Koulutuksen vaikutus 35-39-vuotiaiden pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmani aihe on koulutuksen vaikutus 35-39-vuotiaiden pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen. Kuvailen aluksi pätkätyöläisyyden yleisyyttä 35-39-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 1995. Tämän jälkeen kuvailen koulutuksen ja eräiden muiden tekijöiden yhteyttä pätkätyöntekijöiden todennäköisyyteen siirtyä vakaisiin työmarkkina-asemiin. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää, missä määrin koulutus vaikuttaa pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen suoraan, ja missä määrin vaikutus syntyy epäsuorasti, muiden tekijöiden kautta. Tämän lisäksi selvitän koulutuksen ja työmarkkina-aseman vakaantumisen välisen riippuvuuden voimakkuutta eri kolmansien tekijöiden luokissa. Tärkein analyysimenetelmäni on logistinen regressiomalli, jota sovitan erikseen miehille ja naisille. Tulkitsen sekä eri tekijöiden päävaikutuksia että koulutuksen ja kolmansien tekijöiden yhdysvaikutuksia. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat 35-39-vuotiaat suomalaiset palkansaajat, jotka kuuluivat työvoimaan vuoden 1995 lopussa, ja jotka olin tiettyjen kriteerien mukaan määritellyt pätkätyöntekijöiksi (N=46 467). Seurasin tutkimusväestön palkansaajien toimintaa työmarkkinoilla vuosien 1996 ja 1997 ajan. Tulkitsin henkilön siirtyneen vakaaseen työmarkkina-asemaan, jos hän oli vähintään 10 kuukautta työllisenä kumpaakin seurantavuotta kohden. Tutkimusaineistona käytin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa, johon oli yhdistetty tietoja vuoden aikana tehdyistä vakuutetuista työsuhteista. Alkuperäisistä koulutusryhmittäisistä eroista voitiin osa selittää johtuvaksi epäsuorasti muista tekijöistä. Koulutuksen vaikutus pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen olmeni vakioinneista huolimatta kuitenkin erittäin voimakkaana. Tulos oli samansuuntainen sekä miehillä että naisilla. Miehillä keskeisin koulutusryhmittäisiä eroja selittävä tekijä oli sosiaaliryhmä, jonka vakiointi kavensi erityisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden välistä eroa. Naisilla koulutusryhmittäiset erot kaventuivat eniten aikaisemman työmarkkina-aseman vakioimisen jälkeen. Myös perheasema selitti, sekä miehillä että naisilla, koulutusryhmittäisiä eroja. Koulutuksen ja vakaaseen työmarkkina-asemaan siirtymisen välinen riippuvuus ilmeni samansuuntaisena lähes kaikissa tutkituissa osaryhmissä, mutta riippuvuuden voimakkuudessa oli merkittäviä eroja eri osaryhmissä. Tutkimus osoitti, että perusasteen jälkeisen koulutuksen merkitys pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen kasvaa erityisesti korkean työttömyyden kunnissa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on työmarkkinoiden lohkoutumista käsittelevä teoriaperinne sekä työpaikkakilpailuteorian oletukset työntekijöiden ja työpaikkojen yhteensovittamisen prosesseista. Näitä käsittelevät teokset olivat myös keskeisimpiä kirjallisia lähteitäni

The association between stress attributed to information systems and the experience of workplace aggression : a cross-sectional survey study among Finnish physicians

Publisher Copyright: © 2022, The Author(s).Background: Physicians commonly suffer from workplace aggression and its negative consequences. Previous studies have shown that stressors such as job demands increase the risk of inappropriate treatment at workplace. Poorly functioning, and constantly changing information systems form a major work stressor for physicians. The current study examined the association between physicians’ stress attributed to information systems (SAIS) and their experiences of workplace aggression. Workplace aggression covered physical and non-physical aggression, perpetrated by coworkers, patients, patient’s relatives, or supervisors. Methods: A cross-sectional survey study was conducted. The participants included 2786 physicians (67.4% women) who were sampled randomly from the registry of Finnish Medical Association, which covers almost all of the Finnish physician population. First, bivariate associations were studied among participant characteristics, SAIS and workplace aggression. Logistic regression analysis was then used to further determine how SAIS was associated with the likelihood of experiencing different types of aggression. Results: Higher levels of SAIS were associated with higher likelihood of aggression with regard to all types of aggression, except non-physical aggression perpetrated by patients or relatives. The demographic factors (work-sector, gender, age) did not have a noticeable influence on the association between SAIS and aggression. Conclusions: The present results build on previous evidence on the prevalence of SAIS and its negative effects on healthcare workers. Since SAIS may increase the risk of experiencing aggression, it is possible that SAIS also endangers the wellbeing of physicians and thereby the quality of patient care. Resourcing time and training during introduction of a new IS could alleviate time pressure and thus stress attributed to managing new information systems. The role of organizational climate and general workload in arousing SAIS and aggression should be examined in future studies.Peer reviewe

Tailoring EHRs for Specific Working Environments Improves Work Well-Being of Physicians

Electronic health records (EHRs) have an impact on physicians' well-being and stress levels. We studied physicians' experiences with EHRs and their experienced time pressure and self-rated stress by an electronic questionnaire sent to Finnish physicians aged under 65 in 2017. Our sample was 2980 physicians working in the public sector, health care centers (35.5%) or hospitals (64.5%). Experienced technical problems were positively associated with experienced time pressure, whereas user-friendliness of the EHRs was negatively associated with experienced time pressure. Low perceived support for internal cooperation was associated with high levels of time pressure in hospitals. Those experiencing high levels of technical problems were 1.3 times more likely to experience stress compared to those experiencing low levels of technical problems. Better user-friendliness of the EHRs was associated with lower levels of self-rated stress. In both working environments but more strongly in primary health care, technical problems were associated with self-rated stress. Technical problems and user-friendliness of EHRs are the main factors associated with time pressure and self-rated stress. Health care environments differ in the nature of workflow having different demands on the EHRs. Developing EHR systems should consider the special needs of different environments and workflows, enabling better work well-being amongst physicians

Predictors of physicians' stress related to information systems : a nine-year follow-up survey study

Background: Among the important stress factors for physicians nowadays are poorly functioning, time consuming and inadequate information systems. The present study examined the predictors of physicians' stress related to information systems (SRIS) among Finnish physicians. The examined predictors were cognitive workload, staffing problems, time pressure, problems in teamwork and job satisfaction, adjusted for baseline levels of SRIS, age, gender and employment sector. Methods: The study has a follow-up design with two survey data collection waves, one in 2006 and one in 2015, based on a random sample of Finnish physicians was used. The present study used a sample that included 1109 physicians (61.9% women; mean age in 2015 was 54.5; range 34-72) who provided data on the SRIS in both waves. The effects of a) predictor variable levels in 2006 on SRIS in 2015 and b) the change in the predictor variables from 2006 to 2015 on SRIS in 2015 were analysed with linear regression analyses. Results: Regression analyses showed that the higher level of cognitive workload in 2006 significantly predicted higher level of SRIS in 2015 (beta = 0.08). The reciprocity of this association was tested with cross-lagged structural equation model analyses which showed that the direction of the association was from cognitive workload to SRIS, not from SRIS to cognitive workload. Moreover, increases in time pressure (beta = 0.16) and problems in teamwork (beta = 0.10) were associated with higher levels of SRIS in 2015, whereas job satisfaction increase was associated with lower SRIS (beta = -0.06). Conclusions: According to our results, physicians' cognitive workload may have long-lasting negative ramifications in regard to how stressful physicians experience their health information systems to be. Thus, organisations should pay attention to physicians workload if they wish physicians to master all the systems they need to use. It is also important to provide physicians with enough time and collegial support in their system-related problems, and in learning new systems and system updates.Peer reviewe

Lääkärien ja sairaanhoitajien työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet

Lääkärien ja sairaanhoitajien vaativa työ johtaa helposti vaikeuksiin työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena. Kyselyyn vastasi 2 841 lääkäriä ja 2 152 sairaanhoitajaa. Regressioanalyysein tutkittiin työn ominaisuuksien, työkyvyn ja työn psykososiaalisten riskitekijöiden (oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet) yhteyttä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksiin. Voimakkaimmin työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeuksiin olivat yhteydessä sekä lääkäreillä että sairaanhoitajilla työhön käytetty aika, työkyky ja organisaation epäoikeudenmukaisuus. Vaikeuksia yhteensovittamisessa oli myös lääkäreillä, jotka olivat johtavassa asemassa, päivystivät, olivat erikoistuneet tai erikoistumassa ja joilla oli paljon lapsia. Sairaanhoitajilla kolmivuorotyön tekeminen ja lasten suuri lukumäärä lisäsivät todennäköisyyttä kokea vaikeuksia yhdistää työ- ja perhe-elämä. Tutkimuksemme perusteella näyttäisi siltä, että työn suuri määrä ja työpaikan epäoikeudenmukaisuus ovat voimakkaasti yhteydessä työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeuksiin, vaikka työn ominaisuudet, työkyky ja lasten lukumäärä otettaisiin huomioon

Amount of external CME in groups of specialties: a nation-wide survey among Finnish doctors

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Continuing medical education (CME) is an integral part of continuing professional development and a prerequisite for good quality in health care. We aimed to describe and analyse the number of days spent in formal CME outside the workplace by specialty among Finnish doctors of working age.</p> <p>Findings</p> <p>The number of days in formal CME outside the workplace in 2005 reported by specialists was obtained from an annual postal survey, conducted by the Finnish Medical Association in March 2006, of all working-age doctors. Those who had attained their specialist degree before 2005 were included in the study. The 49 specialties were re-categorised into 15 groups. The mean reported number of days and 95% confidence intervals were calculated. Differences were analysed by Poisson regression adjusted for relevant covariates.</p> <p>The response rate to the question about CME was 70.2% (7,374) among specialists. The median age (interquartile range) of the respondents was 49 years (from 44 to 55 years), and 51.7% (3,810) were female. The mean reported number of days in CME was 8.8 (95% CI 8.7-9.0). Neurologists and surgery specialists participated in CME the most frequently (10.3 and 10.4 days) and ophthalmologists the least (7.6 days). In comparison with anaesthesiology and intensive care specialists, most specialists reported having significantly more formal CME, and no group reported having less.</p> <p>Conclusions</p> <p>Significant variation was observed, and we therefore suggest studies seeking to account for this variation.</p> <p>The results have originally been published in Finnish in the Finnish Medical Journal.</p

Usability Factors Associated With Physicians' Distress and Information System-Related Stress: Cross-Sectional Survey

BACKGROUND: Constantly changing and difficult-to-use information systems have arisen as a significant source of stress in physicians' work. Physicians have reported several usability problems, system failures, and a lack of integration between the systems and have experienced that systems poorly support the documentation and retrieval of patient data. This stress has kept rising in the 21st century, and it seems that it may also affect physicians' well-being. OBJECTIVE: This study aimed to examine the associations of (1) usability variables (perceived benefits, technical problems, support for feedback, and user-friendliness), (2) the number of systems in daily use, (3) experience of using information systems, and (4) participation in information systems development work with physicians' distress and levels of stress related to information systems (SRIS) levels. METHODS: A cross-sectional survey was conducted among 4018 Finnish physicians (64.82%, 2572 out of 3968 women) aged between 24 and 64 years (mean 46.8 years) in 2017. The analyses of covariance were used to examine the association of independent variables with SRIS and distress (using the General Health Questionnaire) adjusted for age, gender, employment sector, specialization status, and the electronic health record system in use. RESULTS: High levels of technical problems and a high number of systems in daily use were associated with high levels of SRIS, whereas high levels of user-friendliness, perceived benefits, and support for feedback were associated with low levels of SRIS. Moreover, high levels of technical problems were associated with high levels of psychological distress, whereas high levels of user-friendliness were associated with low distress levels. Those who considered themselves experienced users of information systems had low levels of both SRIS and distress. CONCLUSIONS: It seems that by investing in user-friendly systems with better technical quality and good support for feedback that professionals perceive as being beneficial would improve the work-related well-being and overall well-being of physicians. Moreover, improving physicians' skills related to information systems by giving them training could help to lessen the stress that results from poorly functioning information systems and improve physicians' well-being.Peer reviewe

Kuormituksen, työilmapiirin ja sairausläsnäolon yhteys : kuormittunut lääkäri sairastaa töissä

Vertaisarvioitu. English summaryLähtökohdat : Tarkastelimme suomalaislääkärien työkuormituksen (työn suuret vaatimukset mutta vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhön) ja sairausläsnäolon yhteyttä sekä työyksikön myönteisen ilmapiirin sairausläsnäololta suojaavaa vaikutusta. Menetelmät : Poikkileikkaustutkimuksen aineisto (N = 2 337) perustui Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselyyn. Tulokset : Vastaajista 62 % oli työskennellyt sairaana kuluneen vuoden aikana. Suuri työkuormitus oli yhteydessä suurempaan sairausläsnäolon riskiin (kerroinsuhde OR 1,23–1,99 mallinnustavasta riippuen). Työyksikön hyvä ilmapiiri pienensi hyvin kuormittavaan työhön liittyvää sairausläsnäolon riskiä. Päätelmät : Lääkärien työskentelyä sairaana voi auttaa vähentämään se, että työn vaatimuksia vähennetään, lääkärien mahdollisuuksia vaikuttaa työhön lisätään ja työyksikön ilmapiiriä kehitetään.Peer reviewe