Roolitusprosessi tuotannollisesta näkökulmasta – pyrkimyksenä löytää casting-prosessista työkaluja elokuvan tekemiseen, rahoitukseen, markkinointiin ja menestymiseen

Abstract

Opinnäytetyön tutkimuskohteena on elokuvan roolitusprosessi tuotannollisesta näkökulmasta. Elokuva-roolituksen, tai kansainvälisesti tutummin castingin, merkitys elokuvien ohjaustyöhön on suuri, mutta kun tähän lisätään roolituksen vaikutus elokuvan rahoitukselle, levitykselle, markkinoinnille ja itse elokuvan tekemiselle, kasvaa prosessin tärkeys entisestään. Tutkielmassa pyrittiin löytämään työkaluja elokuvan tekemiseen, rahoitukseen, markkinointiin ja menestymiseen sekä vastauksia muun muassa kysymyksiin: Miten ja kuinka paljon roolitusprosessilla voidaan vaikuttaa rahoitukseen, markkinointiin ja elokuvan taloudelliseen menestymiseen? Onko mahdollista, että rahoitus voikin vaikuttaa roolitukseen? Mitä muita mahdollisia hyötyjä onnistuneesta prosessista voi seurata? Kuinka optimaalisesti onnistunut tulos on saavutettavissa rajatuilla resursseilla? Tutkielman suorittamiseen on käytetty kvalitatiivisen tutkimuksen ja aineistotriangulaation metodeja. Lähdeaineistona tutkimuksessa käytettiin pääosin alan kirjallisuutta sekä haastatteluita. Haastateltavat valittiin siten, että he edustavat roolitusprosessin eri osapuolia ja näin ollen mahdollisesti avaavat parem-min prosessia erilaisista näkökulmista. Tutkielmassa käsitellään roolitusprosessin yleisiä käytäntöjä, prosessissa toimijoiden rooleja sekä kysymyksiä: kuinka näyttelijä valitaan elokuvaan, kuinka näyttelijä valitsee elokuvan ja kuinka näyttelijän saa kiinnitettyä elokuvaan. Lisäksi käydään läpi, mitä onnistuneesta roolitusprosessista voi mahdollisesti seurata sekä myös prosessissa piileviä mahdollisia sudenkuoppia. Elokuvan lopputuloksen kannalta roolitus on ehkä toiseksi tärkein elementti käsikirjoituksen jälkeen. Yhdessä käsikirjoituksen ja näyttelijöiden kanssa ohjaaja sekä tuottaja muodostavat elokuvarahoitus-paketin ytimen. Suomessa ohjaaja usein vastaa roolitusprosessista tuottajan sekä harvojen roolitusalan ammattilaisten tukemana, mutta kun lähdetään ulkomaille tekemään suurempaa yhteistuotantoa, on kokeneen kansainvälisen casting directorin palkkaaminen suositeltavaa. Ammattitaitoisilla casting directoreilla on ammattiin kuuluvan tietotaidon lisäksi tarvittavat kontaktit agentteihin ja jopa suoraan näyttelijöihin. He saattavat tuoda projektille lisäuskottavuutta, joka mahdollistaa tärkeiden agentuurien kanssa toimimisen, vaikka rahoitus ja aikataulut eivät olisikaan vielä täysin selvillä. Suomessa ei tunnu olevan tänä päivänä tähtikulttuuria eikä kotimaiset näyttelijät vedä yleisöä teattereihin pelkällä nimellään. Tehtyjen haastatteluiden perusteella rahoittajat eivät pääosin olekaan Suomessa rahoituksen kannalta ratkaisevan kiinnostuneita näyttelijöistä. Rahoitustahojen kollektiivinen viesti tuntuu olevan, että elokuvan kokonaisuus ratkaisee. Näyttelijät ovat toki oleellinen osa kokonaisuutta. Vaikka valinnoista ollaan kiinnostuneita ja niistä keskustellaan, useimmiten ohjaajan ja tuottajan ammattitaitoon luotetaan lopullisia roolivalintoja tehtäessä eivätkä rahoittajat juurikaan kyseenalaista valintoja. Televisio-puolella mainosrahoitteiset kanavat hakevat rahoittamiltaan elokuvilta yleisöpotentiaalia, joka syntyy osittain näyttelijöistä. Näin ollen mainoskanavat ovat Yleisradiota tarkempia elokuviensa roolituksesta. Ulkomaiset suuret rahoittajat, levitysyhtiöt ja myyntiagentit ovat yleensä huomattavasti kotimaisia kollegoitaan kiinnostuneempia näyttelijöistä mikäli kyseessä ovat kansainväliset näyttelijänimet. Näissä tilanteissa voidaan usein sanoa rahoituksen vaikuttavan roolitukseen. Yhteenvetona voisi sanoa, että onnistunut roolitusprosessi vaatii ennen kaikkea toimivaa kommunikointi-yhteyttä tuottajan, ohjaajan ja casting directorin välillä. Kun tähän lisätään vielä toimiva kommunikointi tuottajan ja rahoitustahojen välillä, riittävät resurssit, oma tai lakimiehen tuntemus näyttelijäliittojen säännöistä ja sopimuskäytännöistä, selkeät yksityiskohtaiset näyttelijäsopimukset pr-velvoitteineen sekä positiivinen yhteishenki, auttanee nämä jo pitkälle kohti parempaa elokuvaa