Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmani aihe on koulutuksen vaikutus 35-39-vuotiaiden pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen. Kuvailen aluksi pätkätyöläisyyden yleisyyttä 35-39-vuotiaiden ikäryhmässä vuonna 1995. Tämän jälkeen kuvailen koulutuksen ja eräiden muiden tekijöiden yhteyttä pätkätyöntekijöiden todennäköisyyteen siirtyä vakaisiin työmarkkina-asemiin. Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää, missä määrin koulutus vaikuttaa pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen suoraan, ja missä määrin vaikutus syntyy epäsuorasti, muiden tekijöiden kautta. Tämän lisäksi selvitän koulutuksen ja työmarkkina-aseman vakaantumisen välisen riippuvuuden voimakkuutta eri kolmansien tekijöiden luokissa. Tärkein analyysimenetelmäni on logistinen regressiomalli, jota sovitan erikseen miehille ja naisille. Tulkitsen sekä eri tekijöiden päävaikutuksia että koulutuksen ja kolmansien tekijöiden yhdysvaikutuksia. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat 35-39-vuotiaat suomalaiset palkansaajat, jotka kuuluivat työvoimaan vuoden 1995 lopussa, ja jotka olin tiettyjen kriteerien mukaan määritellyt pätkätyöntekijöiksi (N=46 467). Seurasin tutkimusväestön palkansaajien toimintaa työmarkkinoilla vuosien 1996 ja 1997 ajan. Tulkitsin henkilön siirtyneen vakaaseen työmarkkina-asemaan, jos hän oli vähintään 10 kuukautta työllisenä kumpaakin seurantavuotta kohden. Tutkimusaineistona käytin Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa, johon oli yhdistetty tietoja vuoden aikana tehdyistä vakuutetuista työsuhteista. Alkuperäisistä koulutusryhmittäisistä eroista voitiin osa selittää johtuvaksi epäsuorasti muista tekijöistä. Koulutuksen vaikutus pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen olmeni vakioinneista huolimatta kuitenkin erittäin voimakkaana. Tulos oli samansuuntainen sekä miehillä että naisilla. Miehillä keskeisin koulutusryhmittäisiä eroja selittävä tekijä oli sosiaaliryhmä, jonka vakiointi kavensi erityisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden ja enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden välistä eroa. Naisilla koulutusryhmittäiset erot kaventuivat eniten aikaisemman työmarkkina-aseman vakioimisen jälkeen. Myös perheasema selitti, sekä miehillä että naisilla, koulutusryhmittäisiä eroja. Koulutuksen ja vakaaseen työmarkkina-asemaan siirtymisen välinen riippuvuus ilmeni samansuuntaisena lähes kaikissa tutkituissa osaryhmissä, mutta riippuvuuden voimakkuudessa oli merkittäviä eroja eri osaryhmissä. Tutkimus osoitti, että perusasteen jälkeisen koulutuksen merkitys pätkätyöntekijöiden työmarkkina-aseman vakaantumiseen kasvaa erityisesti korkean työttömyyden kunnissa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on työmarkkinoiden lohkoutumista käsittelevä teoriaperinne sekä työpaikkakilpailuteorian oletukset työntekijöiden ja työpaikkojen yhteensovittamisen prosesseista. Näitä käsittelevät teokset olivat myös keskeisimpiä kirjallisia lähteitäni
