Teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kehittäminen liiketalouden ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa -Työelämän tarpeista opetussuunnitelmiin

Teknologian kehittyminen on mahdollistanut asiantuntijoiden verkostoitumisen globaalisti ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla teknologiavälitteisen viestinnän osaamisen merkitys asiantuntijatehtävissä on korostunut. Työelämän muutoksia koskevat tutkimukset ovat yleisesti tunnustaneet teknologiavälitteisen viestintäosaamisen tärkeyden erityisesti kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Viestintään teknologian välityksellä liitetään tiedon jakamisen ja tiedon yhteisöllisen luomisen lisäksi taito valita sopiva viestintäkanava viestintätilanteeseen sekä tarkoituksenmukainen toiminta verkossa viestittäessä. Lukuisista tutkimuksista huolimatta yhtenäistä kattavaa osaamiskuvausta ei ole, ja teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kuvaukset jäävät osin liian yleiselle tasolle, jotta niitä voitaisiin hyödyntää alakohtaisesti osaamisen kehittämisessä korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Tämän väitöskirjan tarkoituksena onkin tarkastella, mitä teknologiavälitteistä viestintäosaamista asiantuntijatehtävissä vaaditaan, ja tutkia, vastaako osaamisen kehittäminen Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnoissa (YAMK) tähän tarpeeseen. Ensin tarkennetaan teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kuvausta asiantuntijatehtävissä liiketalous-ala huomioiden ja tarkastellaan mahdollisia osaamisvajeita työelämässä. Seuraavaksi tutkitaan, mitä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen alueita Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinnoissa (YAMK) kehitetään ja miten niitä kehitetään. Tähän sisältyy myös teknologiavälitteisen viestinnän tarkastelu viestintäkanavan näkökulmasta eli tutkitaan, mitä viestintäkanavia sekä työssä että opinnoissa käytetään. Lopuksi esitetään näkemyksiä siitä, minkä osa-alueiden kehittämiseen tulee Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinnoissa (YAMK) kiinnittää huomiota ja miten näitä osa-alueita tulee kehittää. Osaamista lähestytään Ferrarin (2013) teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kuvauksen sekä Median synkronisuuden teorian avulla (MST). Tämä tutkimus koostuu neljästä empiirisestä tutkimuksesta, joiden aineisto kerättiin vuosina 2013-2015. Ensimmäisen tutkimuksen aineisto selvittää työelämäedustajien näkemyksiä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen tärkeydestä sekä sen osaamisesta omassa työyhteisössä. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselomakkeella ja vastauksia saatiin Suomesta 98 kappaletta. Toinen tutkimus tarkasteli viestintäkanavan valintaa kansainvälisessä viestinnässä. Tämä aineisto kerättiin työelämän edustajilta (N=274) viidestä eri Euroopan maasta sähköisellä kyselylomakkeella. Aineistoa täydennettiin viidellä Suomessa tehdyllä laadullisella teemahaastattelulla. Kolmannessa tutkimuksessa tarkasteltiin 112:ta Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinnon (YAMK) toteutussuunnitelmatekstiä laadullisen sisällönanalyysin avulla. Neljännessä tutkimuksessa käytettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä ja aineisto koostui sähköiseen kyselylomakkeeseen vastanneiden Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen tutkinnon (YAMK) opiskelijoiden näkemyksistä koulutuksen työelämävastaavuudesta (N=36). Tulokset osoittivat, että eettisen toiminnan osaaminen ja kansainvälisyys-osaaminen korostuvat viestittäessä teknologian välityksellä asiantuntijatehtävissä liiketalouden alalla. Tutkimuksessa ilmeni myös, että erityisesti eettisen toiminnan osaaminen ei ollut edellytetyllä tasolla työelämässä. Jotta tämä osaaminen kehittyisi, tulee myös liiketalouden ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa YAMK) huomioida paremmin eettisen toiminnan ulottuvuudet. Tämän lisäksi viestintäkanavan valinnan osaamista sekä vieraalla kielellä viestimistä ja kulttuurien ymmärtämistä tulee lisätä. Näiden osaamisten alakohtaiseen kehittämiseen työelämän autenttisissa ympäristöissä on erinomainen tilaisuus, sillä ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijoista suurin osa opiskelee työn ohella Tässä väitöskirjassa esitetään osaamisen kehittämisen tueksi sekä työelämän että liiketalouden alan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tarpeisiin yksityiskohtainen teknologiavälitteisen viestintäosaamisen kuvaus. Tämän lisäksi esitetään malli siitä, mitä osaamista tulee erityisesti kehittää ja miten näiden kehittäminen tapahtuu tarkoituksenmukaisissa oppimisympäristöissä.Developing Computer-Mediated Communication in Master of Entrepreneurship and Business Competence Degree Programmes at Universities of Applied Sciences - From Working Life Competence Needs to Curriculum Development Digitalisation has changed the way we communicate and network in multicultural virtual environments, thus increasing the importance of computer-mediated communication skills in expert roles in business. In addition to sharing and co-creating information, the skill to choose the correct medium for communication is essential. These changes in working life communication are creating new possibilities to working life orientation in Master’s studies at universities of applied sciences in Finland, and due to lack of existing common competence descriptors for computer-mediated communication skills, there is a need for field-specific descriptors that can be utilized both in higher education and in working life. The main purpose of this doctoral thesis is to examine what skills are required to communicate using technology in business. In addition, this thesis investigates how these skills should be taken into consideration in the curriculum development in Master’s studies in the field of business at universities of applied sciences. The study first considers the concept of computer-mediated communication in expert roles in the field of business, followed by an investigation into which areas of computer-mediated communication are developed as part of Master’s studies in Entrepreneurship and Business Competence and how they are developed, including considerations for choice of medium. The Digital Skills Reference Framework and Media Synchronicity Theory (MST) are used as a theoretical base for the study, taking into account ethical factors related to computer-mediated communication. Finally, some recommendations are made for the development of specific areas of computer-mediated communication in Master’s studies in the field of business at universities of applied sciences. The study is based on four peer reviewed articles, the data for which was collected during 2013-2015. The first article focused on determining which specific computer-mediated communication skills are important in working life and the development of those skills in organisations. The research data was collected with a questionnaire (N = 98). The second article aimed to identify which media is chosen for computed-mediated communication in multicultural business interactions when the main language of communication is mainly English as a lingua franca. This study was conducted using a mixed method approach with data from a quantitative survey (N=274) and qualitative theme interviews of five working life representatives. The third article focused on the course descriptions in Master’s studies in the Degree Programmes in Entrepreneurship and Business Competence to investigate if digital communication skills were mentioned in the course descriptions. The data was collected from the course descriptions (N=112) of the Degree Programmes in Entrepreneurship and Business Competence by utilizing content analysis method. The fourth article presented students´ (N=36) experiences on development of computer-mediated communication skills in Master’s studies in the Degree Programmes in Entrepreneurship and Business Competence. The results of the study show that experts are expected to communicate and interact through technology and, above all, to understand ethical and intercultural aspects when communicating virtually. It was found that especially the ethical aspects of computer-mediated communication skills in organisations were not at the required level. To be able to meet the requirements set by the working life, there is a need to consider ethical skills, ability to choose appropriate media for communication, language skills and cultural awareness as an important part of curriculumdevelopment work in Master’s studies in the field of business at universities of applied sciences, as Master’s students have the possibility to develop the specific professional field-specific competences in their professional communities at work. As a main result of this doctoral thesis, a detailed description of computer-mediated communication competence (NQF 7) for evaluation of computer-mediated communication competence of experts in business is presented to support curriculum work in Master’s studies in the field of business at universities of applied sciences. In addition, the thesis presents a model for the development of computer-mediated communication skills and suggests appropriate learning environments for developing these skills.Siirretty Doriast

Teknologiatuetun yhteisöllisen koulutuksen suunnittelu : viestintäkoulutuksen suunnittelu yritykselle

Siirretty Doriast

Multidisciplinarity and teamwork in virtual real-life projects - reflection as a tool for development

Project teams will increasingly work virtually in multidisciplinary teams. The degree of virtuality varies from fully virtual to hybrid. The purpose of this study is to identify how the virtual team (VT) members experience multidisciplinary project work and team development in the context of international real-life projects in Higher Education Institutions (HEI). The data were gathered from student project teams´ final reports (n=7) and students´ individual reflection diaries (n= 37). Thematic content and sentiment analysis were used. The results showed that team members can experience professional diversity and team development in different ways. This can lead, among other things, to social isolation. However, multidisciplinarity was largely perceived as a positive factor in teamwork. The importance of team-level and individual-level reflections are also emphasized. The results of this study will be taken into further discussion at HEIs to ensure that the students acquire the competences needed in virtual project teams.Projektitiimit työskentelevät yhä useammin virtuaalisesti monialaisissa tiimeissä. Virtuaalisuuden aste vaihtelee täysin virtuaalisesta hybridiin. Tarve tutkia tarkemmin monialaista virtuaalista tiimityötä on korostunut pandemian aiheuttamien toimintaympäristöjen muutoksien vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten virtuaalitiimin jäsenet kokevat monialaisen projektityön ja tiimin kehittymisen aitojen projektitoimeksiantojen yhteydessä korkeakouluissa. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, minkä aineisto kerättiin virtuaalisesti työskenteleviltä opiskelijaprojektitiimeiltä. Projektitiimien loppuraportit (n=7) ja opiskelijoiden henkilökohtaiset reflektiopäiväkirjat (n=37) analysoitiin käyttämällä temaattista sisällönanalyysiä sekä tunneanalyysia. Tuloksissa ilmeni, että tiimin jäsenet voivat kokea monimuotoisuuden ja tiimin kehittymisen eri tavoin. Tämä voi johtaa muun muassa sosiaaliseen eristäytymiseen. Kuitenkin monialaisuus koettiin pääosin positiivisena tekijänä tiimityössä. Tutkimus korostaa myös tiimitason ja yksilötason reflektioiden merkitystä virtuaalisten ja monimuotoisten opiskelijaprojektitiimien ohjaamisessa. Tutkimuksen tulokset otetaan huomioon korkeakoulujen opetussuunnitelmatasolla käytävässä jatkokeskustelussa, jotta varmistetaan, että opiskelijat voivat kehittää virtuaalisissa projektitiimeissä tarvitsemiaan osaamisia

Viestintää teknologian välityksellä asiantuntijaverkostoissa

Työelämän toimintaympäristöjen muutokset haastavat asiantuntijoiden viestintäosaamisen. Verkostomainen kansainvälinen toiminta ja digitaalisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on selkeytettävä, miten teknologian välityksellä viestitään ja millaista osaamista teknologiavälitteinen viestintä vaatii. Teknologiavälitteistä viestintäosaamista lähestytään tässä tutkimuksessa digitaalisen osaamisen viitekehyksen avulla huomioiden myös viestintään liittyvät eettiset tekijät (Ferrari 2013). Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä viestintäkanavia viestintään käytetään? Mitä osaamista näillä viestiminen vaatii? Mitä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen alueita työelämässä tulisi kehittää? Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=98). Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyössä yksikään teknologivälitteisen viestinnän osa-alueista ei yllä edellytetylle osaamistasolle. Osaamiskuilu ei ole kuitenkaan suuri, mutta tulosten mukaan uhkakuvana on sen suureneminen etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa vuorovaikutus eri kulttuurien välillä ja verkostomaisuus lisääntyvät. Asiantuntijoilta edellytetään entistä enemmän viestintäosaamista ja ennen kaikkea eettisen toiminnan ymmärtämistä teknologian välityksellä viestittäessä.Työelämän toimintaympäristöjen muutokset haastavat asiantuntijoiden viestintäosaamisen. Verkostomainen kansainvälinen toiminta ja digitaalisuus ovat johtaneet tilanteeseen, jossa on selkeytettävä, miten teknologian välityksellä viestitään ja millaista osaamista teknologiavälitteinen viestintä vaatii. Teknologiavälitteistä viestintäosaamista lähestytään tässä tutkimuksessa digitaalisen osaamisen viitekehyksen avulla huomioiden myös viestintään liittyvät eettiset tekijät (Ferrari 2013). Tutkimus vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mitä viestintäkanavia viestintään käytetään? Mitä osaamista näillä viestiminen vaatii? Mitä teknologiavälitteisen viestintäosaamisen alueita työelämässä tulisi kehittää? Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella (N=98). Tutkimuksen mukaan asiantuntijatyössä yksikään teknologivälitteisen viestinnän osa-alueista ei yllä edellytetylle osaamistasolle. Osaamiskuilu ei ole kuitenkaan suuri, mutta tulosten mukaan uhkakuvana on sen suureneminen etenkin asiantuntijatehtävissä, joissa vuorovaikutus eri kulttuurien välillä ja verkostomaisuus lisääntyvät. Asiantuntijoilta edellytetään entistä enemmän viestintäosaamista ja ennen kaikkea eettisen toiminnan ymmärtämistä teknologian välityksellä viestittäessä

Teknologiavälitteinen viestintäosaaminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteutussuunnitelmissa

Refereed article We work in various social and virtual spaces where digital communication skills are needed. At universities of applied sciences, these new skills should be taken into account to ensure that our students acquire the skills needed in working life. The aim of this study was to answer the following question: Are digital communication skills mentioned in the course descriptions? The data was collected from the course descriptions of the Degree Programmes in Entrepreneurship and Business. The method adapted was content analysis. The data was analysed on the basis of the digital competencies framework. Three themes can be identified: sharing information and content, interacting through technologies and collaborating through digital channels. Communication competencies related to engaging in online citizenship, netiquette and managing digital identity cannot be identified in any of the course descriptions. Digital communication skills are not included in 80 per cent of the course descriptions.Artikkeli on läpikäynyt referee-menettelyn Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen -koulutusohjelman (YAMK) opintojaksojen toteutussuunnitelmien työelämäläheisyyttä teknologianvälitteisen viestintäosaamisen näkökulmasta. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli, miten teknologiavälitteinen viestintäosaaminen otetaan huomioon opintojaksojen toteutussuunnitelmissa. Asiantuntijoiden toimintaympäristöjen kansainvälistyessä myös viestintä ja siihen liittyvä kansainvälisyyden ulottuvuus korostuvat. Tulevaisuudessa tarvitaan asiantuntijoita, joiden ammatilliseen osaamiseen kuuluu myös viestintäosaaminen teknologian välityksellä kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Tutkimuksen aineiston muodostivat yhdeksän eri ammattikorkeakoulun toteutussuunnitelmat. Menetelmänä käytettiin temaattista sisällönanalyysiä toisaalta teorialähtöisesti Ferrarin (2013) viitekehyksen pohjalta ja toisaalta aineistolähtöisesti. Aineistossa havaittiin kolme keskeistä teemaa, jotka kuvaavat miten viestintäosaaminen ilmenee: tietojen ja sisällön jakaminen, vuorovaikutus teknologioiden avulla sekä yhteistyö digitaalisissa kanavissa. Teknologiavälitteisen viestintäosaamisen osa-alueista verkkoetiketin ymmärtäminen ja soveltaminen, oman digitaalisen identiteetin hallinta ja osallistuminen digitaalisena kansalaisena jäävät kokonaan huomiotta ylempien ammattikorkeakoulututkintojen toteutussuunnitelmissa. Myöskään vaatimukset viestintäosaamisesta kansainvälisessä ympäristössä ja verkostoissa eivät ilmene aineistossa lähes lainkaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä erityisesti tukemaan opettajien yhteistyötä ja tulkintaa ammatillisesta viestintäosaamisesta

Media Choice in Multicultural Business Interactions

The aim of this study was to identify which media is chosen for Computed-mediated Communication (CMC) in multicultural business interactions when the main language of communication is English as a lingua franca. The second aim was to determine how the results of this study should be taken into consideration at Higher Educational Institutions (HEIs) in curriculum development. The analyses employed in this survey followed Media synchronicity theory (MST), originally proposed by Dennis/Valacich (1997) and later refined by Dennis et al. (2008). This study was conducted using a mixed method approach with data from a quantitative survey regarding media usage of 274 respondents and qualitative theme interviews of five working life representatives. The findings indicate that the choice of media varies between different countries and is dependent on the different capabilities and synchronicity of the media. The team structure, communication processes, choice of language, cultural diversity and ethical rules of the company play an important role in communication and are meaningful when choosing the media for communication. The main conclusion is that the ability to choose the media that is suitable for varying communicative situations in working life has become essential and therefore needs to be developed as part of curriculum development work at HEIs

Media Choice in Multicultural Business Interactions

[EN] The aim of this study was to identify which media is chosen for Computed-mediated Communication (CMC) in multicultural business interactions when the main language of communication is English as a lingua franca. The second aim was to determine how the results of this study should be taken into consideration at Higher Educational Institutions (HEIs) in curriculum development. The analyses employed in this survey followed Media synchronicity theory (MST), originally proposed by Dennis/Valacich (1997) and later refined by Dennis et al. (2008). This study was conducted using a mixed method approach with data from a quantitative survey regarding media usage of 274 respondents and qualitative theme interviews of five working life representatives. The findings indicate that the choice of media varies between different countries and is dependent on the different capabilities and synchronicity of the media. The team structure, communication processes, choice of language, cultural diversity and ethical rules of the company play an important role in communication and are meaningful when choosing the media for communication. The main conclusion is that the ability to choose the media that is suitable for varying communicative situations in working life has become essential and therefore needs to be developed as part of curriculum development work at HEIs.This work was supported by the Erasmus+ Project CoMoViWo, Communication in Mobile and Virtual Work under Grant KA 2014-1-F101-KA203-00851.Varhelahti, M.; Joshi, M.; Mikkilä-Erdmann, M.; Pérez-Sabater, C. (2017). Media Choice in Multicultural Business Interactions. Hermes. (56):163-180. https://doi.org/10.7146/hjlcb.v0i56.97230S1631805

Adult graduates’ employability and mid-career trajectories after graduation with Finnish UAS Master’s degree

Graduate employability research typically focuses on young graduates’ entry to the labour market. Little is known about the careers of adults who attain higher education degrees in mid-life. This article explores Finnish University of Applied Sciences (UAS) Master’s degree graduates’ mid-career trajectories using retrospectively collected longitudinal survey data (N = 1025) on their employment relations, transitions and career breaks. The specific research questions are as follows: (1) What are the types of mid-career trajectories of the adult graduates with Finnish UAS Master’s degree? (2) What is the prevalence of the different career trajectories among the sample of graduates? (3) In what ways different career trajectories are able to take advantage of graduation with a Master’s degree? As a result, we recognised five types of mid-career trajectories: rising career, renewing career, entrepreneurial career, continuous career and unstable career. Adult degrees can re-orient and enhance different career trajectories, e.g. by providing formal qualifications, new expertise and entrepreneurial skills, as well as by validating prior experience. Understanding the nature of career trajectories of adult graduates at a Master’s level is interesting not only in the Finnish but also in the international context and this study opens up a rich array of opportunities for further studies.</p

Media Choice in Multicultural Business Interactions

The aim of this study was to identify which media is chosen for Computed-mediated Communication (CMC) in multicultural business interactions when the main language of communication is English as a lingua franca. The second aim was to determine how the results of this study should be taken into consideration at Higher Educational Institutions (HEIs) in curriculum development. The analyses employed in this survey followed Media synchronicity theory (MST), originally proposed by Dennis/Valacich (1997) and later refined by Dennis et al. (2008). This study was conducted using a mixed method approach with data from a quantitative survey regarding media usage of 274 respondents and qualitative theme interviews of five working life representatives. The findings indicate that the choice of media varies between different countries and is dependent on the different capabilities and synchronicity of the media. The team structure, communication processes, choice of language, cultural diversity and ethical rules of the company play an important role in communication and are meaningful when choosing the media for communication. The main conclusion is that the ability to choose the media that is suitable for varying communicative situations in working life has become essential and therefore needs to be developed as part of curriculum development work at HEIs.</p

Hosting virtual group interactions: Language needs

Readers or their institutions do not pay for access. Users can read, download, copy, distribute, print, search, or link to the full texts of these articles.[EN] Emerging communication practices in digitally mediated professional settings have changed the paradigm of current workforce requirements. This paper presents the results of a survey on the way people communicate virtually in the workplace and the specific needs that have been detected concerning virtual communication practices. The survey itself was carried out within the context of CoMoViWo, a European Erasmus Project which involves the participation of five European countries. Specifically, the current study carries out a contrastive analysis of the results of the needs analysis of Spanish and Finnish users of digital communication tools. The data obtained from the study highlights the differences found with regard to the communicative strategies preferred by the virtual workers of both countries. Although they all need to communicate formally on most online tools, Spanish workers prefer more informal registers in emails and social networking than Finnish virtual workers. Also, Spanish speakers manifest a greater need than the Finnish interviewees for improving strategies involving greetings, virtual presentations and negotiating. On the other hand, Finnish speakers perceive they only need to develop strategies in managing and/or hosting virtual group interactions. The results reflect the particular identity of both cultures and highlight the importance of understanding multiculturalism in international communication. The study, which has relevant implications, will contribute to the development of learning modules to train future employees to communicate successfully in an increasingly globalized world that is engaged daily in virtual communication.This research has been supported by the Erasmus+ Project CoMoViWo, Communication in Mobile and Virtual Work, KA 2014-1-F101-KA203-00851 (The European Commission support for the production of this publication does not constitute an endorsement of the contents which reflects the views only of the authors, and the Commission cannot be held responsible for any use which may be made of the information contained therein).Pérez-Sabater, C.; Montero Fleta, MB.; Varhelahti, M.; Mac Donald, P.; García Carbonell, A.; Conchado Peiró, A. (2017). Hosting virtual group interactions: Language needs. ESP World. (52):1-8. http://hdl.handle.net/10251/148249S185