The influence of building renovations on indoor comfort:A field test in an apartment building

This article presents a field test of how deep renovation affects indoor climate quality. The studied apartment building was built in 1968 and is located in Finland, within the Nordic climate zone. The deep renovation included façade repair with extra insulation, new windows with trickle vents, new balcony glass and doors, and the installation of an exhaust air heat pump into the existing mechanical exhaust air ventilation. The indoor climate conditions and building envelope tightness were measured before and after the renovation. As a result of these energy renovation measures, the building envelope tightness improved by nearly 40% and the uncontrolled supply of air (draughts) decreased by approximately 24%. The overall energy consumption of the building decreased by 45%. Above all, the long testing period gives credibility to the study. The field test brought up the challenge of supplying an adequate amount of fresh air. This article highlights the fact that windows are part of a mechanical ventilation system if fresh air is not controlled by being led through inlet ducts. The supply air flow and volume must be ensured by correctly dimensioned valves, and therefore we stress the importance of the technical cooperation of technical designers

Asunto-osakeyhtiöiden purkava lisärakentaminen

Asunto-osakeyhtiön purkavalla lisärakentamisella tarkoitetaan rakennushanketta, jossa yhtiön omistama vanha asuinrakennus puretaan ja tilalle rakennetaan sitä suurempi kerrosala ja enemmän asuntoja. Tämä julkaisu käsittelee tämän tyyppistä hanketta pääasiassa vanhan asuinrakennuksen omistavan asunto-osakeyhtiön kannalta. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa sen arvioimiseksi, minkälaisia vaikutuksia purkavaa lisärakentamista koskevan päätöksenteon helpottamisella (siirtyminen yksimielisestä päätöksenteosta määräenemmistöpäätökseen) olisi osakkaille ja muille sidosryhmille. Tutkimusmenetelmiä ovat olleet kirjallisuustutkimus, henkilökohtaiset haastattelut, vuorovaikutteiset työpajat ja vertailulaskelmien laatiminen. Verrattuna perusteellisesti korjattuun vanhaan rakennukseen ja asuntoihin, purkavan lisärakentamisen yhteydessä uusi rakennus voidaan suunnitella paremmin asumistarpeita vastaavaksi esimerkiksi asuntojen koon ja esteettömyyden osalta. Nämä ominaisuudet voivat olla ratkaisevia tietyille osakasryhmille (mm. ikääntyneet, liikuntarajoitteiset). Purkavan lisärakentamisen koko prosessi voi kestää jopa 6-10 vuotta. Purkavan lisärakentamisen hankkeessa puututaan tavanomaista peruskorjaushanketta ja siihen mahdollisesti liittyvää lisärakentamista huomattavasti tuntuvammin osakkaan hallintaoikeuteen ja oman asunnon suojaan. Osakkaiden päätöksentekoon purkavasta lisärakentamisesta näyttäisi liittyvän siitä syystä paljon tunteita

Setting Up and Operating Electric City Buses in Harsh Winter Conditions

The city of Tampere in Finland aims to be carbon-neutral in 2030 and wanted to find out how the electrification of public transport would help achieve the climate goal. Research has covered topics related to electric buses, ranging from battery technologies to lifecycle assessment and cost analysis. However, less is known about electric city buses’ performance in cold climatic zones. This study collected and analysed weather and electric city bus data to understand the effects of temperature and weather conditions on the electric buses’ efficiency. Data were collected from four battery-electric buses and one hybrid bus as a reference. The buses were fast-charged at the market and slow-charged at the depot. The test route ran downtown. The study finds that the average energy consumption of the buses during winter was 40–45% higher than in summer (kWh/km). The effect of cabin cooling is minor compared to the cabin heating energy needs. The study also finds that infrastructure needs to have enough safety margins in case of faults and additional energy consumption in harsh weather conditions. In addition, appropriate training for operators, maintenance and other personnel is needed to avoid disturbances caused by charging and excessive energy consumption by driving style

Normas gerais para publicação em Evidência

Evidência: olhares e pesquisa em saberes educacionais é uma revista científica de responsabilidade do ICSAH - Curso de Pedagogia/UNIARAXÁ - Instituto de Ciências da Saúde, Agrárias e Humanas do Centro Universitário do Planalto de Araxá – que que trata de temas teóricos e práticos da educação, escritos por pesquisadores, docentes e discentes de Cursos de Graduação e de Pós-graduação na área da Educação, ou afins, com natureza de artigos de cunho científico, de resenhas de obras na área da Educação, de resumos de dissertações e teses, de entrevistas e de traduções consideradas relevante

Energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasujen kehitykset : Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset

Tutkimus on tehty Hiilineutraali Suomi 2035 -hankkeessa ja käsittelee hallitusohjelman, uuden ilmastolakiehdotuksen sekä Euroopan Unionin Suomelle esittämien energia- ja ilmastotavoitteiden kustannustehokasta ja johdonmukaista saavuttamista. Selvitys palvelee kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmistelua. Analyysien pohjana ovat kaksi skenaariota, WEM ja WAM, joista WAM-skenaario sisältää hahmotellut uudet politiikkatoimet ja ohjauskeinot. Työssä on laadittu sektorikohtaiset analyysit kotimaan-liikenteelle, työkoneille, maataloudelle ja rakennusten energiakäytölle sekä integroiva koko energiajärjestelmän skenaariotarkastelu vuoteen 2050. Tulosten mukaan Suomi voi WAM-skenaarion mukaisin politiikkatoimin saavuttaa sekä ilmastolakiehdotuksen mukaiset tiukennetut kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähennystavoitteet että EU:n taakanjakosektorille esittämät uudet tavoitteet vuonna 2030, kunhan ilmastotietoisuus heijastuu riittävästi kuluttajien ja muiden toimijoiden valinnoissa sekä investoineissa. Integroidussa tarkastelussa kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennystarve taakanjakosektorilla on 5,2–5,5 Mt CO2-ekv. vuosina 2030–2035. Lisävähennyksistä huomattavin osa kohdistuisi liikenteeseen (1,6–2,5 Mt) muun muassa voimakkaamman sähköistymisen, biokaasun käytön ja energiatehokkuuden paranemisen myötä. Hiilineutraali Suomi 2035 – Ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hankkeen raportit: Synteesiraportti – Johtopäätökset ja suositukset Maankäyttö- ja maataloussektorin skenaariot Ilmasto- ja energiapolitiikan toimien ympäristövaikutusten arviointi Kansantalouden skenaariot Metsiin kohdistuvien ilmastopoliittisten toimenpiteiden toteutettavuus ja puun tarjonta yksityisen metsänomistuksen näkökulmasta Energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasujen kehitykset Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030

Robotiikan ja automaation merkitys kansantalouden kasvumoottorina on merkittävä. Robotiikkaa ja automaatiota on sovellettu teollisessa tuotannossa, kuluttajatuotteissa, työkoneissa, liikenteessä ja terveydenhoidossa jo pitkään. Tässä raportissa selvitetään millaisia vaikutuksia robotisaatiolla ja automatisaatiolla on työllisyyteen, vientiin ja Suomen kansantalouteen. Raportissa yhdistetään toimialoja koskeva tarkastelu kansantaloudelliseen tarkasteluun, joka ottaa huomioon toimialojen ja työmarkkinoiden väliset riippuvuudet ja tuottaa kokonaisarvion robotisaation ja automatisaation vaikutuksista valituilla sovellutusaloilla. Selvitettäviksi sovellutusaloiksi on valittu: 1) Teollisuus ja logistiikka, 2) verkkokauppa, 3) palvelu- ja terveydenhuolto ja 4) kiinteistä- ja rakennusala. Robotisaation kasvuvaikutukset aiheutuvat suurelta osin työvoiman ja muiden tuotannontekijöiden käytössä toimialojen välillä tapahtuneista muutoksista; robotisaatio nostaa työn tuottavuutta ja vapauttaa resursseja muun talouden käyttöön. Kun toimialat kilpailevat työvoimasta, on selvää, että tässä raportissa tarkasteltujen sektorien robotisaation yhteisvaikutus on pienempi kuin osiensa summa, mutta se on selkeästi positiivinen. Kaikkiaan kansantuotteen arvioidaan nousevan n. 6 prosenttia perusuraa korkeammaksi vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa vajaan puolen prosentin lisäystä kansantuotteen vuosikasvuun. Raportti esittää lopuksi toimenpidesuosituksia robotiikan ja automaation osaamisen, koulutuksen ja työllisyystoimien sekä hyvinvointiin liittyvän automaation kehittämisestä

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) -selvityksen keskeinen tavoite oli arvioida, mikä on Suomelle sopiva kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite vuodelle 2050 ja mitkä ovat keskeiset toimialakohtaiset etenemisvaihtoehdot tavoitteen saavuttamiseksi. Arvioiden lähtökohdaksi asetettiin biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmän linjausten mukaisesti, että Suomi vähentää vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään 85–90 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Maankäyttösektorille (ns. LULUCF) ei sen sijaan asetettu erillistä tavoitetta, vaan päästöistä ja nieluista (poistumista) koostuva kokonaispäästökehitys arvioitiin laskelmien tuloksena. Tulosten mukaan Suomi voi saavuttaa 85–90 %:n päästövähennystavoitteen vuonna 2050 erilaisia polkuja pitkin. Kriittisiä tekijöitä ovat energian käytön tehostuminen yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, uusiutuvan energian merkittävä lisäys, energiajärjestelmän sähköistyminen sekä hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) käytettävyys bioenergian ja teollisuuden prosessien yhteydessä. Kaikissa poluissa BKT:llä mitatun taloudellisen hyvinvoinnin arvioitiin kasvavan, ja teknologisen kehityksen vaikutus oli kasvun tärkein ajuri. Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden tarkastellusta polusta ja metsänielun epävarmuuksista riippuen joko ennen vuotta 2040 tai vasta sen jälkeen. Päästöjen vähentämisen lisäksi metsien hiilinielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen ovat tärkeässä roolissa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi