The role of the DNA uptake machinery in the virulence of Aggregatibacter actinomycetemcomitans

Biofilm infections pose a significant health threat owing to their increased resistance to antibiotics. The oral inflammatory disease periodontitis is caused by a multispecies biofilm. One species associated with periodontitis is the opportunistic pathogen Aggregatibacter actinomycetemcomitans. It produces various virulence factors that contribute to its pathogenicity and survival in the host. The species has been shown to bind and internalize human cytokines, which affect the biofilm composition. Cytokine uptake has the potential to alter host immune responses and bacterial gene expression. Recently it has been suggested that cytokine and DNA uptake could be linked in a naturally competent A. actinomycetemcomitans strain. This study aimed to provide new knowledge on cytokine binding and uptake, and their proposed connection with DNA uptake in the naturally competent A. actinomycetemcomitans strain D7S. The focus was on two previously studied cytokine-binding outer membrane proteins, the secretin HofQ and the lipoprotein BilRI, along with a type IV pilin homolog, PilA. The functions of PilA have not been previously studied, apart from the discovery that pilA is an essential competence gene. However, type IV pili have been recognized as important virulence factors. Another aim was to study how cytokines alter bacterial gene expression. This study shows that hofQ and bilRI are involved in the competence of A. actinomycetemcomitans, and that PilA interacts with human cytokines, similar to HofQ and BilRI. The results support the hypothesis that the uptake of cytokines and DNA may occur via the same mechanism. The gene expression studies did not show differences between cytokine-treated and control cultures. However, removal of pilA or hofQ, which are essential for competence, altered gene expression in the competent strain. The changes suggested decreased biofilm formation and virulence. In addition to cytokine interactions, PilA interacted with human leukocytes. The virulence properties of PilA make it a potential drug target. Meanwhile, BilRI might be involved in survival outside the host, as the activity of the bilRI promoter was increased at lowered temperatures. However, future studies are required to clarify the full potential of PilA and BilRI as virulence factors and the link between cytokine and DNA uptake.DNA:n sisäänottokoneiston merkitys Aggregatibacter actinomycetemcomitansin taudinaiheuttamiskyvylle Biofilmien aiheuttamat infektiot, kuten tulehduksellinen suusairaus parodontiitti, ovat merkittävä terveysuhka, sillä antibiootit eivät toimi niitä vastaan tehokkaasti. Yksi parodontiitin mikrobeista on opportunistinen patogeeni Aggregatibacter actinomycetemcomitans, jonka monet virulenssitekijät edistävät patogeenisyyttä. Laji pystyy sitomaan ja ottamaan sisäänsä sytokiineja, mikä vaikuttaa biofilmin koostumukseen. Sytokiinien sisäänotto voi muokata isännän immuunipuolustuksen toimintaa ja bakteerin geeniekspressiota. Sytokiinien sisäänotto on myös yhdistetty DNA:n sisäänottoon transformaatiokykyisessä A. actinomycetemcomitans kannassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sytokiinien ja DNA:n sisäänoton yhteyttä. Tutkimuksen keskiössä oli kaksi sytokiineja sitovaa ulkokalvon proteiinia, kanavaproteiini HofQ ja lipoproteiini BilRI, sekä tyypin IV piluksen kaltainen PilA. Aikaisemmin pilA-geenin on osoitettu olevan välttämätön transformaatiolle, mutta proteiinin funktiota ei ole tutkittu. Tyypin IV pilukset ovat kuitenkin tärkeitä virulenssitekijöitä monilla bakteereilla. Tavoitteena oli myös tutkia sytokiinien vaikutusta bakteerin geeniekspressioon. Tutkimuksessa osoitettiin, että hofQ ja bilRI vaikuttavat transformaatiokykyyn, ja että PilA sitoo sytokiineja HofQ:n ja BilRI:n tavoin. Tulokset tukevat aikaisempaa hypoteesia siitä, että sytokiinien ja DNA:n sisäänotto voisi tapahtua samalla mekanismilla. Geeniekspressiotutkimuksissa ei havaittu eroa sytokiinikäsiteltyjen ja kontrollikasvatusten välillä, mutta pilA- tai hofQ-geenin poistaminen vaikutti transformaatiokykyisen kannan geeniekspressioon. Muutokset geeniekspressiossa viittasivat heikentyneeseen biofilmin muodostukseen ja taudinaiheuttamiskykyyn. Sytokiinien lisäksi myös leukosyyttien ja PilA:n välillä havaittiin vuorovaikutuksia. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että PilA on mahdollinen virulenssitekijä ja siten uusien mikrobilääkkeiden kohdeproteiini. Sen sijaan BilRI edistää mahdollisesti bakteerin selviämistä isännän ulkopuolella, sillä bilRI-geenin promootterialueen aktiivisuus kasvoi, kun lämpötilaa laskettiin. Lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan selvittämään PilA:n ja BilRI:n virulenssiominaisuuksia ja sytokiinien ja DNA:n sisäänoton yhteytt

”Paljon on puhuttu sodan aineellisista menetyksistä ja alueluovutuksista, mutta eivätkö lapset ja nuoriso ole kallein omaisuutemme?”: SDP:n ja SKDL:n naiskansanedustajien näkemykset lastensiirroista eduskunnan keskusteluissa valtiopäivillä 1950

Suomesta lähetettiin jatkosodan aikana turvaan yhteensä noin 70 000 lasta, joista suurin osa sijoittui Ruotsiin. Vaikka lastensiirtotoiminnan alkaessa tarkoituksena oli, että kaikki Ruotsiin lähteneet lapset palaavat takaisin Suomeen, eri arvioiden mukaan lapsia jäi lopullisesti palaamatta 7000−15 000. Pommitusten, elintarvikepulan ja huonon hygienian vuoksi lastensiirtotoimintaa on pidetty jopa hengenpelastusoperaationa. Siitä huolimatta toiminta on herättänyt myös paljon vastustusta. Erityisesti kritiikkiä annettiin sotien jälkeen, kun alkoi käydä selväksi, että kaikki suomalaiset vanhemmat eivät saakaan lapsiaan Ruotsista takaisin. Tässä aineopintojen tutkielmassa selvitetään, miten vasemmistopuolueiden naiskansanedustajat suhtautuivat lastensiirtoihin ja kuinka he kantaansa perustelivat, sekä miten sukupuoli ja puoluetausta vaikuttivat vasemmistopuolueiden naiskansanedustajien kantoihin. Vasemmistopuolueiden (SDP:n ja SKDL:n) naiskansanedustajat on valittu tutkimuskohteeksi, koska yleisesti puolueet suhtautuivat lastensiirtoihin hyvin eri tavalla. SDP puolusteli ja kiitteli ruotsalaisilta saatua apua hyvien pohjoismaisten ammattiyhdistysliikesuhteiden turvaamiseksi. SKDL se sijaan arvosteli voimakkaasti lastensiirtoja järjestäneitä viranomaisia. Myös sotien jälkeinen poliittinen tilanne ja vasemmistopuolueiden välinen valtataistelu työväestön edustamisesta tekevät kysymyksenasettelusta mielenkiintoisen. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt vuoden 1950 valtiopäivillä käytyjä eduskunnan täysistuntokeskusteluja, jotka löytyvät digitoituina valtiopäiväasiakirjoina Eduskunnan Arkistosta. Tutkimus on tehty temaattisella analyysillä. Tulosten perusteella vasemmistopuolueiden naiskansanedustajat eivät olleet laajalla rintamalla aktiivisia eduskuntakeskustelussa. Keskusteluun osallistuneet perustelivat näkemyksiään neljällä eri teemalla, jotka olivat kiintymyssuhde, suomalaisten oikeus lapsiin, ruotsalaisten tyytyväisyys ja lastensiirrot poliittisena välineenä. Puoluetausta vaikutti merkittävästi siihen, miten naiskansanedustajat kysymykseen suhtautuivat. SDP:lle oli tärkeää puolustella omaa poliittista toimintaa niin lastensiirtotoimintaan lähtemisestä kuin hallitusvastuussa olemisesta lapsia palauttaessa. Lisäksi kiitollisuuden ja ymmärryksen osoittaminen ruotsalaisille oli SDP:n politiikan kannalta tärkeää. SKDL:n naiskansanedustajat kritisoivat SDP:n toimintaa ja vaativat voimakkaasti lasten Suomeen saamista sekä taloudellisen tuen tarjoamista työläisperheille, jotta heidän on mahdollista käydä oikeustaistelua ja saada lapsensa takaisin kotiin. Erityisen vahvana keskustelussa oli pyrkimys edesauttaa omaa politikkaa lastensiirtojen käsittelemisen avulla. Tämä näytti vaikuttaneen keskustelussa sukupuolta enemmän

Iloa ja jännitystä sirkusringissä : Ikäsirkus osana vanhainkodissa asuvan ikääntyneen kuntoutusta

Ikääntyneiden kohdalla kuntoutuksen käsittämä alue on laajentunut viime vuosina. Nykyään kuntoutus pyrkii huomioimaan vanhenemisen sosiokulttuurisen näkökulman, jolloin kuntoutuksen apuna voidaan käyttää kulttuurisia työmuotoja. Sosiaalinen sirkus on taidelähtöistä ryhmätoimintaa ja sosiokulttuurista innostamista. Sitä sovelletaan erityisryhmille: ikääntyneiden kohdalla on kehitetty ikäsirkus toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa ikääntyneiden arkeen ja hyvinvointiin elämyksien, ilon ja uusien kokemuksien kautta. Ikäsirkustoimintaa on tuotu myös laitoksiin ja sillä on haluttu tuottaa uudenlaista kulttuuritoimintaa siellä asuville vanhuksille. Opinnäytetyömme tavoitteena oli toteuttaa sosiaalisen sirkuksen projekti vanhainkodissa asuvien ikääntyneiden kanssa sekä tarkastella, voisiko sosiaalista sirkusta käyttää osana heidän kuntoutustaan. Tarkoituksena oli tutkia, miten sirkustoiminta vaikuttaa sirkukseen osallistuvien ikääntyneiden toimintakykyyn sekä millaisia välittömiä vaikutuksia sen harjoittamisella oli heihin. Sirkustaitoja harjoiteltiin kuuden Koukkuniemen vanhainkodin asukkaan ja heidän hoitajiensa kanssa kerran viikossa noin kahden kuukauden ajan. Asukkaiden toimintakyvyn osa-alueita mitattiin ennen sirkustoiminnan aloittamista sekä sen jälkeen hoitajien toimesta opinnäytetyöntekijöiden koostamalla mittarilla. Lisäksi opinnäytetyöntekijät arvioivat asukkaiden toimintakykyä ja sirkusharjoittelun välittömiä vaikutuksia sirkuskerroilla. Näistä muodostui opinnäytetyössä käytetty tutkimusmateriaali. Sirkuksen tavoitteena oli aktivoida ja tuoda esiin ikääntyneiden jäljellä olevia voimavaroja. Viikoittaiset tapaamiset olivat lämminhenkisiä ja toiminnan edetessä havaittiin mm. vuorovaikutuksen lisääntymistä ryhmässä. Mittauksissa saatujen tulosten perusteella sirkusharjoittelu vaikutti eri tavoin asukkaiden toimintakykyyn. Tulosten perusteella voidaan tehdä varovaisia päätelmiä sirkuksen toimintakykyä ylläpitävästä vaikutuksesta. Koska tutkimusjoukko oli pieni, voidaan tuloksia pitää suuntaa-antavina. Johtopäätöksenä on, että luovan toiminnan tarjontaa tulisi lisätä vanhainkodissa asuville ikäihmisille. Jatkossa tulisi pohtia, miten luovaa toimintaa mitataan sekä luovan toiminnan merkitystä vanhuksille.The nature of rehabilitation has changed; nowadays socioculture should be considered. For example rehabilitation among over 80-year-old people should consist of improving the quality of life of that person. Creative methods are one solution in which social circus is an example. The objective of this study is to practice circus with group of elderly people in residental care and to find out whether social circus could be a part of rehabilitation among them. The purpose of this thesis is to and to examine their functional ability by certain methods. One part of this study was a circus project with Koukkuniemi residential care. Circus was practiced for ten weeks with old people of Koukkuniemi and their nurses. The results show that circus practice can maintain functional ability of an old person in residential care. In future there should be more options for creative methods in residential care

Henkilöstöjohtamisen kansainvälinen integrointi: suomalaisen yrityksen tytäryritykset Itä-Euroopassa

Kansainvälisen henkilöstöjohtamisen tavoitteena on ennen kaikkea taata, että yritys toisaalta hyödyntää mahdollisimman paljon henkilöstönsä erilaisuutta, mutta toisaalta kuitenkin takaa tietyn määrän yhdenmukaisuutta. Tämän seurauksena yritys joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan globaalien ja lokaalien paineiden välillä ja pohtimaan, millaisia henkilöstökäytäntöjä sen on tarpeenmukaista tai edes mahdollista järjestää yhtenäisesti ja milloin puolestaan tarvitaan paikallista sopeuttamista. Erityisen haasteellisia nämä päätökset ovat kansainvälistyttäessä Itä-Euroopan markkinoille, joissa henkilöstöjohdon perinteet ja kulttuuri poikkeavat oleellisesti länsimaisesta henkilöstöjohtamisesta. Tässä tutkimuksessa syvennytään kansainvälisen henkilöstöjohtamisen integrointiin ja lokalisointiin sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin ja ristiriitaisiin paineisiin. Tutkimus keskittyy erityisesti Itä-Euroopan kontekstiin sekä siihen liittyviin erityisiin henkilöstöjohdollisiin kysymyksiin. Itä-Euroopan henkilöstöjohtamiseen perehtyminen on erityisen mielenkiintoista ja tärkeää toisaalta alueen erilaisuuden takia ja toisaalta sen vuoksi, että Itä-Euroopan maat ovat suuren markkinapotentiaalinsa ja halvan työvoimansa takia houkutteleva kohde länsimaisille suorille investoinneille. Tutkimuksen aihetta lähestytään case-tutkimuksen avulla ja aineistona käytetään suomalaisen Baltian maihin sekä Romaniaan kansainvälistyneen toimeksiantajayrityksen eri maiden henkilöstölle tehtyjä haastatteluja. Tutkimuksessa todetaan, että samanlaiset strategiset tekijät näyttäisivät kannustavan yrityksiä hyödyntämään yhtenäisempiä HR-käytäntöjä niin Itä-Euroopan markkinoilla kuin kansaivälisillä markkinoilla yleensä. Kuitenkin lähtökohdat yhtenäisten HR-käytäntöjen toteuttamiselle ovat hyvin erilaiset. Etenkin henkilöstöjohtamisen matala prioriteetti, verrattain vähäiset henkilöstöjohdolliset kyvykkyydet sekä erot Itä-Euroopan maiden institutionaalisissa ympäristössä vaikeuttavat käytäntöjen siirtämistä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

”Paljon on puhuttu sodan aineellisista menetyksistä ja alueluovutuksista, mutta eivätkö lapset ja nuoriso ole kallein omaisuutemme?”: SDP:n ja SKDL:n naiskansanedustajien näkemykset lastensiirroista eduskunnan keskusteluissa valtiopäivillä 1950

Suomesta lähetettiin jatkosodan aikana turvaan yhteensä noin 70 000 lasta, joista suurin osa sijoittui Ruotsiin. Vaikka lastensiirtotoiminnan alkaessa tarkoituksena oli, että kaikki Ruotsiin lähteneet lapset palaavat takaisin Suomeen, eri arvioiden mukaan lapsia jäi lopullisesti palaamatta 7000−15 000. Pommitusten, elintarvikepulan ja huonon hygienian vuoksi lastensiirtotoimintaa on pidetty jopa hengenpelastusoperaationa. Siitä huolimatta toiminta on herättänyt myös paljon vastustusta. Erityisesti kritiikkiä annettiin sotien jälkeen, kun alkoi käydä selväksi, että kaikki suomalaiset vanhemmat eivät saakaan lapsiaan Ruotsista takaisin. Tässä aineopintojen tutkielmassa selvitetään, miten vasemmistopuolueiden naiskansanedustajat suhtautuivat lastensiirtoihin ja kuinka he kantaansa perustelivat, sekä miten sukupuoli ja puoluetausta vaikuttivat vasemmistopuolueiden naiskansanedustajien kantoihin. Vasemmistopuolueiden (SDP:n ja SKDL:n) naiskansanedustajat on valittu tutkimuskohteeksi, koska yleisesti puolueet suhtautuivat lastensiirtoihin hyvin eri tavalla. SDP puolusteli ja kiitteli ruotsalaisilta saatua apua hyvien pohjoismaisten ammattiyhdistysliikesuhteiden turvaamiseksi. SKDL se sijaan arvosteli voimakkaasti lastensiirtoja järjestäneitä viranomaisia. Myös sotien jälkeinen poliittinen tilanne ja vasemmistopuolueiden välinen valtataistelu työväestön edustamisesta tekevät kysymyksenasettelusta mielenkiintoisen. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt vuoden 1950 valtiopäivillä käytyjä eduskunnan täysistuntokeskusteluja, jotka löytyvät digitoituina valtiopäiväasiakirjoina Eduskunnan Arkistosta. Tutkimus on tehty temaattisella analyysillä. Tulosten perusteella vasemmistopuolueiden naiskansanedustajat eivät olleet laajalla rintamalla aktiivisia eduskuntakeskustelussa. Keskusteluun osallistuneet perustelivat näkemyksiään neljällä eri teemalla, jotka olivat kiintymyssuhde, suomalaisten oikeus lapsiin, ruotsalaisten tyytyväisyys ja lastensiirrot poliittisena välineenä. Puoluetausta vaikutti merkittävästi siihen, miten naiskansanedustajat kysymykseen suhtautuivat. SDP:lle oli tärkeää puolustella omaa poliittista toimintaa niin lastensiirtotoimintaan lähtemisestä kuin hallitusvastuussa olemisesta lapsia palauttaessa. Lisäksi kiitollisuuden ja ymmärryksen osoittaminen ruotsalaisille oli SDP:n politiikan kannalta tärkeää. SKDL:n naiskansanedustajat kritisoivat SDP:n toimintaa ja vaativat voimakkaasti lasten Suomeen saamista sekä taloudellisen tuen tarjoamista työläisperheille, jotta heidän on mahdollista käydä oikeustaistelua ja saada lapsensa takaisin kotiin. Erityisen vahvana keskustelussa oli pyrkimys edesauttaa omaa politikkaa lastensiirtojen käsittelemisen avulla. Tämä näytti vaikuttaneen keskustelussa sukupuolta enemmän

”Paljon on puhuttu sodan aineellisista menetyksistä ja alueluovutuksista, mutta eivätkö lapset ja nuoriso ole kallein omaisuutemme?”: SDP:n ja SKDL:n naiskansanedustajien näkemykset lastensiirroista eduskunnan keskusteluissa valtiopäivillä 1950

Suomesta lähetettiin jatkosodan aikana turvaan yhteensä noin 70 000 lasta, joista suurin osa sijoittui Ruotsiin. Vaikka lastensiirtotoiminnan alkaessa tarkoituksena oli, että kaikki Ruotsiin lähteneet lapset palaavat takaisin Suomeen, eri arvioiden mukaan lapsia jäi lopullisesti palaamatta 7000−15 000. Pommitusten, elintarvikepulan ja huonon hygienian vuoksi lastensiirtotoimintaa on pidetty jopa hengenpelastusoperaationa. Siitä huolimatta toiminta on herättänyt myös paljon vastustusta. Erityisesti kritiikkiä annettiin sotien jälkeen, kun alkoi käydä selväksi, että kaikki suomalaiset vanhemmat eivät saakaan lapsiaan Ruotsista takaisin. Tässä aineopintojen tutkielmassa selvitetään, miten vasemmistopuolueiden naiskansanedustajat suhtautuivat lastensiirtoihin ja kuinka he kantaansa perustelivat, sekä miten sukupuoli ja puoluetausta vaikuttivat vasemmistopuolueiden naiskansanedustajien kantoihin. Vasemmistopuolueiden (SDP:n ja SKDL:n) naiskansanedustajat on valittu tutkimuskohteeksi, koska yleisesti puolueet suhtautuivat lastensiirtoihin hyvin eri tavalla. SDP puolusteli ja kiitteli ruotsalaisilta saatua apua hyvien pohjoismaisten ammattiyhdistysliikesuhteiden turvaamiseksi. SKDL se sijaan arvosteli voimakkaasti lastensiirtoja järjestäneitä viranomaisia. Myös sotien jälkeinen poliittinen tilanne ja vasemmistopuolueiden välinen valtataistelu työväestön edustamisesta tekevät kysymyksenasettelusta mielenkiintoisen. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt vuoden 1950 valtiopäivillä käytyjä eduskunnan täysistuntokeskusteluja, jotka löytyvät digitoituina valtiopäiväasiakirjoina Eduskunnan Arkistosta. Tutkimus on tehty temaattisella analyysillä. Tulosten perusteella vasemmistopuolueiden naiskansanedustajat eivät olleet laajalla rintamalla aktiivisia eduskuntakeskustelussa. Keskusteluun osallistuneet perustelivat näkemyksiään neljällä eri teemalla, jotka olivat kiintymyssuhde, suomalaisten oikeus lapsiin, ruotsalaisten tyytyväisyys ja lastensiirrot poliittisena välineenä. Puoluetausta vaikutti merkittävästi siihen, miten naiskansanedustajat kysymykseen suhtautuivat. SDP:lle oli tärkeää puolustella omaa poliittista toimintaa niin lastensiirtotoimintaan lähtemisestä kuin hallitusvastuussa olemisesta lapsia palauttaessa. Lisäksi kiitollisuuden ja ymmärryksen osoittaminen ruotsalaisille oli SDP:n politiikan kannalta tärkeää. SKDL:n naiskansanedustajat kritisoivat SDP:n toimintaa ja vaativat voimakkaasti lasten Suomeen saamista sekä taloudellisen tuen tarjoamista työläisperheille, jotta heidän on mahdollista käydä oikeustaistelua ja saada lapsensa takaisin kotiin. Erityisen vahvana keskustelussa oli pyrkimys edesauttaa omaa politikkaa lastensiirtojen käsittelemisen avulla. Tämä näytti vaikuttaneen keskustelussa sukupuolta enemmän

”Paljon on puhuttu sodan aineellisista menetyksistä ja alueluovutuksista, mutta eivätkö lapset ja nuoriso ole kallein omaisuutemme?”: SDP:n ja SKDL:n naiskansanedustajien näkemykset lastensiirroista eduskunnan keskusteluissa valtiopäivillä 1950

Suomesta lähetettiin jatkosodan aikana turvaan yhteensä noin 70 000 lasta, joista suurin osa sijoittui Ruotsiin. Vaikka lastensiirtotoiminnan alkaessa tarkoituksena oli, että kaikki Ruotsiin lähteneet lapset palaavat takaisin Suomeen, eri arvioiden mukaan lapsia jäi lopullisesti palaamatta 7000−15 000. Pommitusten, elintarvikepulan ja huonon hygienian vuoksi lastensiirtotoimintaa on pidetty jopa hengenpelastusoperaationa. Siitä huolimatta toiminta on herättänyt myös paljon vastustusta. Erityisesti kritiikkiä annettiin sotien jälkeen, kun alkoi käydä selväksi, että kaikki suomalaiset vanhemmat eivät saakaan lapsiaan Ruotsista takaisin. Tässä aineopintojen tutkielmassa selvitetään, miten vasemmistopuolueiden naiskansanedustajat suhtautuivat lastensiirtoihin ja kuinka he kantaansa perustelivat, sekä miten sukupuoli ja puoluetausta vaikuttivat vasemmistopuolueiden naiskansanedustajien kantoihin. Vasemmistopuolueiden (SDP:n ja SKDL:n) naiskansanedustajat on valittu tutkimuskohteeksi, koska yleisesti puolueet suhtautuivat lastensiirtoihin hyvin eri tavalla. SDP puolusteli ja kiitteli ruotsalaisilta saatua apua hyvien pohjoismaisten ammattiyhdistysliikesuhteiden turvaamiseksi. SKDL se sijaan arvosteli voimakkaasti lastensiirtoja järjestäneitä viranomaisia. Myös sotien jälkeinen poliittinen tilanne ja vasemmistopuolueiden välinen valtataistelu työväestön edustamisesta tekevät kysymyksenasettelusta mielenkiintoisen. Tutkimuksen aineistona olen käyttänyt vuoden 1950 valtiopäivillä käytyjä eduskunnan täysistuntokeskusteluja, jotka löytyvät digitoituina valtiopäiväasiakirjoina Eduskunnan Arkistosta. Tutkimus on tehty temaattisella analyysillä. Tulosten perusteella vasemmistopuolueiden naiskansanedustajat eivät olleet laajalla rintamalla aktiivisia eduskuntakeskustelussa. Keskusteluun osallistuneet perustelivat näkemyksiään neljällä eri teemalla, jotka olivat kiintymyssuhde, suomalaisten oikeus lapsiin, ruotsalaisten tyytyväisyys ja lastensiirrot poliittisena välineenä. Puoluetausta vaikutti merkittävästi siihen, miten naiskansanedustajat kysymykseen suhtautuivat. SDP:lle oli tärkeää puolustella omaa poliittista toimintaa niin lastensiirtotoimintaan lähtemisestä kuin hallitusvastuussa olemisesta lapsia palauttaessa. Lisäksi kiitollisuuden ja ymmärryksen osoittaminen ruotsalaisille oli SDP:n politiikan kannalta tärkeää. SKDL:n naiskansanedustajat kritisoivat SDP:n toimintaa ja vaativat voimakkaasti lasten Suomeen saamista sekä taloudellisen tuen tarjoamista työläisperheille, jotta heidän on mahdollista käydä oikeustaistelua ja saada lapsensa takaisin kotiin. Erityisen vahvana keskustelussa oli pyrkimys edesauttaa omaa politikkaa lastensiirtojen käsittelemisen avulla. Tämä näytti vaikuttaneen keskustelussa sukupuolta enemmän

Päijät-Hämeen kestävän liikkumisen laatukäytävä : Esiselvity

Kestävän liikkumisen laatukäytävällä tarkoitetaan väylää, joka on merkittävä kävelyn, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen pääväylä. Laatukäytäviin panostaminen on tärkeä osa kestävän liikkumisen olosuhteiden parantamista, jolla nostetaan kestävien liikennemuotojen kulkutapaosuutta ja liikenneturvallisuutta näillä väylillä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää arkiliikkumisen kannalta merkittävimpien seudullisten kestävän liikkumisen käytävien eli laatukäytävien nykytilaa ja kehitystarpeita. Työssä selvitettiin kolmen laatukäytävän kestävän liikkumisen olosuhteiden nykytilaa ja laadittiin toimenpidesuosituksia väylien laadun parantamiseksi. Tutkitut väylät olivat Lahti-Salpakangas, Lahti-Orimattila ja Lahti-Uusikylä. Laatukäytävät oli tunnistettu osana Päijät-Hämeen pääpyörätieverkko- ja Kestävät matkaketjut Päijät-Hämeessä-selvitystöitä. Valitut laatukäytävät muodostavat yhdessä merkittävimmät seudulliset kestävän liikkumisen laatukäytäväosuudet Päijät-Hämeessä. Työ jakautui kolmeen osaan: suunnitteluperusteisiin, nykytila-analyysiin ja kehitystarpeisiin. Työn ensimmäisessä vaiheessa asetettiin laatutasotavoitteet, jotka laatukäytävien tulee täyttää. Nykytilaa analysoitiin tietolähteiden ja kolmen maastokäynneillä tehtyjen havaintojen pohjalta. Ensimmäisellä maastokäynnillä selvitettiin talvikunnossapidon tilaa, toisella katu- ja tievalaistuksen laatua ja kolmannella pyöräilyväylien sekä pysäkkien nykytilaa. Toimenpiteet muodostettiin näiden tietolähteiden, maastokäyntien ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Toimenpiteitä tunnistettiin viidessä kategoriassa: pyöräilyn reittimuutoksissa, opastuksessa ja liikenteenohjauksessa, linjaosuuksien parannuksissa, pistemäisissä parannuksissa sekä pysäkkien parannuksissa

Pilus PilA of the naturally competent HACEK group pathogen Aggregatibacter actinomycetemcomitans stimulates human leukocytes and interacts with both DNA and proinflammatory cytokines

Each HACEK group pathogen, which can cause infective endocarditis, expresses type IVa pili. The type IVa major pilin PilA plays a role in bacterial colonization, virulence, twitching motility, and the uptake of extracellular DNA. The type IV prepilin homolog PilA of the periodontal pathogen A. actinomycetemcomitans (AaPilA) is linked to DNA uptake and natural competence. Our aim was to investigate the virulence properties and immunogenic potential of AaPilA. Since Neisseria meningitidis PilE, which shares sequence similarity with AaPilA, participates in sequestering host cytokines, we examined the ability of AaPilA to interact with various cytokines. Moreover, we investigated the structural characteristics of AaPilA with molecular modeling. AaPilA was conserved among A. actinomycetemcomitans strains. One of the 18 different natural variants, PilAD7S, is present in naturally competent strains. This variant interacted with DNA and bound interleukin (IL)-8 and tumor necrosis factor (TNF)-α. Specific anti-AaPilA antibodies were present in A. actinomycetemcomitans-positive periodontitis patient sera, and the production of reactive oxygen species from human neutrophils was less effectively induced by the ΔpilA mutant than by the wild-type strains. However, AaPilA did not stimulate human macrophages to produce proinflammatory cytokines, nor was it cytotoxic. The results strengthen our earlier hypothesis that the DNA uptake machinery of A. actinomycetemcomitans is involved in the sequestration of inflammatory cytokines. Furthermore, AaPilA stimulates host immune cells, such as B cells and neutrophils, making it a potential virulence factor.</p

Decreased temperature increases the expression of a disordered bacterial late embryogenesis abundant (LEA) protein that enhances natural transformation

Late embryogenesis abundant (LEA) proteins are important players in the management of responses to stressful conditions, such as drought, high salinity, and changes in temperature. Many LEA proteins do not have defined three-dimensional structures, so they are intrinsically disordered proteins (IDPs) and are often highly hydrophilic. Although LEA-like sequences have been identified in bacterial genomes, the functions of bacterial LEA proteins have been studied only recently. Sequence analysis of outer membrane interleukin receptor I (BilRI) from the oral pathogen Aggregatibacter actinomycetemcomitans indicated that it shared sequence similarity with group 3/3b/4 LEA proteins. Comprehensive nuclearcgq magnetic resonance (NMR) studies confirmed its IDP nature, and expression studies in A. actinomycetemcomitans harboring a red fluorescence reporter protein-encoding gene revealed that bilRI promoter expression was increased at decreased temperatures. The amino acid backbone of BilRI did not stimulate either the production of reactive oxygen species from human leukocytes or the production of interleukin-6 from human macrophages. Moreover, BilRI-specific IgG antibodies could not be detected in the sera of A. actinomycetemcomitans culture-positive periodontitis patients. Since the bilRI gene is located near genes involved in natural competence (i.e., genes associated with the uptake of extracellular (eDNA) and its incorporation into the genome), we also investigated the role of BilRI in these events. Compared to wild-type cells, the ΔbilRI mutants showed a lower transformation efficiency, which indicates either a direct or indirect role in natural competence. In conclusion, A. actinomycetemcomitans might express BilRI, especially outside the host, to survive under stressful conditions and improve its transmission potential.</p