The Durga Puja pop-up exhibition at the National Museum of Finland: Studying, Designing and Hosting an Exhibition as University Education-Museum Collaboration

Peer reviewe

Making Museum Collections: Missionary Hilja Heiskanen’s Himalayan artefacts

One hundred years ago, missionary Hilja Heiskanen brought the first Tibetanand Bhutanese museum collections to Finland.1 The first collection was acquiredby the National Museum in 1908, the second in 1912. At the beginning of the20th century, Miss Heiskanen worked in the Baxa Duar and Darjeeling districtsin India for nine years in all as a member of the Scandinavian Alliance Mission,whose original initiative was to convert Tibetans. This interest can be seen in thecontents of the two collections. Heiskanen grouped the 65 items included in thefirst collection as Religious items from Tibet, with additions of Bhutanese, Tibetanand Hindu items.2 The second collection is larger, 121 numbers, and, according tothe description given by Heiskanen, it consists mainly of various Tibetan items.3Some of these objects are presented in this paper. According to the theme ofthe workshop Himalayan Nature: Representations and Reality held in Helsinki inMarch 2008, items made of organic material, mostly of plant parts, are examinedmore closely. This means a group of various objects and samples from ritualitems, such as incense, to the non-sacral utility goods, like sheep fat and samplesof foodstuffs. The main effort has been in identifying the natural materials as faras possible, and, secondly, to give a short description of the customary use of thechosen items. Thus the purpose has been to contextualize particular items intoparticular cultural environments. Natural materials and the items made of themcan and do draw connecting links into wider cultural contexts concerning manylayers of life

An event of curiosity: When a mermaid fake crawled on a TV-screen

Curious things can happen when we put together two mysterious mermaid fakes from the South Sea, two imaginary American FBI agents, and an ordinary Finnish museum workaer. In an extraordinary way, this combination gave rise to some clues which led to some detective work concerning the origins of the two mermaid fakes in the National Museum of Finland.

Nordic National Museums Strengthening Arctic Heritage

Nordic national cultural history museums are linked with Arctic societies due to the shared heritage of substantial museum collections. We share concerns to re-vitalize, preserve and exchange knowledge on this heritage. Thanks to a grant from NMR’s The Nordic region and its neighbors to the west the National Museum (DK) in partnership with the Museum of Cultural History (NO) in 2017-19 successfully executed the project Arctic heritage in Nordic museums. Strengthening Arctic efforts in Nordic national museums. This volume presents recommendations within the project’s three major fields: 1) Intensified collaboration on digital strategies and heritage perspectives with Canadian Inuit organizations, 2) a comprehensive and critical analysis of digital databases of cultural institutions in the ABM sector, 3) the constitution of a feasible and sustainable Nordic Cross-Arctic Museum Network

Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027

Vesienhoidon tavoitteena on saada pinta- ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niiden tausta-aineistona olevat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Pirkanmaan maakunnan alueelle laadittu Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma on osa Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen sekä Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmia kaudelle 2022–2027. Suurin osa Pirkanmaan luokitelluista järvistä on tilaltaan erinomaisia tai hyviä (78 %), jokien kohdalla vastaava luku on 45 %. Vesien tilaa heikentää erityisesti hajakuormitus, joka on pääosin peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Paikoitellen myös pistekuormitus heikentää vesien tilaa. Jokimuodostumat ovat järviä heikommassa tilassa, mihin vaikuttavat kuormituksen lisäksi ihmistoiminnasta aiheutuneet jokiuomien rakenteelliset ja hydrologiset muutokset. Pintavesien hyvä kemiallinen tila on osa vesienhoidon tavoitteita. Palonestoaineena käytettyjen bromattujen difenyylieettereiden vuoksi vesien kemiallinen tila on hyvää huonompi kaikissa Suomen pintavesissä. Pirkanmaalla vesien kemiallinen tila on paikoitellen hyvää huonompi myös ahventen elohopeapitoisuuksien vuoksi. Suomessa järvikalojen elohopeapitoisuuden arvioidaan nousseen pääasiassa ilman kautta tulevan elohopean johdosta. Pirkanmaan pohjavesialueista 32 on nimetty ns. riskialueiksi, joilla ihmistoiminta on heikentänyt tai voi merkittävästi heikentää pohjaveden tilaa. Näistä 7 on huonossa kemiallisessa tilassa ja yksi määrällisesti huonossa tilassa. Pirkanmaan maakunnassa pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat mm. teollisuus ja yritystoiminta, liikenne sekä yhdyskunnat. Riskissä olevien pohjavesialueiden sekä tilaltaan heikentyneiden järvien, jokien ja pohjavesialueiden tilan heikentymisen syyt on kuvattu toimenpideohjelmassa ja esitetty toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden suunnittelussa on käyty läpi pinta- ja pohjavesiin vaikuttavat toimintamuodot ja kuormitustekijät. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelulla on pyritty löytämään mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpidekokonaisuudet, joilla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Asiakirjat on valmisteltu sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja kansalaisia, viranomaisia sekä muita tahoja on kuultu useissa eri vaiheissa