Safety analyses on the use of tram doors in GoA1 and GoA4 autonomy levels

Development towards higher grade of automation (GoA) levels has been a global trend in trains and metros, but so far not in trams due to their complex and highly dynamic operating environment. However, currently rail operators are also showing increasing interest on higher automation levels in tram systems to increase their efficiency and safety. Higher GoA levels in a tram system introduces changes in operating principles, new roles for personnel, and new types of safety risks in daily operations. In this report, we present two studies where risk analysis methods were applied in the conceptual level to identify new autonomy related safety risks in tram operations. The goal of this study was to identify and analyse the effects of increasing level of tram autonomy (from GoA1 to GoA4) on the use of automated tram door and its functionalities. The objectives were to identify the different operating situations of the automatic tram door system, analyse the related safety and availability risks, and define the necessary safety measures.The results of the PHA and STPA analyses show that parts of the door systems are already capable for GoA4 tram operations. There are safety systems ensuring that the doors do not open when the tram is in motion, and to detect obstacles between the doors. Solutions to ensure accessibility and safe entry and exit for all passengers must be developed for GoA4 operation considering especially passengers who move slowly, have reduced mobility, use wheelchair or are visually impaired. Managing of abnormal situations and emergencies needs to be carefully considered in GoA4 operation. For example, to ensure that the tram can be evacuated safely if needed, and that management of technical and human disturbances with the door systems could be managed remotely.The door system, however, is only one aspect of the tram operation and other parts are subject to significant changes. Thus, on the path towards automated tram operations, comprehensive safety analyses of all parts of the system and operations are still needed. Systemic methods, such as STPA, can be applied to support these analyses. The results of the analyses can be used to support development of the door systems by focusing the development actions into the areas where the major changes and improvement needs are expected

Safety analyses on the use of tram doors in GoA1 and GoA4 autonomy levels

Development towards higher grade of automation (GoA) levels has been a global trend in trains and metros, but so far not in trams due to their complex and highly dynamic operating environment. However, currently rail operators are also showing increasing interest on higher automation levels in tram systems to increase their efficiency and safety. Higher GoA levels in a tram system introduces changes in operating principles, new roles for personnel, and new types of safety risks in daily operations. In this report, we present two studies where risk analysis methods were applied in the conceptual level to identify new autonomy related safety risks in tram operations. The goal of this study was to identify and analyse the effects of increasing level of tram autonomy (from GoA1 to GoA4) on the use of automated tram door and its functionalities. The objectives were to identify the different operating situations of the automatic tram door system, analyse the related safety and availability risks, and define the necessary safety measures.The results of the PHA and STPA analyses show that parts of the door systems are already capable for GoA4 tram operations. There are safety systems ensuring that the doors do not open when the tram is in motion, and to detect obstacles between the doors. Solutions to ensure accessibility and safe entry and exit for all passengers must be developed for GoA4 operation considering especially passengers who move slowly, have reduced mobility, use wheelchair or are visually impaired. Managing of abnormal situations and emergencies needs to be carefully considered in GoA4 operation. For example, to ensure that the tram can be evacuated safely if needed, and that management of technical and human disturbances with the door systems could be managed remotely.The door system, however, is only one aspect of the tram operation and other parts are subject to significant changes. Thus, on the path towards automated tram operations, comprehensive safety analyses of all parts of the system and operations are still needed. Systemic methods, such as STPA, can be applied to support these analyses. The results of the analyses can be used to support development of the door systems by focusing the development actions into the areas where the major changes and improvement needs are expected

Reliability Modelling and Analysis of the Power Take-Off System of an Oscillating Wave Surge Converter

Wave power is a potential technology for generating sustainable renewable energy. Several types of wave energy converters (WECs) have been proposed for this purpose. WECs operate in a harsh maritime environment that sets strict limitations on how and when the device can be economically and safely reached for maintenance. Thus, to ensure profitable energy generation over the system life cycle, system reliability is a key aspect to be considered in WEC development. In this article, we describe a reliability analysis approach for WEC development, based on the use of reliability block diagram (RBD) modelling. We apply the approach in a case study involving a submerged oscillating wave surge converter device concept that utilizes hydraulics in its power take-off system. In addition to describing the modelling approach, we discuss the data sources that were used for gathering reliability data for the components used in a novel system concept with very limited historical or experimental data available. This includes considerations of the data quality from various sources. As a result, we present examples of applying the RBD modelling approach in the context of WEC development and discuss the applicability of the approach in supporting the development of new technologies

Kaivosten stressitestit 2013

Talvivaaran kaivoksella marraskuussa 2012 sattuneen vesistövahingon jälkeen Suomen hallitus päätti, että kaivoksille tehdään stressitestit. Ympäristöministeriö asetti tammikuussa 2013 kaivosten ympäristöturvallisuus -viranomaistyöryhmän (KYTU), jonka tehtävänä oli arvioida viranomaisten tehtäviä, toimivaltaa, ohjauskeinoja ja yhteistyötä kaivosten ympäristövahinkojen ehkäisemisen kannalta. Eräänä työkaluna KYTU-työryhmällä oli kaivosten stressitestit. Stressitestauksen ensimmäisessä vaiheessa kaivokset arvioivat itse toimintaansa kysymyslomakkeen avulla. Tämän jälkeen ympäristöministeriön nimeämä asiantuntijaryhmä kävi läpi kaivosten itsearvioinnit ja antoi niistä palautetta. Stressitestien kysymyslomakkeessa oli kuvattu seitsemän riskitilannetta, joihin liittyi yhteensä 15 kysymystä. Testattaviksi riskitilanteiksi valittiin mm. poikkeuksellisen suuri sadanta, joka vaikeuttaa vesien käsittelyä, varastointia ja poisjohtamista sekä patoaltaiden rakenteet, jotka eivät kestä poikkeuksellisen suuren vesimäärän aiheuttamaa rasitusta. Stressitestikysely lähetettiin 21 kaivokselle ja rikastamolle. Testattavaksi tulivat kaikki metallimalmikaivokset ja metallimalmirikastamot sekä niiden lisäksi myös muutamia teollisuusmineraalikaivoksia ja -rikastamo sekä karbonaattikaivoksia, jotka käsittelevät runsaasti kemikaaleja tai joiden jäte- tai vesiallaspadot voisivat onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai ympäristölle. Vastaukset saatiin asetettuun määräaikaan mennessä 20 kohteesta. Vastaukset sisälsivät myös kuvauksia olemassa olevista hyvistä käytännöistä ja kehittämisehdotuksia. Stressitestin perusteella esitettyihin poikkeustilanteisiin on kokonaisuudessaan paneuduttu ja varauduttu kaivoksilla suhteellisen hyvin. Erityisesti patorakenteiden valvonta, pato- ja pohjavaurioiden hätäkorjaukseen varautuminen, haitallisten päästöjen tunnistaminen, sähkökatkoksiin ja ilkivaltaan varautuminen sekä poikkeustilanteista tiedottaminen tuntuivat olevan lähes kaikilla hyvin hallinnassa. Sen sijaan vesien hallinnassa, pohjarakenteiden valvonnassa, poikkeuksellisten päästöjen havaitsemisessa ja hallinnassa sekä kaivannaisjätteiden kemiallisen muuttumisen tunnistamisessa, ymmärtämisessä ja tarkkailussa oli puutteita. Vesimäärien hallinnassa on tärkeää ennakointi mm. sää- ja vesistöennusteiden sekä säähavaintojen perusteella. Vara-allaskapasiteettia tulee olla riittävästi, ettei tulva- yms. tilanteissa jää ylimääräisen veden ainoaksi hallintakeinoksi vesien juoksuttaminen vesistöön. Vaatimus prosessinomaisesta vedenpuhdistuksesta olisi tarpeen etenkin uusia kaivoksia luvitettaessa. Jokaisella toimijalla tulisi olla käytössään toimivat varajärjestelmät pato- ja pohjavuotojen varalle. Tarkkailuun on suositeltavaa sisällyttää pato- ja pohjarakenteiden toimivuuden valvomiseksi suotoveden määrän seurannan ohella kemiallisen laadun seurantaa ja lisätä pohjaveden laadun tarkkailua jätealtaan tai haitallisia aineita sisältävien vesialtaiden ympäristöstä. Uusien jätealtaiden pohjarakenteiden valvontaan tulee kehittää ja ottaa käyttöön päivittäisten tarkkailukierrosten lisäksi ennakoivia seurantajärjestelmiä, joilla mahdolliset kalvojen rikkoontumiset ja vuodot voidaan havaita varhain. Tässä raportissa esitettyjen yleisten ja kaivoskohtaisten huomioiden sekä kaivosten omissa vastauksissa esiintuotujen parantamisehdotusten tarkastelua suositellaan hyödynnettäväksi kaivosten omien kehittämissuunnitelmien sekä viranomaisyhteistyössä käytävien keskustelujen pohjana

PELAKSANAAN PENYIDIKAN TINDAK PIDANA CUKAI ROKOK OLEH SATUAN RESERSE KRIMINAL POLRES SOLOK

Tindak pidana merupakan gejala sosial yang akan dihadapi masyarakat bahkan negara. Salah satunya adalah tindak pidana cukai yaitu penyelewengan cukai. Mengenai tindak pidana Cukai ini telah diatur dalam Undang-Undang Nomor 39 Tahun 2007 tentang Cukai. Pada Pasal 1 Undang-Undang Nomor 39 tahun 2007 pengertian cukai adalah “pungutan Negara yang dikenakan terhadap barang-barang tertentu yang mempunyai sifat atau karakteristik yang ditetapkan dalam undang-undang ini”.Dalam hal ini cukai merupakan suatu pendapatan negara yang cukup besar dalam pembangunan nasional yang mana dalam pelanggarannya sangat merugikan negara. Untuk itu perlu adanya penanggulangan terhadap tindak pidana cukai yang dilakukan oleh penegak hukum yaitu dari pihak kepolisian sehingga terciptanya pembangunan nasional yang lancar. Permasalahan yang dibahas dalam Skripsi ini adalah (a) pelaksanaan penyidikan tindak pidana cukairokok, (b) kendala – kendala yang dihadapi oleh penyidik dalam pelaksanaan penyidikan tindak pidana cukai rokok dan (c) upaya yang dilakukan oleh penyidik dalam mengatasi kendala – kendala dalam pelaksanaan penyidikan tindak pidana cukai rokok oleh Satreskrim Polres Solok. Penelitian ini merupakan penelitian yang bersifat deskriptif, yaitu suatu penelitian yang menggambarkan atau menjelaskan dan memaparkan hasil dari penelitian secara deskriptif. Metode pendekatan yang digunakan dalam penelitian ini adalah metode pendekatan secara yudiris sosiologis. Sumber data adalah data primer dan data sekunder yang diperoleh dilapangan.Upaya – upaya yang dilakukan penyidik dalam mengatasi kendala – kendala yang dihadapi dalam penyidikan tindak pidana cukai rokok oleh Satreskrim Polres Solok, (a) pelatihan khusus bagi penyidik dalam menghadapi kasus tindak pidana cukai rokok. (b) memberikan penghargaan dan memberikan perlindungan hukum terhadap saksi yang terlibat dalam penyidikan tindak pidana cukai rokok. Kata kunci: Penyelewengan Cukai Roko