Cracks in the mirror : the ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War

In this dissertation I examine the transformation of the ideal worker from a rational, rule-abiding subordinate of the Fordist organization to an emotional and individualized subject of the post-Fordist organization in Finland from the 1940s to the 2000s. The dissertation takes a comparative approach, setting the public representations of the ideal worker against worker experiences from the same period. The aim is to critically assess the stereotypical images of the Fordist and post-Fordist organization. In the first two of the five empirical research articles, the analysis focuses on the changing images of the ideal manager in job advertisements from the 1940s to the 2000s. The third article examines the changing definitions of workers and workplaces in public occupational health discussions. The fourth article focuses on the shop-floor experiences of Finnish industrial workers during the post-war period. The fifth article compares the managerially produced narrative on the transformation of the National Workers’ Savings Bank of Finland in the 1980s to the employees’ experiences of the same transformation. The results show that in the past seven decades, personal qualities and emotional skills have indeed begun to define the public representations of the ideal worker. Gradually, job advertisements have increasingly stressed skills and qualities such as cooperation, innovativeness, motivation and adaptation. A growing emphasis on social relations in the workplace, teamwork and shared enthusiasm for organizational success was also evident in occupational health discussions from the 1980s onwards. However, the experiences of industrial workers from the Fordist period show that their workplaces were far less rationalized and more flexible than stereotypical images would suggest. The experiences of the bank workers show that the dichotomy between the bureaucratic and the flexible organization can be used as an ideological tool for implementing organizational changes. In conclusion, it appears that the image of the rational Fordist organization and the flexible post-Fordist organization is partially based on myths. These myths may hide important historical continuities and sustain ideologically laden images of organizational changes. They legitimize managerial power and emphasize workers’ roles as individualized subjects in labor markets.Tarkastelen tässä väitöskirjassa ideaalityöntekijän muutosta fordistisen organisaation rationaalisesta ja kurinalaisesta alaisesta kohti jälkifordistisen organisaation emotionaalista ja yksilöllistynyttä subjektia suomalaisessa työelämässä 1940-luvulta 2000-luvulle. Vertailen ideaalityöntekijän julkisia representaatioita työntekijöiden omiin kokemuksiin samalta aikakaudelta. Tavoitteenani on arvioida kriittisesti stereotyyppisiä kuvia fordistisesta ja jälkifordistisesta organisaatiosta. Artikkelimuotoisen väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tutkin ideaalijohtajan muutosta Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksissa 1940-luvulta 2000-luvulle. Kolmas artikkeli käsittelee työelämäkuvausten muutosta julkisissa työterveyskeskusteluissa. Neljäs artikkeli keskittyy teollisuustyöntekijöiden kokemuksiin toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Viidennessä artikkelissa vertailen johdon ja työntekijöiden erilaisia käsityksiä johtamismallien muutoksesta Suomen Työväen Säästöpankissa 1980-luvulla. Tutkimustulokset osoittavat, että työtekijän tunteiden ja persoonan roolit ovat kasvaneet ideaalityöntekijän representaatioissa vuosikymmenten aikana. Työpaikkailmoitukset ovat vähitellen keskittyneet yhä enemmän sellaisiin ominaisuuksiin kuin yhteistyökyky, innovatiivisuus, motivaatio ja joustamiskyky. Myös julkiset työterveyskeskustelut ovat alkaneet painottaa työpaikan sosiaalisia suhteita, tiimityötä ja jaettua innostusta 1980-luvulta alkaen. Toisaalta teollisuustyöntekijöiden kokemukset sotien jälkeisen Suomen työpaikoista osoittavat, että nämä työpaikat eivät olleet ollenkaan niin rationalisoituja ja joustamattomia kuin stereotyyppiset kuvat fordistisesta organisaatiosta antavat ymmärtää. Lisäksi pankkityöntekijöiden kokemukset osoittavat, että vastakkainasettelua byrokraattisen ja joustavan organisaation välillä saatettiin käyttää ideologisena välineenä organisaatiomuutosten läpiviemiseen. Yhteenvetona vaikuttaa siltä, että käsitykset fordistisen organisaation rationaalisuudesta ja jälkifordistisen organisaation joustavuudesta osittain perustuvat myyteille. Nämä myytit voivat piilottaa historiallisia jatkuvuuksia ja luoda ideologisesti värittyneitä mielikuvia organisaatiomuutosten suunnasta. Ne legitimoivat managerialisista vallankäyttöä ja korostavat työntekijöiden roolia työmarkkinoiden yksilöllistyneinä subjekteina

Cracks in the mirror : The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War

In this dissertation I examine the transformation of the ideal worker from a rational, rule-abiding subordinate of the Fordist organization to an emotional and individualized subject of the post-Fordist organization in Finland from the 1940s to the 2000s. The dissertation takes a comparative approach, setting the public representations of the ideal worker against worker experiences from the same period. The aim is to critically assess the stereotypical images of the Fordist and post-Fordist organization. In the first two of the five empirical research articles, the analysis focuses on the changing images of the ideal manager in job advertisements from the 1940s to the 2000s. The third article examines the changing definitions of workers and workplaces in public occupational health discussions. The fourth article focuses on the shop-floor experiences of Finnish industrial workers during the post-war period. The fifth article compares the managerially produced narrative on the transformation of the National Workers’ Savings Bank of Finland in the 1980s to the employees’ experiences of the same transformation. The results show that in the past seven decades, personal qualities and emotional skills have indeed begun to define the public representations of the ideal worker. Gradually, job advertisements have increasingly stressed skills and qualities such as cooperation, innovativeness, motivation and adaptation. A growing emphasis on social relations in the workplace, teamwork and shared enthusiasm for organizational success was also evident in occupational health discussions from the 1980s onwards. However, the experiences of industrial workers from the Fordist period show that their workplaces were far less rationalized and more flexible than stereotypical images would suggest. The experiences of the bank workers show that the dichotomy between the bureaucratic and the flexible organization can be used as an ideological tool for implementing organizational changes. In conclusion, it appears that the image of the rational Fordist organization and the flexible post-Fordist organization is partially based on myths. These myths may hide important historical continuities and sustain ideologically laden images of organizational changes. They legitimize managerial power and emphasize workers’ roles as individualized subjects in labor markets.Tarkastelen tässä väitöskirjassa ideaalityöntekijän muutosta fordistisen organisaation rationaalisesta ja kurinalaisesta alaisesta kohti jälkifordistisen organisaation emotionaalista ja yksilöllistynyttä subjektia suomalaisessa työelämässä 1940-luvulta 2000-luvulle. Vertailen ideaalityöntekijän julkisia representaatioita työntekijöiden omiin kokemuksiin samalta aikakaudelta. Tavoitteenani on arvioida kriittisesti stereotyyppisiä kuvia fordistisesta ja jälkifordistisesta organisaatiosta. Artikkelimuotoisen väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tutkin ideaalijohtajan muutosta Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksissa 1940-luvulta 2000-luvulle. Kolmas artikkeli käsittelee työelämäkuvausten muutosta julkisissa työterveyskeskusteluissa. Neljäs artikkeli keskittyy teollisuustyöntekijöiden kokemuksiin toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Viidennessä artikkelissa vertailen johdon ja työntekijöiden erilaisia käsityksiä johtamismallien muutoksesta Suomen Työväen Säästöpankissa 1980-luvulla. Tutkimustulokset osoittavat, että työtekijän tunteiden ja persoonan roolit ovat kasvaneet ideaalityöntekijän representaatioissa vuosikymmenten aikana. Työpaikkailmoitukset ovat vähitellen keskittyneet yhä enemmän sellaisiin ominaisuuksiin kuin yhteistyökyky, innovatiivisuus, motivaatio ja joustamiskyky. Myös julkiset työterveyskeskustelut ovat alkaneet painottaa työpaikan sosiaalisia suhteita, tiimityötä ja jaettua innostusta 1980-luvulta alkaen. Toisaalta teollisuustyöntekijöiden kokemukset sotien jälkeisen Suomen työpaikoista osoittavat, että nämä työpaikat eivät olleet ollenkaan niin rationalisoituja ja joustamattomia kuin stereotyyppiset kuvat fordistisesta organisaatiosta antavat ymmärtää. Lisäksi pankkityöntekijöiden kokemukset osoittavat, että vastakkainasettelua byrokraattisen ja joustavan organisaation välillä saatettiin käyttää ideologisena välineenä organisaatiomuutosten läpiviemiseen. Yhteenvetona vaikuttaa siltä, että käsitykset fordistisen organisaation rationaalisuudesta ja jälkifordistisen organisaation joustavuudesta osittain perustuvat myyteille. Nämä myytit voivat piilottaa historiallisia jatkuvuuksia ja luoda ideologisesti värittyneitä mielikuvia organisaatiomuutosten suunnasta. Ne legitimoivat managerialisista vallankäyttöä ja korostavat työntekijöiden roolia työmarkkinoiden yksilöllistyneinä subjekteina

Ammattirakenteen muutos Suomessa vuosina 2002–2016: osaamisvaatimusten yleinen nousu vai polarisoituminen?

Tutkimme ammattirakenteen muutosta Suomessa kahden hypoteesin valossa. Osaamispainotteinen teknologian muutos -hypoteesin (SBTC) mukaan teknologinen kehitys on viime vuosina johtanut korkean osaamisen ammattien kasvuun ja matalan osaamisen ammattien vähenemiseen. Rutiinipainotteinen teknologian muutos -hypoteesi (RBTC) eroaa edellisestä korostaessaan vähenemisen kohdistuneen erityisesti keskitason osaamisen ammatteihin, mikä on johtanut työmarkkinoiden polarisoitumiseen. Johdamme näistä viisi yksityiskohtaisempaa hypoteesia. Testaamme hypoteeseja erikseen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta johdetussa koko palkansaaja-aineistossa, sektoreittain ja yksityisen sektorin sisällä teollisuudessa vuosina 2002–2016 jakamalla ammatit kolminumerotasolla (ISCO) Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston tietojen pohjalta viiteen yhtä suureen ryhmään ansiotason perusteella. Muutos on ollut koko palkansaajakunnassa, kuten myös julkisella sektorilla ja teollisuudessa, enemmän S B T C -hypoteesin mukaista, kun taas yksityisellä sektorilla kokonaisuutena on merkkejä polarisaatiosta. Tutkimus viittaa siihen, että muutoksen logiikka poikkeaa sektoreittain ja toimialoittain. Tämän perusteella jatkossa tarvitaan yksityiskohtaisempia analyyseja. Tulokset osoittavat myös, että ammattirakenteen muutosta kannattaa tutkia tarkemmalla asteikolla kuin tyypillisesti käytetyllä kolmiluokittelulla korkean, keskitason ja matalan osaamisen ammatteihin

Occupational class and the changing patterns of hospitalization for affective and neurotic disorders : a nationwide register-based study of the Finnish working-age population, 1976–2010

This study aimed to examine the long-term changes and socioeconomic disparities in hospitalization for affective and neurotic disorders among the Finnish working-age population from 1976 to 2010. Register-based study, consisting of a 5-year follow-up of 3,223,624 Finnish working-age (18-64-year old) individuals in seven consecutive cohorts. We calculated the hazard ratios of psychiatric hospitalization for different occupational classes using Cox regression models. The risk of hospitalization for affective and neurotic disorders increased in all occupational classes after the economic recession in the 1990s, and then decreased in the 2000s. Before the 2000s, the risk was the highest among manual workers. In the 2000s the disparities between upper-level non-manual employees and other occupational classes increased. Hospitalization rates remained high among female manual workers and non-manual lower-level employees. This study revealed important similarities and differences between occupational classes in terms of long-term changes in hospitalization for affective and neurotic disorders. The results suggest that the labor market changes and healthcare reforms during the 1990s and 2000s in Finland have been more beneficial for higher than for lower occupational classes.Peer reviewe

Distinctive use of newer and older antidepressants in major geographical areas : A nationally representative register-based study

Background It is unknown whether newer, mainly selective serotonin reuptake inhibitors, and older tricyclic antidepressants are used similarly regardless of the geographical area of residence and education. Methods We included four randomly sampled cohorts of the Finnish working aged population (n = 998,540–1,033,135). The sampling (Dec 31st in 1995, 2000, 2004 and 2010) resulted in non-overlapping time windows where each participant was followed up for four years for the first antidepressant use. Using Cox proportional hazards models, we examined whether the hazard of antidepressant use differed between the capital area and three other areas (Southern, Western and Northern/Eastern Finland). Educational differences were examined using four sub-groups: capital area/high education (reference category); other areas/high education; capital area/low education; and other areas/low education. Results Hazard ratios for the use of newer antidepressants were significantly lower in all other areas compared to the capital area after adjustment for age, sex, marital status, employment status, education, income, and area-level unemployment. Findings remained consistent in all time windows, differences increasing slightly. In the sub-group analysis those with low education had the lowest level of use in all areas, also within the capital area. The results were opposite for older antidepressants in all but the last time window. Limitations Some degree of unmeasured confounding and exposure misclassification is likely to exist. Conclusions Newer antidepressants were more commonly used in the capital than in the other areas, and among those with high versus low education. These differences in antidepressant use suggest socioeconomic inequalities in the mental health treatment quality.Peer reviewe

Human service work and long-term sickness absence due to mental disorders : a prospective study of gender-specific patterns in 1,466,100 employees

Purpose: The aim of the study was to investigate sickness absence due to mental disorders in human service occupations. Methods: Participants (n = 1,466,100) were randomly selected from two consecutive national 9-year cohorts from the Statistics Finland population database; each cohort represented a 33% sample of the Finnish population aged 25-54 years. These data were linked to diagnosis-specific records on receipt of sickness allowance, drawn from a national register maintained by the Social Insurance Institution of Finland, using personal identification numbers. Results: Sociodemographic-adjusted hazard ratios (HRs) for sickness absence due to mental disorders in all human service occupations combined were 1.76 for men (95% confidence interval [CI], 1.70-1.84) and 1.36 for women (95% CI, 1.34-1.38) compared with men and women in all other occupations, respectively. Of the 15 specific human service occupations, compared with occupations from the same skill/education level without a significant human service component, medical doctors, psychologists, and service clerks were the only occupations with no increased hazard for either sex, and the HRs were highest for male social care workers (HR 3.02: 95% CI, 2.67-3.41). Conclusions: Most human service occupations had an increased risk of sickness absence due to mental disorders, and the increases in risks were especially high for men. (C) 2018 Elsevier Inc. All rights reserved.Peer reviewe

Mental health by gender-specific occupational groups : Profiles, risks and dominance of predictors

Background: We defined gender-specific profiles of mental ill-health for the main occupational groups using three outcomes; antidepressant use, sickness absence (SA) due to depression, and suicides. We also examined which occupational groups had the highest risk of the outcomes, and compared the importance of their predictors. Methods: From a random register cohort of Finnish working age population, individuals in the six largest occupational groups in 2004 for men and women were included (N = 414 357). We used register data to define the first antidepressant purchase (i.e. use), the first long-term SA spell for depression, and suicide between Jan 1st 2005 and Dec 31st 2014. We assessed the risk of each outcome by occupational group with logistic regression models, and used dominance analysis to compare the relative importance of predictors. Results: In all six occupational groups for women, the prevalence of antidepressant use and SA for depression was higher than in the men's occupational groups. The opposite was observed for suicides. The risk of antidepressant use was lower, but the risk of suicide was 2-times higher among men in low vs. high-skilled occupations. Among women, a lower skill-level was associated with a higher risk of SA due to depression. Gender was the most important predictor of all outcomes. Limitations: We lacked information on history of medication use or health problems prior to follow-up. Conclusions: Gendered occupational status was an underlying factor explaining distinctive mental health profiles in the working population. Occupational class-dependent behavioural patterns related to mental health existed among men.Peer reviewe

Mielenterveys työelämän murroskohdissa: Lääketieteellisen intervention muuttuva rooli

Tässä artikkelissa analysoimme terveysalan ammattilaisten näkemyksiä työelämän muutosten ja työntekijöiden kokemien mielenterveyshaasteiden välisestä suhteesta. Kysymme, miten erilaiset työelämän murroskohdat ovat näkyneet työterveyshuollossa ja miten mielenterveyskysymysten rooli on muuttunut työterveysammattilaisten työssä. Aineisto käsittää 41 suomalaisen työterveyslääkärin, psykiatrin, työterveyshoitajan ja psykologin syvähaastattelua, joissa he peilaavat havaintojansa työelämän muutoksista ja työntekijöiden mielenterveysongelmista 1960-luvulta 2010-luvulle. Työterveysammattilaisten käsitykset piirtävät kuvaa siitä, kuinka työelämän, työprosessien ja potilas-lääkäri-suhteen muutos on eri aikoina tuonut esiin erilaisia tapoja oirehtia ja kuvata työelämän ongelmia. Haastatteluissa näkyvät eräinä murroskohtina työelämän tietokoneistuminen 1980-luvulta alkaen, lama-aika ja kiireen lisääntyminen 1990-luvulla sekä työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen 2000-luvulla. Haastatteluissa näkyy myös se, kuinka lääketieteellisestä interventiosta on tullut keskeinen tapa hallita työhön ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Työterveyslääkäreille ja muulle työterveyshuollolle tämä on merkinnyt lisääntyvää vastuuta työntekijöiden psyykkisestä työhyvinvoinnista ja samalla kasvavaa huolta työntekijöiden tunne-elämän liiallisesta medikalisaatiosta

Työn vaatimukset prosesseina : Koneoppimismenetelmät ja teoriat tunnistamisen apuna

Raportissa kerrotaan Työsuojelurahaston rahoittamasta hankkeesta ”Organisaatiodatan hyödyntämisen luotettavuuden lisääminen teorian ja tekoälyn avulla”. Hanke on teoreettismetodologinen, ja sen tavoitteena oli laatia kaksi kansainvälistä tieteellistä artikkelia. Tutkimusaineisto koostuu kahden ammattikorkeakoulun opettajien Moodle-datasta. Moodle on virtuaalinen oppimisympäristö, jota opettajat käyttävät opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia varten. Ensimmäisessä artikkelissa osoitetaan, miten järjestelmien käytössä syntyvä trace data voidaan kiinnittää prosessiteorian viitekehykseen (Langley ym., 2013). Näin ollen tulee mahdolliseksi havaita erilaista toiminnan ajallista etenemistä eli prosesseja ja tehdä päätelmiä työn tekemisen prosessien kuormittavista ajanjaksoista. Päätelmien apuna käytetään Karasekin työn vaatimukset-hallinta -mallia (1979). Toisessa artikkelissa jatketaan analyysiä tarkemmalle tasolle ja käytettiin laskennallisena menetelmänä klusterointia, jolla tunnistetaan kuusi erilaista prosessia tehdä opetustyötä keväällä 2019 ja 2020

Welfare state retrenchment and increasing mental health inequality by educational credentials in Finland : a multicohort study

Objectives: Epidemiological studies have shown an association between educational credentials and mental disorders, but have not offered any explanation for the varying strength of this association in different historical contexts. In this study, we investigate the education-specific trends in hospitalisation due to psychiatric disorders in Finnish working-age men and women between 1976 and 2010, and offer a welfare state explanation for the secular trends found. Setting: Population-based setting with a 25% random sample of the population aged 30-65 years in 7 independent consecutive cohorts (1976-1980, 1981-1985, 1986-1990, 1991-1995, 1996-2000, 2001-2005, 2006-2010). Participants: Participants were randomly selected from the Statistics Finland population database (n=2 865 746). These data were linked to diagnosis-specific records on hospitalisations, drawn from the National Hospital Discharge Registry using personal identification numbers. Employment rates by educational credentials were drawn from the Statistics Finland employment database. Primary and secondary outcome measures: Hospitalisation and employment. Results: We found an increasing trend in psychiatric hospitalisation rates among the population with only an elementary school education, and a decreasing trend in those with higher educational credentials. The employment rate of the population with only an elementary school education decreased more than that of those with higher educational credentials. Conclusions: We propose that restricted employment opportunities are the main mechanism behind the increased educational inequality in hospitalisation for psychiatric disorders, while several secondary mechanisms (lack of outpatient healthcare services, welfare cuts, decreased alcohol duty) further accelerated the diverging long-term trends. All of these inequality-increasing mechanisms were activated by welfare state retrenchment, which included the liberalisation of financial markets and labour markets, severe austerity measures and narrowing down of public sector employment commitment.Peer reviewe