Roolitusprosessi tuotannollisesta näkökulmasta – pyrkimyksenä löytää casting-prosessista työkaluja elokuvan tekemiseen, rahoitukseen, markkinointiin ja menestymiseen

Opinnäytetyön tutkimuskohteena on elokuvan roolitusprosessi tuotannollisesta näkökulmasta. Elokuva-roolituksen, tai kansainvälisesti tutummin castingin, merkitys elokuvien ohjaustyöhön on suuri, mutta kun tähän lisätään roolituksen vaikutus elokuvan rahoitukselle, levitykselle, markkinoinnille ja itse elokuvan tekemiselle, kasvaa prosessin tärkeys entisestään. Tutkielmassa pyrittiin löytämään työkaluja elokuvan tekemiseen, rahoitukseen, markkinointiin ja menestymiseen sekä vastauksia muun muassa kysymyksiin: Miten ja kuinka paljon roolitusprosessilla voidaan vaikuttaa rahoitukseen, markkinointiin ja elokuvan taloudelliseen menestymiseen? Onko mahdollista, että rahoitus voikin vaikuttaa roolitukseen? Mitä muita mahdollisia hyötyjä onnistuneesta prosessista voi seurata? Kuinka optimaalisesti onnistunut tulos on saavutettavissa rajatuilla resursseilla? Tutkielman suorittamiseen on käytetty kvalitatiivisen tutkimuksen ja aineistotriangulaation metodeja. Lähdeaineistona tutkimuksessa käytettiin pääosin alan kirjallisuutta sekä haastatteluita. Haastateltavat valittiin siten, että he edustavat roolitusprosessin eri osapuolia ja näin ollen mahdollisesti avaavat parem-min prosessia erilaisista näkökulmista. Tutkielmassa käsitellään roolitusprosessin yleisiä käytäntöjä, prosessissa toimijoiden rooleja sekä kysymyksiä: kuinka näyttelijä valitaan elokuvaan, kuinka näyttelijä valitsee elokuvan ja kuinka näyttelijän saa kiinnitettyä elokuvaan. Lisäksi käydään läpi, mitä onnistuneesta roolitusprosessista voi mahdollisesti seurata sekä myös prosessissa piileviä mahdollisia sudenkuoppia. Elokuvan lopputuloksen kannalta roolitus on ehkä toiseksi tärkein elementti käsikirjoituksen jälkeen. Yhdessä käsikirjoituksen ja näyttelijöiden kanssa ohjaaja sekä tuottaja muodostavat elokuvarahoitus-paketin ytimen. Suomessa ohjaaja usein vastaa roolitusprosessista tuottajan sekä harvojen roolitusalan ammattilaisten tukemana, mutta kun lähdetään ulkomaille tekemään suurempaa yhteistuotantoa, on kokeneen kansainvälisen casting directorin palkkaaminen suositeltavaa. Ammattitaitoisilla casting directoreilla on ammattiin kuuluvan tietotaidon lisäksi tarvittavat kontaktit agentteihin ja jopa suoraan näyttelijöihin. He saattavat tuoda projektille lisäuskottavuutta, joka mahdollistaa tärkeiden agentuurien kanssa toimimisen, vaikka rahoitus ja aikataulut eivät olisikaan vielä täysin selvillä. Suomessa ei tunnu olevan tänä päivänä tähtikulttuuria eikä kotimaiset näyttelijät vedä yleisöä teattereihin pelkällä nimellään. Tehtyjen haastatteluiden perusteella rahoittajat eivät pääosin olekaan Suomessa rahoituksen kannalta ratkaisevan kiinnostuneita näyttelijöistä. Rahoitustahojen kollektiivinen viesti tuntuu olevan, että elokuvan kokonaisuus ratkaisee. Näyttelijät ovat toki oleellinen osa kokonaisuutta. Vaikka valinnoista ollaan kiinnostuneita ja niistä keskustellaan, useimmiten ohjaajan ja tuottajan ammattitaitoon luotetaan lopullisia roolivalintoja tehtäessä eivätkä rahoittajat juurikaan kyseenalaista valintoja. Televisio-puolella mainosrahoitteiset kanavat hakevat rahoittamiltaan elokuvilta yleisöpotentiaalia, joka syntyy osittain näyttelijöistä. Näin ollen mainoskanavat ovat Yleisradiota tarkempia elokuviensa roolituksesta. Ulkomaiset suuret rahoittajat, levitysyhtiöt ja myyntiagentit ovat yleensä huomattavasti kotimaisia kollegoitaan kiinnostuneempia näyttelijöistä mikäli kyseessä ovat kansainväliset näyttelijänimet. Näissä tilanteissa voidaan usein sanoa rahoituksen vaikuttavan roolitukseen. Yhteenvetona voisi sanoa, että onnistunut roolitusprosessi vaatii ennen kaikkea toimivaa kommunikointi-yhteyttä tuottajan, ohjaajan ja casting directorin välillä. Kun tähän lisätään vielä toimiva kommunikointi tuottajan ja rahoitustahojen välillä, riittävät resurssit, oma tai lakimiehen tuntemus näyttelijäliittojen säännöistä ja sopimuskäytännöistä, selkeät yksityiskohtaiset näyttelijäsopimukset pr-velvoitteineen sekä positiivinen yhteishenki, auttanee nämä jo pitkälle kohti parempaa elokuvaa

Kalatalouden toimialakatsaus 2015

Kalatalouden toimialakatsauksessa kuvataan suomalaisen merikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen, kalatukkukaupan ja kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan taloudellista tilaa. Katsaus perustuu kalatalouden yritysten viimeisimpiin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin. Vuonna 2013 kalatalousalalla oli 1 766 yritystä. Yritysten kokonaistuotot olivat 925 miljoonaa euroa. Kalatalouden tuottama jalostusarvo oli 155 miljoonaa euroa ja yritysten työllistävyys oli 2 835 henkilötyövuotta. Yrityksistä 72 prosenttia oli kalastusyrityksiä. Tuotoiltaan suurin toimiala oli kalan-jalostus. Myös henkilöstöä oli eniten jalostajien palveluksessa. Kalatalouden tuotot kasvoivat kaikissa yritysryhmissä vuonna 2013, kalastusta lukuunottamatta. Kalanjalostuksen ja vesiviljelyn tuotot lisääntyivät suhteellisesti eniten. Kalan ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan vuonna 2014, mutta ulkomaankaupan arvo laski. Vuonna 2013 kalastuksen tuotot laskivat isoja troolareita lukuun ottamatta ja kalastuksen tulos heikkeni. Vesiviljely-yritysten tuotot kasvoivat neljänneksen ja kannattavuus kääntyi nousuun. Pienten ja keskisuurten kalanjalostusyritysten nettotulokset laskivat, mutta suurten jalostamoiden kannattavuus parani. Tukkukaupan kannattavuus parani, kun taas kalaan erikoistuneen vähittäiskaupan kannattavuus heikkeni merkittävästi kaikissa yrityskokoluokissa.201

The Value of Environmental Impact of Fisheries on Nutrient Dynamics

The Baltic Sea is referred as the most polluted sea in the world. The most serious problem is the eutrophication that is a consequence of nutrient loading through human based activities. Nutrient enrichment has led to growth of phytoplankton that has induced increased algal blooms and oxygen depletion in the sea bed that have resulted to changes in ecosystem balance. Conservation needs of the Baltic Sea are directed by HELCOM, the intergovernmental body on protecting Baltic Sea. The HELCOM Baltic Sea Action Plan objective is to restore the good ecological status of the Baltic marine environment by 2021. The agreement set up country-wise annual reduction targets for phosphorus and nitrogen loadings. Every member state should define their abatement measures in a cost efficient manner. The cost estimates for nutrient abatement varies significantly depending on the measures taken. Apart from abatement measures fisheries have a significant role in nutrient dynamics in the Baltic Sea. It is estimated that the phosphorus removal of fisheries accounts for 18% of anthropogenic load; corresponding share in nitrogen is 2.4%. Using the cost estimates of different abatement measures it is possible to estimate the shadow value of the positive environmental impact of fisheries. We estimated the real social value for the Finnish trawler fleet and compare that to realised value. Accounting for the positive value of the environmental externality increases the profits of the fisheries significantly. The increased profitability increased the potential resource rent and consequently the value of resources. The results show that the real social value of fisheries is considerably higher than realised

Market Integration of Farmed Trout in Germany

Price formation and integration of markets supplied by both farmed and captured fish is studied. Markets for trout and potential substitutes imported to Germany are analysed, and market delineation and market leaders identified. It is found that markets for small portion-sized farmed trout with white meat are related to, rather than completely separate from, other fish markets, and that markets for these trout are more closely linked to markets for captured fish than to farmed salmon. The implications are that although the part of the trout business operating with small freshwater ponds remains relatively unaffected by developments in other fish markets, careful attention should be paid to markets for and management of capture fisheries like cod, halibut, redfish, and mackerel, than to markets for farmed salmon.Price formation, market integration, captured-farmed fish, Production Economics, F15, Q21, Q22,