Musiikin elementtien tulkkaaminen – "Tulkkien harmoniaa"

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on antaa tietoa siitä, kuinka viittomakielisen taiteen piirteitä ja musiikin elementtejä voidaan yhdistää toisiinsa käännettäessä ja tulkattaessa musiikkia visuaaliseen muotoon. Opinnäytetyössä tutkitaan, kuinka parityöskentelyä voi hyödyntää käännettäessä ja tulkattaessa musiikkia ja mitä mieltä viittomakieliset asiakkaat ovat parityönä toteutetuista musiikkikäännöksistä. Viittomakielisten haastattelujen ja niissä esitettyjen kahden käännösvideon perusteella haluttiin selvittää, millaisia tapoja kääntää ja tulkata musiikkia ja minkälaista parityöskentelyä viittomakieliset pitävät toimivina. Tulkkien haastatteluissa selvitettiin, millaisia musiikin tulkkaustapoja alalla on jo käytössä. Opinnäytetyön produktina luotiin kaksi musiikkikäännöstä ja musiikin tulkkaamisen muistilista. Ensimmäinen käännös on Arttu Wiskarin kappaleesta Tuntematon potilas, jossa yhdistyy sanojen ja musiikin kääntäminen samanaikaisesti. Toinen käännös on Edvard Griegin säveltämästä Vuorenkuninkaan luolassa -kappaleesta, jossa ei ole laulua vaan pelkästään instrumentteja. Haastattelujen jälkeen Vuorenkuninkaan luolassa -kappaleesta tehtiin vielä uusi versio, jossa käytettiin hyödyksi saatua asiakaspalautetta sekä musiikin parissa työskennelleiden tulkkien neuvoja. Opinnäytetyön loppuun on koottu tulkkien ja viittomakielisten haastattelujen perusteella muistilista, josta tulkkiopiskelijat ja tulkit voivat saada ideoita musiikin toimivaan tulkkaukseen. Musiikin elementtejä, joita ovat rytmi, tempo, kesto, muoto, harmonia, melodia, dynamiikka ja sointiväri, ei ole aiemmin tutkittu viittomakielisten musiikkikäännösten yhteydessä yhtä kattavasti. Opinnäytetyö tarjoaa tulkeille ja tulkkiopiskelijoille uutta tietoa siitä, kuinka musiikin elementtejä voi ilmentää viitotussa musiikissa ja minkä elementtien hyödyntämistä viittomakieliset pitivät mielekkäinä. Myöskään parityöskentelyä ei ole aiemmin musiikin tulkkaukseen liittyen tutkittu ja työmme antaa arvokasta tietoa siitä, kuinka parityöstä voi tehdä viittomakielisten mielestä toimivaa. Työmme tavoitteet toteutuivat hyvin, sillä haastatteluista saatiin monia konkreettisia esimerkkejä siitä, millä tavoin musiikkia voi tulkata ja kuinka parityöskentelyä voi parantaa. Tulokseksi saatiin lisäksi se, että yleisesti ottaen musiikin tulkkaus kiinnostaa viittomakielisiä, sillä haastateltaviemme olivat tyytyväisiä siihen, että tutkimme aihetta. He olivat myös hyvin aktiivisia ja kiinnostuneita antamaan palautetta ja pohtimaan erilaisia ratkaisuja musiikin tulkkaukseen. Tilaajamme Viittomakielialan Osuuskunta Via on tehnyt oopperatulkkauksia Kansallisoopperalle, joten työmme tukee heidän huomioitaan musiikin tulkkauksesta sekä antaa heille uutta ajateltavaa parityönä toteutetusta musiikin tulkkauksesta.The purpose of this study was to create two pieces of translation from auditory music into visual sign language. The aim was to study how different elements of music can be translated in a visual way that takes inspiration from the means used in sign language poetry. Through the translations the aim is to collect information on both how music can be translated and interpreted into sign language. Another aim was to study how music can be translated and interpreted by using team work. Two pieces of music were translated: a song called Tuntematon Potilas from the artist Arttu Wiskari and a piece called In the Hall of the Mountain King from Peer Gynt composed by Edvard Grieg. The first piece has both words and music in it and the second one is instrumental. The subscriber of the thesis was a Finnish sign language interpreting firm called Viittomakielialan Osuuskunta Via. Via has previously executed opera interpretations for the Finnish National Opera. From the thesis Via can gain valuable information about how music can be translated and interpreted, how two interpreters can work together to succeed in making the best possible experience for Deaf people, and what Deaf people thought about the translations in general. The empirical part of the study consists of interviewing five Deaf people and two hearing interpreters. Interviewing Deaf people gave insight on how they wish music to be translated or interpreted and what kind of team work works well. Interviewing interpreters offered professional views on how music is already being translated and interpreted in the field. The interviews indicate that not only are Deaf people interested in music they also had many suggestions concerning how it could be translated or interpreted. Whereas three Deaf interviewees seemed to be satisfied in the way how we had based the translations on the elements found in auditory music, two of the Deaf interviewees would have hoped that some of the elements had not been used in the translations. For example, they stated that information about the different musical instruments and variations in the pitch did not seem relevant to them. Instead one could have rather taken more advantage from the usage of mental images to convey the story that lies behind the music. This thesis is the first one of its kind where the elements of music are so thoroughly studied and linked into the way how music can be translated and interpreted into sign language. Neither have other works studied as extensively how team work can be used to produce a good quality translation or interpretation of music. Our thesis gives valuable information to the interpreting field on how the different elements of music can be shown in a translation or interpretation and which one of the elements were the Deaf interviewees pleased to see being used. It also gives information on how two interpreters can work together in a stage or any other situation where they perform or interpret music simultaneously with each other. Although the study was based on the opinions given from two music translations that were prepared beforehand, the results also give indications that can be applied into spontaneous interpreting circumstances. The thesis also includes a checklist where one can see in a compact form what should be taken into consideration while interpreting music

Big data utilization and its effects on the controller role

The term big data is fairly new, but seems to be applied in almost every area of human activity at the moment. The reason for this popularity is the exponentially growing amount of information made available by developments in computing and telecommunications technology, particularly the internet and auditing domains. The purpose of the thesis is to investigate how companies utilize Big data in their operations and how it has been effected to controllers’ roles. One examination object in this study is also strategic decision making and controller role in this process. The literature review looks at how researches describe the decision making process, and how they see controller role in it. This thesis based on a qualitative case study and the purpose is to interpret from the case companies collected data from a theoretic perspective. In addition to the literature review, the question is studied in three machine engineering companies by interviewing experts. Machine engineering companies use a lot of data at different stages of the production and supply chain. For this reason, it was topical to include this field as case companies to this study. The empirical part includes eight semi-structured interviews from these companies. The results of the study show that the utilization of big data is still in the early stages of companies, so it has not yet significantly influenced the controller role. However, the utilization of big data is considered very important and companies are working to develop it. Utilizing Big data is believed to have an impact on the controller's role in reducing manual work and providing more up-to-date and comprehensive information smoother and faster. Big data is believed to allow faster access to information, leaving more time for analysis and action development. Controllers tend to be more than just data producers in the decision making process. They are perceived to support management in decision-making, although final decisions are made by company management

Enhanced label-free discovery proteomics through improved data analysis and knowledge enrichment

Mass spectrometry (MS)-based proteomics has evolved into an important tool applied in fundamental biological research as well as biomedicine and medical research. The rapid developments of technology have required the establishment of data processing algorithms, protocols and workflows. The successful application of such software tools allows for the maturation of instrumental raw data into biological and medical knowledge. However, as the choice of algorithms is vast, the selection of suitable processing tools for various data types and research questions is not trivial. In this thesis, MS data processing related to the label-free technology is systematically considered. Essential questions, such as normalization, choice of preprocessing software, missing values and imputation, are reviewed in-depth. Considerations related to preprocessing of the raw data are complemented with exploration of methods for analyzing the processed data into practical knowledge. In particular, longitudinal differential expression is reviewed in detail, and a novel approach well-suited for noisy longitudinal high-througput data with missing values is suggested. Knowledge enrichment through integrated functional enrichment and network analysis is introduced for intuitive and information-rich delivery of the results. Effective visualization of such integrated networks enables the fast screening of results for the most promising candidates (e.g. clusters of co-expressing proteins with disease-related functions) for further validation and research. Finally, conclusions related to the prepreprocessing of the raw data are combined with considerations regarding longitudinal differential expression and integrated knowledge enrichment into guidelines for a potential label-free discovery proteomics workflow. Such proposed data processing workflow with practical suggestions for each distinct step, can act as a basis for transforming the label-free raw MS data into applicable knowledge.Massaspektrometriaan (MS) pohjautuva proteomiikka on kehittynyt tehokkaaksi työkaluksi, jota hyödynnetään niin biologisessa kuin lääketieteellisessäkin tutkimuksessa. Alan nopea kehitys on synnyttänyt erikoistuneita algoritmeja, protokollia ja ohjelmistoja datan käsittelyä varten. Näiden ohjelmistotyökalujen oikeaoppinen käyttö lopulta mahdollistaa datan tehokkaan esikäsittelyn, analysoinnin ja jatkojalostuksen biologiseksi tai lääketieteelliseksi ymmärrykseksi. Mahdollisten vaihtoehtojen suuresta määrästä johtuen sopivan ohjelmistotyökalun valinta ei usein kuitenkaan ole yksiselitteistä ja ongelmatonta. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan leimaamattomaan proteomiikkaan liittyviä laskennallisia työkaluja. Väitöskirjassa käydään läpi keskeisiä kysymyksiä datan normalisoinnista sopivan esikäsittelyohjelmiston valintaan ja puuttuvien arvojen käsittelyyn. Datan esikäsittelyn lisäksi tarkastellaan datan tilastollista jatkoanalysointia sekä erityisesti erilaisen ekspression havaitsemista pitkittäistutkimuksissa. Väitöskirjassa esitellään uusi, kohinaiselle ja puuttuvia arvoja sisältävälle suurikapasiteetti-pitkittäismittausdatalle soveltuva menetelmä erilaisen ekspression havaitsemiseksi. Uuden tilastollisen menetelmän lisäksi väitöskirjassa tarkastellaan havaittujen tilastollisten löydösten rikastusta käytännön ymmärrykseksi integroitujen rikastumis- ja verkkoanalyysien kautta. Tällaisten funktionaalisten verkkojen tehokas visualisointi mahdollistaa keskeisten tulosten nopean tulkinnan ja kiinnostavimpien löydösten valinnan jatkotutkimuksia varten. Lopuksi datan esikäsittelyyn ja pitkittäistutkimusten tilastollisen jatkokäsittelyyn liittyvät johtopäätökset yhdistetään tiedollisen rikastamisen kanssa. Näihin pohdintoihin perustuen esitellään mahdollinen työnkulku leimaamattoman MS proteomiikkadatan käsittelylle raakadatasta hyödynnettäviksi löydöksiksi sekä edelleen käytännön biologiseksi ja lääketieteelliseksi ymmärrykseksi

Desiring the Vampire : Sexualization, Humanization and Phallic Masculinities in Vampire Literature

Pro gradu -tutkielmani keskittyy fallisen maskuliinisuuden sekä halun ilmentymiseen englanninkielisessä vampyyrikirjallisuudessa. Fallisen maskuliinisuuden osalta jaotteluni on kolmiosainen ja mukana analyysissani ovat fyysinen, emotionaalinen sekä sosiaalinen aspekti. Halun osalta tutkimukseni käsittää niin seksuaalisen halun kuin muunlaisen halun ilmentymisen vampyyrimieshahmoihin kohdistettuna sekä heidän itsensä kohdistamana. Vampyyrihahmojen inhimillistäminen erityisesti nykykirjallisuudessa on myös keskeinen osa analyysiani. Materiaalini muodostuu kaunokirjallisuuden osalta neljästä pääteoksesta, jotka ovat Bram Stokerin Dracula (1897), Anne Ricen Interview with the Vampire (1976), Stephenie Meyerin Twilight (2005) sekä J.R. Wardin Dark Lover (2005). Näistä kaksi ensimmäistä kuuluvat vampyyrikirjallisuuden klassikoihin ja kaksi viimeistä tuovat työhön mukaan nykyaikaisen vampyyrikirjallisuuden lähestymistapoja, kuten vampyyrimieshahmon roolin romanttisena ja eroottisena sankarina. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat sukupuolentutkimuksen piirissä laaditut ajatukset maskuliinisuudesta, erityisesti R.W. Connellin, Arto Jokisen sekä Tracy Bealerin teokset. Connell on eräs keskeisimmistä teoreetikoista, joka on popularisoinut hegemonisen maskuliinisuuden käsitettä sukupuolentutkimuksen alalla. Jokisen keskeisin anti tutkimukselleni on sukupuolittuneen miehisen väkivallan sekä toksisen mieskuvan analysointi, joka linkittyy vahvasti Tracy Bealerin analysoimaan falliseen, toksiseen maskuliinisuuteen. Tutkimukseni osoittaa, että teosteni vampyyrimieshahmot suurelta osin myötäilevät fallista, dominoivaa maskuliinisuuden mallia analysoimillani kolmella osa-alueella. Osa mieshahmoista pyrkii kuitenkin neuvottelemaan itselleen tiukan normatiivisesta maskuliinisuudesta poikkeavan miehen roolin, missä he onnistuvat erityisesti emotionaalisesta sulkeutuneisuudesta vapautumalla. Halun osalta tutkimukseni osoittaa, että niin vampyyrimiesten itsensä kokema halu kuin heihin kohdistettu halu voi uudemmassa vampyyrikirjallisuudessa liittyä seksuaalisuuden lisäksi myös esimerkiksi parisuhteisiin ja perheeseen

Real-time data quality monitoring and improvement in energy networks

Abstract. Data quality monitoring is an important aspect in real-time data-based operation and of growing interest. Studying the different methods and approaches in real-time data quality monitoring, in the context of the energy systems, can yield some highly beneficial improvements in the ever-growing demand for material efficiency and energy savings. Quality flags, based on appropriate quality dimensions, can improve the decision making of systems in real time. The goal of this study is to find out, how this can be applied, utilizing the varied and large volumes of energy industry data. The concept of data quality was first dissected at a theoretical level, to understand what meaningful data quality dimensions in the energy systems could be, in terms of possible sources of data and what aspects of it are meaningful for the quality of the processes. Based on the gathered understanding from the related theoretical section, an understanding of essential data quality dimensions was formed, helping in the choice of data quality dimensions for this study. After this, the potential data quality pre-processing and analyzing methods were inspected. The goal was to apply simple methods to see what results could be achieved with them when the data quality flagging algorithm was formed. Selected seven quality dimensions were Accessibility, Interpretability, Completeness, Consistency, Timeliness, Accuracy and Believability. Data was generated with imputed errors, and the data quality flagging algorithm performance was tested on it, simulating three signals producing sensor readings, one with redundant readings, two without. The data flagging results were correct in all simulated cases, but the accuracy of the estimated values varied. High precision data quality description about the data compared to the actual value was achieved consistently with the signals that had redundant values utilizing the chosen simple methods. On the other hand, algorithm produced less accurate estimation value with the signals without the redundant readings, depending on the error type. Drifting error type was challenging to handle if only one signal was available, without more sophisticated estimation methods. Most data quality checks studied in this thesis are applicable in real time operation, but changes are needed in the estimation methods for the individual signals. The selected methods were simple to ease the load on real-time data quality monitoring requirements. Further research should concentrate in finding better methods to deal with the errors that caused a lot of estimation challenges in this study.Tiivistelmä. Datan laadun varmistaminen on tärkeä osa sen reaaliaikaisessa hyödyntämisessä ja kasvavan kiinnostuksen kohde. Energiateollisuuden kontekstissa datan laadun reaaliaikaisten monitorointimenetelmien tutkiminen voi tuottaa hyödyllisiä tuloksia tehokkuusvaatimusten jatkuvan tarpeen kasvaessa. Dataa hyödyntävien järjestelmien päätöksentekoa voidaan parantaa reaaliaikaisella laatuliputuksella, joka kertoo käsiteltävän datan laadun sidottuna sen tärkeisiin laatudimensioihin. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, miten tämä voidaan toteuttaa monimuotoisella ja runsaslukuisella energiajärjestelmien datalla. Työ alkoi datan laadun määrityksestä perustasolla, että ymmärrys datan laadusta energiateollisuuden kontekstissa voitiin muodostaa. Tähän liittyi datan laatudimensioiden tunnistaminen ja niiden soveltaminen energiajärjestelmissä. Valittaviin laatudimensioihin vaikuttavat datan alkuperä, sen määrä ja tyyppi. Tämän jälkeen arvioitiin mahdollisia esikäsittely ja analyysimenetelmiä datan laadun valvonnan kannalta, kehitettävää reaaliaikaista algoritmia varten. Seitsemän datan laatudimensiota, joita tässä työssä käytettiin algoritmin määrityksessä, olivat esteettömyys, tulkittavuus, täydellisyys, johdonmukaisuus, ajallisuus, tarkkuus ja uskottavuus. Kehitettyä algoritmia testattiin simuloidulla datalla, johon oli lisätty virhettä tietyille aikaväleille ja satunnaisia virheitä. Simuloituja signaaleja oli kolme, joista yhdessä oli redundantteja datajoukkoja. Simulointitulosten perusteella datan liputusarvot olivat oikein kaikissa tilanteissa, toisaalta estimaattien tarkkuus hetkellisestä arvosta vaihteli. Korkea selitystarkkuus datan hetkellisestä laadusta verrattuna datan oikeaan arvoon saavutettiin johdonmukaisesti signaaleissa, missä oli redundantteja mittausarvoja ja kun sovellettiin yksinkertaisia menetelmiä. Signaalien ryömintävirhe aiheutti haasteita yksittäisiin mittausarvoihin perustuvilla estimaattoreilla, joka viittaa kehittyneemmän estimointimenetelmän tarpeesta tulevaisuuden tutkimuksen kannalta. Tulosten perusteella suurin osa työssä testatuista datan laatutarkastuksista soveltuvat reaaliaikaiseen monitorointiin, mutta estimaattien tarkkuuden parannus vaatii muutoksia estimaattimetodeihin etenkin, jos saatavilla on vain yksi mittausarvo. Yksinkertaisten menetelmien valinnan syy oli helpottaa reaaliaikaisen laatuliputuksen asettamia vaatimuksia datan laadun monitoroinnissa. Jatkotutkimus puuttuvien ja virheellisten arvojen estimaattien parantamiseen on tärkeää

Kuntien toiminta ikääntyneiden kotona asumisen ja palvelujen kehittämisessä

Kotona asuminen pitkään on ikääntyneiden toive. Se on myös yhteiskunnan kannalta hyvä ratkaisu. Tarvitaan kuitenkin monenlaisia palveluja ja tukitoimia, jotta ikääntyneiden kotona asuminen on laadukasta myös toimintakyvyn alentuessa. Kuntien mahdollisuudet tarjota ikääntyvälle väestölle tukea ja palveluja asumisessa vaihtelevat suuresti. Silti, riippumatta kunnan koosta tai sijainnista, on olemassa paljon innovatiivisia ja hyvin toimivia käytäntöjä, joilla ikäihmisten asumista tuetaan. Miten kunnat voivat tukea ikääntyneitä? Millaisia ratkaisuja ja toimintatapoja on jo olemassa? Selvityksessä käydään läpi tilannetta ikäihmisten kotona asumisessa ja lähipalveluissa kuntien toiminnan ja keskeisten kehittämistarpeiden kannalta. Ensimmäisessä osassa arvioidaan kuntien toimintaa ikääntyneiden asumisen, asuinympäristön ja lähipalvelujen sekä suunnittelun ja strategioiden näkökulmasta. Toisessa osassa esitellään 46 tähän aihepiiriin liittyvää hyvää käytäntöä eri puolelta maata. Hyvien käytäntöjen esittelyn tarkoituksena on antaa näkökulmia kuntien toiminnan kehittämiseen