutioita rakenteellisten, poliittisten ja taloudellisten muutospaineiden keskellä. Poliittiset toimijat voivat pyrkiä säilyttämään tai murtamaan vallitsevia institutionaalisia rakenteita. Tämä edellyttää heiltä kykyä asettaa agendoja, taivuttaa muita toimijoita oman asiansa kannalle ja muodostaa uusia koalitioita. Ideat, kuten toimijoiden arvot, ajattelumallit ja kausaaliset uskomukset, vaikuttavat näihin prosesseihin monin eri tavoin. Ne toimivat alustana sekä poliittisten ongelmien että niiden ratkaisujen rakentamiselle, ne vaikuttavat toimijoiden ajattelun taustalla heidän muodostaessaan ehdotuksia politiikkatoimista, ja niitä käytetään strategisesti poliittisessa diskurssissa uusien merkitysten luomiseksi ja olemassa olevien rakenteiden tukemiseksi tai heikentämiseksi. Tämä väitöskirja tarkastelee Suomen hyvinvointivaltion kehityspolkuja 1980-luvulta 2010-luvulle historiallisen institutionalismin ja ideoiden tutkimuksen valossa. Suomessa on käyty 1990- ja 2000-luvun talouskriisien vauhdittamana lähes jatkuvaa keskustelua sosiaalipoliittisten uudistusten tarpeesta. Tästä huolimatta sosiaalipoliittisiin instituutioihin ei ole juurikaan kohdistunut äkillisiä, perustavanlaatuisia muutoksia. 1990-luvulla tapahtuneen ideatason muutoksen jälkeen työttömyysturvaa ja toimeentulotukea on kuitenkin uudistettu vähittäisillä muutoksilla, joissa etuusjärjestelmien ehdollisuutta ja vastikkeellisuutta on lisätty. Myös perustoimeentulotuen järjestämistavasta keskusteltiin vuosikymmeniä, ennen kuin tuki äkillisesti siirrettiin kunnilta Kansaneläkelaitokselle vuonna 2017. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan erityisesti instituutioiden, ideoiden ja poliittisen toimijuuden vuorovaikutuksen merkitystä näille kehityskuluille. Osatutkimukset I ja II keskittyvät työttömyysturvajärjestelmään. Niistä ensimmäinen tutkii puoluepolitiikan vaikutusta työttömän perus- ja ansioturvaan yli 30 vuoden ajanjakson aikana. Jälkimmäinen tarkastelee ideoiden käyttöä puolueiden diskursseissa koskien 2010-luvun lopun uudistuksia, joissa etuuksien vastikkeellisuutta lisättiin samaan aikaan, kun hallitus toteutti kokeilun vastikkeettomasta perustulosta. Jälkimmäiset kaksi osatutkimusta keskittyvät puolestaan ideoiden käyttöön keskustelussa toimeentulotuen keskittämisestä Kelaan. Osatutkimus III tarkastelee, miten kysymys Kela-siirrosta kehystettiin ja millainen vaikutus näillä kehyksillä oli kansalaismielipiteeseen, ja osatutkimus IV selvittää, miten ja miksi poliittinen päätös Kela-siirrosta lopulta tehtiin. Näitä kysymyksiä tarkastellaan väitöskirjassa erilaisilla aineistoilla ja menetelmillä. Kaikissa neljässä osatutkimuksessa sovelletaan politiikkadokumenttien laadullista analyysiä. Lisäksi osatutkimuksessa IV hyödynnetään haastatteluaineistoa poliittisen päätöksentekoprosessin valaisemiseksi, ja osatutkimuksissa I ja III käytetään regressioanalyysiä, jolla arvioidaan hallituskokoonpanojen vaikutuksia työttömyysturvan tasoon sekä toimeentulotuen Kela-siirron kehystämisen vaikutusta kansalaismielipiteeseen. Tutkimustuloksissa korostuvat institutionaalisen muutoksen monimutkaisuus ja vaikeus. Erityisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan institutionaalinen rakenne on jäykkä muutoksille, ja melko selvärajaisista puolueiden näkemyseroista huolimatta etuuksien tasossa on tapahtunut tarkastelujaksolla vain vähäisiä muutoksia. Toisaalta useimmat puolueet tarkastelevat työttömän perusturvaa ennen kaikkea työnteon kannustimia korostavan aktivointiparadigman kautta. Tämä paradigma tarjoaa ideatason välineitä ja ajatusmalleja, joita poliittiset toimijat voivat hyödyntää rakentaakseen kognitiivisia ja normatiivisia kehyksiä ja edistääkseen erilaisia ehdotuksia politiikkatoimiksi. Samankaltainen institutionaalinen jäykkyys koski pitkään myös toimeentulotukea. 1990-luvulla tehtyjen kuntakokeilujen tulokset puolsivat tuen siirtämistä Kelaan, ja poliittisessa keskustelussa Kela-siirto onnistuttiin kehystämään vetoamalla yleisesti hyväksyttyihin arvoihin, minkä on osoitettu lisäävään uudistusehdotusten kannatettavuutta. Tästä huolimatta uudistus ei edennyt vahvojen poliittisten toimijoiden vastustaessa sitä. Ajan kuluessa vähittäinen institutionaalinen muutos etuuskäsittelyssä kuitenkin heikensi perusteita, joilla muutosta oli vastustettu, mikä johti lopulta äkilliseen päätökseen Kela-siirrosta. Sosiaalipolitiikan tutkimuksen tulisi edelleenkin keskittyä ideoihin ja instituutioihin sekä etenkin näiden vuorovaikutukseen ja sen suhteeseen poliittiseen toimijuuteen. Tutkittaessa yksittäisiä poliittisia muutoksia tulisi myös huomioida niiden laajempi historiallinen konteksti sekä myös ajan kuluessa tehdyt mutta toteutumatta jääneet uudistusyritykset. Vain näin voidaan muodostaa käsitys siitä, miten jatkuvuus ja muutos nivoutuvat yhteen. Kumpikaan ei tapahdu itsestään; ne edellyttävät aktiivista osallistumista institutionaalisilta ja poliittisilta toimijoilta, ja usein nämä prosessit hahmottuvat vasta pidemmän tarkastelujakson aikana

Auditory Activity Evoked by Self-Produced Foreign Phonemes Changes as Pronunciation Improves

Phoneme learning is a complex process that involves the integration of auditory perception and motor activity, and this phenomenon is a central concept in our ability to produce coherent speech. Although phoneme learning has been studied using event-related potentials (ERPs) in the past, most of the research has focused on listening paradigms. Little research has been done on electroencephalogram (EEG) correlates that take place during the active pronunciation of a foreign phoneme. Our study addressed this gap in literature by focusing on an ERP amplitude difference called Speaking Induced Suppression (SIS), during the pronunciation of an unfamiliar phoneme. The SIS event refers to the brain’s tendency to show suppressed auditory responses to self-produced speech in comparison to the same sounds that are passively heard (Niziolek et al., 2013). SIS is thought to reflect a process in the speech production system that compares how well produced speech matches the intended speech (Guenther & Vladusich, 2011), and there seems to be more suppression in the auditory cortex when the produced and attempted sound match closely (Ventura et al., 2009). Our study investigated how SIS behaves in relation to phoneme learning. We analyzed ERPs in response to Finnish participants’ pronunciations on two phonemes (Speak condition): the Estonian phoneme /õ/ (unfamiliar) and the Finnish phoneme /ö/ (familiar). After pronunciation the participants heard an immediate playback of their own vocalizations (Listen condition). We hypothesized that SIS would increase towards the end of the experiment in the Estonian phoneme condition, because the attempted sound and produced sound would match more closely as a result of learning the phoneme. We ran analyses in three time-windows (N1, P2, and Slow-Wave). We assessed learning by having a native Estonian researcher rate the participants’ attempts on the Estonian phoneme from 1 (not resembling /õ/ at all) to 4 (excellent pronunciation of /õ/). Based on our behavioral data analysis, our experiment did produce improvements on the Estonian phoneme pronunciations as the trials went on. However, we did not observe any significant changes in ERPs in the N1 time-window or the P2 time-window. These results indicate that the SIS event did not change as the trials moved forward, nor differed between the Finnish and Estonian phoneme conditions. Therefore, phoneme learning did not seem to affect the magnitude of SIS. We found that the ERPs changed as a function of trials in the Slow-Wave time-window for the Estonian phoneme in the Speak condition, turning more positive as trials went on. These results indicate that the brain responds differently to the Estonian phoneme pronunciation compared to the Finnish pronunciation in the Slow-Wave time-window (300-500ms). This effect took place parallel to improvements on the pronunciation, possibly reflecting high-level cognitive processes related to phoneme learning and the production of a new sound

Markkinointiviestintäsuunnitelma Case: Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry

Opinnäytetyön aiheena oli markkinointiviestintäsuunnitelman toteutus yhdistykselle. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry:lle. Tarkoituksena oli suunnitella yhdistyksen käyttöön toimivia markkinoinnin ja viestinnän työkaluja, joita yhdistys voi käyttää esimerkiksi uusien jäsenien hankkimiseksi. Työn tavoitteena oli luoda markkinointiviestintäsuunnitelma, jonka avulla on mahdollista saada näkyvyyttä ja tunnettavuutta yhdistykselle sekä Sahanmäen alueelle. Tutkimus oli laadultaan kvalitatiivinen. Työ pohjautui teemahaastatteluihin, joiden kohteena olivat Hyvinkään kaupungin yritysasiamies, Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry:n hallituksen jäsenet sekä Sahanmäen yritysalueella sijaitsevat tai alueesta kiinnostuneet toimijat. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin teemahaastattelua sekä havainnointia, jotka toteutettiin muun muassa Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry:n järjestämässä kehittämispäivässä. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin SWOT-analyysiä sekä käsitekarttaa. Teoreettinen viitekehys koostui markkinoinnin ja viestinnän suunnittelusta, eri markkinointiviestin-täkanavista sekä strategian luomisesta. Työn teoriaosuus laadittiin hyödyntämällä monipuolisia lähteitä, kuten eri alan ammattikirjallisuutta sekä luotettavia internetjulkaisuja. Tarkoituksena oli koostaa yhteen mahdollisimman käyttökelpoista tietoa yhdistyksen käyttöön. Tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että Sahanmäen alueella ja yhdistyksen markkinointiviestinnässä oli paljon kehittämiskohteita. Teemahaastatteluiden ja havainnoinnin pohjalta suurimmat kehittämisalueet olivat esimerkiksi yhdistyksen mainonta, verkkosivut ja tehtävänjako organisaation sisällä. Markkinointiviestintäsuunnitelma luotiin tutkimuksen ja hankitun tiedon perusteella ratkaisemaan löydettyjä kehittämiskohteita. Päätavoitteena oli taata markkinointiviestintäsuunnitelman hyödyllisyys ja monipuolisuus. Tutkimuksen aikana selvisi mahdollisuus jatkotutkimuksille, kuten yhdistyk-sen tulosten seuranta jäsentyytyväisyyden ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Markkinointiviestintäsuunnitelma voi soveltua myös muille samankaltaisessa tilanteessa oleville yhdistyksille, ja hyödyttää jäsenhankinnassa sekä tunnettavuuden kasvattamisessa.Marketing and communication plan Case: Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry The topic of our thesis was to implement a marketing communication plan for an association. The thesis was done as an assignment for Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry. The purpose of the the-sis was to find practical tools to implement marketing and communication as a way to gain new members to the association. The objective of the thesis was to create a marketing communication plan, and by using it, make it possible to gain visibility and awareness to the association and the Sahanmäki business area. The approach of the research was qualitative. Our work was based on theme interviews, which were targeted to the city of Hyvinkää’s business advisor, Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry’s members of the board of directors, and organizations located or otherwise interested in the busi-ness area of Sahanmäki. Data was collected with theme interviews and observation, which were carried out, for example, in an event arranged by Hyvinkään Sahanmäen yritysalue ry. The data was analyzed by using SWOT-analysis and mind map. The theoretical framework was consisted of marketing and communication planning, different marketing communication channels and strategy creation. The theory part of the thesis was gath-ered from variety of sources such as professional literature and trusted internet publications. The intention was to compile the most concise and useful knowledge for the association. The research results show that marketing communications had several areas for development in Sahanmäki area and the association. Based on the theme interviews and observation, the largest areas for development were, for example, the associations advertising, website and the division of responsibilities inside the organization. The marketing communication plan was created on the ba-sis of the research aimed to solve the areas of development that were discovered. During the re-search, a possibility for further research was discovered, such as monitoring the association’s re-sults regarding member satisfaction and goals reached. The marketing communication plan can be applied in other associations, which are in a similar situations, to help them to gain new members and increase awareness

Digital Games and Second Language Acquisition : The Effect of Gimkit! and Kahoot! on Upper Secondary School Students’ Vocabulary Acquisition and Motivation

This empirical joint thesis examines the use of two educational games Kahoot! and Gimkit! on second language vocabulary acquisition and the games’ effect on learning motivation. The aim was to discover whether educational games enhance vocabulary acquisition and the in-game features that promote learning motivation. The study consisted of 49 first year Finnish upper secondary school students. The participants were divided into two experimental groups based on the school’s class division. Experimental group 1 played Gimkit! during their two 15-minute treatment sessions and, respectively, experimental group 2 played Kahoot!. Both of the digital games contained vocabulary items that were presented in the students’ course book and, therefore it was meaningful for the participants to learn the target words. The acquisition of target language vocabulary items and the effect of motivation were both studied quantitatively. Firstly, the effect of playing the digital games on vocabulary acquisition was measured with pre-, post-, and delayed post-test. The vocabulary tests measured the acquisition of 25 target language words. Secondly, the motivational aspect was measured with pre- and post-treatment motivation questionnaires. We inspected the effect of in-game features, such as competition and game mode, on learning motivation through the motivation questionnaires. The results of this study revealed that both digital games used in this study were beneficial in terms of promoting second language vocabulary acquisition. In addition, the use of digital games in formal education was perceived an enjoyable activity by the participants, and the in-game features of game mode and progress pace were meaningful in terms of learning motivation. Further research should be conducted to discover the exact elements and features in a game that facilitate vocabulary acquisition

Developing publishing process support system with Fedora and Orbeon Forms - A case study

In University of Oulu, almost ready dissertation theses are processed to follow local ACTA templates and conventions. This process can take many iterations between dissertants, series editors and the print. Also, a lot of data about the publication and creators should be gathered in order to create cover pages, abstracts, and other informational pieces related to the publication. Since this kind of process is hard to manage via e-mail, some kind of supporting software for this publication process is necessary. This article (and presentation) describes a work-in-progress case study of this publishing process support system development

Developing publishing process support system with Fedora and Orbeon Forms - A case study

In University of Oulu, almost ready dissertation theses are processed to follow local ACTA templates and conventions. This process can take many iterations between dissertants, series editors and the print. Also, a lot of data about the publication and creators should be gathered in order to create cover pages, abstracts, and other informational pieces related to the publication. Since this kind of process is hard to manage via e-mail, some kind of supporting software for this publication process is necessary. This article (and presentation) describes a work-in-progress case study of this publishing process support system development

Home Automation System

Työn tavoitteena oli rakentaa modulaarinen kotiautomaatiojärjestelmä ja tutustua langattomaan Zigbee -standardiin. Langattomaan väylän käyttöön päädyttiin, koska vanhoihin asuntoihin ei välttämättä ole mahdollista rakentaa langallista väylää. Järjestelmä koostuu koordinaattorimoduulista ja neljästä apumoduulista. Koordinaattori hoitaa apumoduuleiden välisten viestien välityksen. Apumoduuleita ovat infrapuna-, rele-, näppäimistö- ja lämpömittarimoduuli. Infrapunamoduulin tarkoitus on ohjata kotitalouden kaukosäätimellä ohjattavia laitteita, kuten esimerkiksi televisio tai audiovahvistin. Tässä työssä moduulin ohjaus on rajattu Sonyn laitteille. Relemoduuli ohjaa verkkovirtaan kytkettyjä laitteita kytkemällä tai katkaisemalla laitteen käyttöjännitteet. Näppäimistömoduuli lähettää tiedot painetuista nappuloista ja välittää ne koordinaattorimoduulille. Lämpömittarimoduuli mittaa lämpötilaa ja lähettää lämpötila-arvon koordinaattorimoduulille havaittuaan muutoksen. Koordinaattori tulostaa lämpötila-arvot testauslohkon avulla tietokoneella käytettävälle terminaali ohjelmalle. Järjestelmälle ohjelmoitiin kaksi kirjastoa. Yksi moduuleiden käyttämälle Zigbee-moduulille ja yksi Sony:n infrapunaprotokollalle. Zigbee-moduuleiden kirjasto hoitaa suurimman osan järjestelmän moduuleiden toiminnasta, eli tiedonsiirron. Käyttämämme Zigbee-moduuli tuottaa keskeytyssignaalin, kun se on saanut lähetettyä tai vastaanotettua dataa. Infrapunaprotokollan kirjasto on toteutettu käyttäen mikrokontrollerin ajastinkeskeytyksiä. Tiedonsiirto on osoittautunut erittäin luotettavaksi. Testausaikana ei havaittu yhtään epäonnistunutta lähetystä. Lämpömittarimoduulin lämpötilat eroavat hieman testaukseen käytetyn kuluttajille suunnatun lämpömittarin arvoista, mutta lämpötila-arvot pysyvät samassa suuruusluokassa. Infrapunamoduulille ohjelmoitu kirjasto toimii hyvin ja vastaa protokollan vaatimuksia suurella tarkkuudella

My story is probably a little bit different : Elämä ja akkulturaatio maahanmuuttajien tarinoissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida tarina-aineiston pohjalta a) kuinka maahanmuuttajat itse jäsentävät ja merkityksellistävät elämäänsä Suomessa ja b) kuinka ja missä määrin tarinoita voidaan tulkita akkulturaatiotutkimuksen perspektiivistä. Akkulturaatio- ja muun maahanmuuttajatutkimuksen lisäksi tarinoita tarkastellaan elämäkertatutkimuksen perspektiivissä, jolloin nojaudutaan myös narratiiviseen tutkimusperinteeseen. Aineistona on tätä tutkimusta varten kerätyt 23 Suomessa asuvan maahanmuuttajan itse tuottamat tarinat, joista viisi on suullisesti kerrottua, loput 18 kirjoitettuja tarinoita. Tarinoissa maahanmuuttajat kertovat omasta elämästään Suomessa. Erilaisia narratiivisia ja sisällönanalyyttisiä menetelmiä yhdistelevän analyysin raportointi jakautuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä tarkastellaan lähemmin kuuden maahanmuuttajan tarinaa. Toisessa osassa pohditaan koko aineiston tasolla useissa tarinoissa esille nousseita teemoja ja tarinoita yhdistäneitä piirteitä. Aineistoni tarinoissa maahanmuuttajien elämä Suomessa jäsentyy hyvin monenlaisten erontekojen ja näkökulmien kautta, joista vain osa liittyy suoranaisesti kulttuurien kohtaamiseen. Elämä Suomessa näyttäytyy mm. lukuisien erilaisten uhkien ja mahdollisuuksien valossa, jotka kytkeytyvät esimerkiksi elämänlaatuun, oppimiskokemuksiin, sisäiseen kasvuun tai persoonallisuuden muutoksiin, koulutus- tai työuran etenemiseen, arkisuuteen, epäviihtyisyyden tai vierauden tunteeseen sekä syrjintään liittyviin merkityksiin. Tarinoiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka selkeästi kertoja asettuu nimenomaan maahanmuuttajan asemaan. Monien tarinoiden tulkitsemisessa voidaan hyödyntää esim. Berryn sekä Wardin ja tämän kollegoiden teorioita ja tutkimuksia. Joukossa on kuitenkin yllättäen useita ”arkisiksi” nimeämiäni tarinoita, joissa on vain vähän eksplisiittistä puhetta maahanmuuttajuudesta ja akkulturaatiosta. Näiden tarinoiden ymmärtämiseen akkulturaatioteoriat tarjoavat niukasti apuvälineitä. Maahanmuuttajatutkimuksen osalta tärkeimpinä lähteinä ovat: J. W. Berry kollegoineen (Berry 1990; 1992; 1997; Berry ym. 1992), W. Searle ja C. Ward kollegoineen (Searle ja Ward 1990; Ward 1996; Ward ym. 2001), K. Liebkind (Liebkind 1994; 2001) ja I. Jasinskaja-Lahti kollegoineen (Jasinskaja-Lahti 2000; Jasinskaja-Lahti ja Liebkind 1997; Jasinskaja-Lahti ym. 2002). Elämäkerta- ja narratiivisen tutkimuksen puolelta keskeisimpiä lähteitä ovat L. Huttunen (2002) ja A. Vilkko (1990 ja 1997)

“We’re Finns here, and Russians there”: A longitudinal study on ethnic identity constructions in the context of ethnic migration

In this article, we examine how ethnic Finnish migrants construct their ethnic identities before and after migrating from Russia to Finland. We use a discursive psychological (DP) approach to analyse our longitudinal focus group data. In the analysis, we focus on the ways in which the participants use category labels, rhetorical devices, interpretative repertoires and other discursive resources in accounting for their identities. We also consider the social functions these identity constructions have over the course of migration. In the pre-migration data, participants mostly presented themselves as Finns. In the post-migration data, a larger variety of self-labels was used and the Finnish identity was explicitly problematized. The three main interpretative repertoires used when constructing identities both in Russia and in Finland were the biological repertoire, the repertoire of socialization and the repertoire of intergroup relations.Peer reviewe