Rationalization of general aviation maintenance organisation operational processes

Huoltotoiminta takaa turvallisen operoinnin ilma-aluksilla ja on siten tärkeä osa lentotoimintaa. Euroopassa yleisilmailun huoltotoimintaa valvovat ja säätelevät Euroopan lentoturvallisuusvirasto (EASA) ja kansalliset viranomaiset. Tiukka lainsäädäntö luo toimintapuitteet alalla toimiville yrityksille ja vaikuttaa oleellisesti niiden toimintaan. Määräykset huomioonottavaa yleisilmailun huoltoyrityksen toimintaprosessien optimointia ei ole tutkittu aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yleisilmailun huolto-organisaation mahdollisia toimintamalleja, joilla toimintaprosesseja ja -ohjeistusta voidaan yhtenäistää ja tehostaa. Yhtenä tutkimuksen osa-alueena olivat lisäksi yleisilmailun huolto-organisaation tiedonhallintajärjestelmät. Tutkimuksessa saatuja ratkaisuja sovellettiin esimerkkiyrityksen toiminnan kehittämiseen. Tutkimuksen tuloksena löydettiin neljä määräykset täyttävää toimintamallia yleisilmailun huoltoyritykselle. Parhaiten käyttöön soveltuva malli perustuu huoltotoimintaa säätelevien ilmailumääräysten vaatimiin käsikirjoihin ja yrityksen sisäisen ohjeistuksen yhdistelmään. Näin toteutettu toimintamalli antaa joustavuutta pienen huoltoyrityksen toimintaan mahdollistaen samalla tarkan ja yksiselitteisen prosessien ohjeistuksen. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa yleisilmailun huoltoyritysten toimintamallien ja prosessien tehostamiseen. Tuloksia sovellettaessa tulee ottaa huomioon alati kehittyvä ja muuttuva lainsäädäntö. Nämä tekijät voivat vaikuttaa tutkimustulosten soveltamiseen käytännössä.Aircraft maintenance is an important part of flight operations and safety. The European Aviation Safety Agency (EASA) and local Civil Aviation Authorities (CAAs) regulate maintenance procedures in Europe. Legislation gives strict operational frames to maintenance companies. No research has been made of optional operational models that fulfil the regulations. The goal of this research was to identify and compare alternative operational models for general aviation maintenance companies. Those models could be used to improve maintenance processes. Another objective to compare effectivity of data management tools developed for small general aviation maintenance operators. The final results were used to improve operational procedures of one general aviation maintenance company as a study case. As a result, we found four possible operational models for general aviation maintenance companies that satisfy the regulations. The most suitable model is based on a combination of an authority required manual and a supplementing internal manual. The model gives operational flexibility and clarifies procedures. The results can be adapted for use at all general aviation maintenance operators. However, it is important to take into account variable regulations and legislations. Changes to the regulations can affect the adaptability of the results of this research

Jean Marie Le Penin poliittinen ideologia ja johtajuus

Tutkielmani tavoite on avata Ranskan kansallisen rintaman perustajan Jean Marie Le Penin ideologian syntyperusteita. Haluan löytää tutkielmani kautta vastauksia siihen mikä ja millainen Le Penin ideologia on ja mille perusteille ideologia rakentui. Toisen tutkimuskysymykseni tarkoitus on avata Le Penin poliittisen johtajuuden käsite. Voiko menestystä ja pitkää uraa selittää karismaattisella johtajuudella, populismilla tai Ranskan yhteiskunnallisilla ongelmilla, kuten työttömyydellä. Tutkimusmenetelmänä käytän diskurssianalyysia, jonka avulla analysoin Le Penin vaalikampanjoita ja poliittisia keskustelunavauksia. Le Penin esiintymisissä on aina ollut läsnä voimakas patrioottisuus ja politiikan historiallinen kontekstointi, joiden avulla hän loi ajallisesti kestävän jatkumon itsensä ja kansallisen rintaman välille. Le Pen on rakentanut ideologiaansa jo 1970-luvun alusta lähtien johdonmukaisella tavalla ja hän on kyennyt hyödyntämään poliittisten jakolinjojen murroksen. Le Penin karismaattinen johtajuus kesti useita vaalitappioita ja muita takaiskuja toisin kuin monien muiden äärioikeistolaisten johtajien suhteen on käynyt. Tutkimustulosten perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että Le Penin politiikassa on aito ideologinen pohja. Le Penin ja kansallisen rintaman ideologia rakentuu kansalaisuuden politisoitumiseen, jossa keskeinen vaikutin on schmittiläiset viholliskuvat ja käsitys homogeenisesta kansasta ja kulttuuriperimästä. Johtopäätöksenä voidaan todeta myös se, että Le Penin poliittinen menestys ja pitkä ura politiikan parissa ei ole perustunut vain johonkin yhteen tiettyyn elementtiin tai poliittiseen oivallukseen. Jean Marie Le Penin menestys ja uran pituus ovat monien eri elementtien ja osatekijöiden seurausta, jossa yhdistyvät poliittinen pelisilmä, identiteettipopulismi ja karismaattinen johtajuus. Le Penin johtajuus ei weberiläisessä mielessä koskaan rutinisoitunut, vaan hän säilytti asemansa uskottavana ja innostavana johtajana olosuhteista riippumatta. Le Penin merkitys ja ideologinen perintö kansalliselle rintamalle on edelleen merkittävä. Erityisen mielenkiintoinen huomio on myös kansallisen rintaman ideologian ja arvomaailman leviäminen myös valtavirtapuolueiden ulottuville ja kiinnostuksen kohteeksi. Valtavirtapuolueet ja poliittinen eliitti arvostelivat vuosikymmeniä Le Penin ja kansallisen rintaman politiikkaa pinnalliseksi ja populistiseksi ja nyt se herättää koko ajan entistä laajempaa kiinnostusta

Perinatal health among migrant women : A longitudinal register study in Finland 2000-17

Migrants often have better health than the native-born population ('healthy immigrant effect'), although the effect tends to attenuate over time since migration. However, following the weathering hypothesis, migrants may have worse health due to a combination of discrimination and poorer financial conditions faced by many of them. Yet, little is known about interactions between migrant origin and individual socioeconomic status or the time spent in the host country in relation to reproductive health. We use Finnish register data of 491,532 women and 948,616 births spanning years 2000-17 to longitudinally study the association between the country of birth and perinatal outcomes (preterm birth, unplanned C-section, episiotomy and spontaneous vaginal birth); the interaction of country of birth with household income; and the effect of time since migration using random intercept logistic regression models. We show that a `healthy immigrant effect' largely does not exist for perinatal outcomes apart from migrants from a few high-income countries. Instead, in particular women from poorer countries tended to fare worse than native women. Often, the effect of the country of birth did not differ by household income, or the patterns were not clear. The impact of time since immigration was complex and dependent on country of birth and the outcome studied, but showed an increase in risk of preterm birth among migrants from low- and lower-middle-income countries compared to those born in Finland. Discrimination, language barriers in seeking care or refugee experiences are among some of the possible mechanisms explaining the worse perinatal health of migrants from poorer countries. The inequalities observed in a global scale in countries' economic outcomes may reproduce themselves as reproductive health inequalities among migrants living in wealthy countries.Peer reviewe

Osakeyhtiö kunnan organisaatiossa

Kuntalaki uudistui vuonna 2015. Kuntalaki velvoittaa, että kunnan kilpailutilanteessa markkinoilla hoidettavat tehtävät on annettava osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Kuntien yhtiöittämisvelvollisuuden tarkoituksena on saattaa yksityinen ja kunnan kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittama toiminta keskenään mahdollisimman tasa-arvoiseen tilanteeseen. Yhtiöittämisvelvollisuus muun muassa siirtää kuntien markkinaehtoiset toiminnot kunnan muuten nauttiman konkurssisuojan ulkopuolelle. Tutkimustyöni tarkastelee kunnan ja kuntayhteisöjen sekä niiden muodostaman kuntakonsernin erityispiirteitä suhteessa vastaaviin yksityisiin toimijoihin. Kuntayhteisöissä pääpaino on kunnan tytäryhtiöinä toimivien osakeyhtiöiden tarkastelussa. Lähestymiseen olen valinnut kolme näkökulmaa: lainsäädännöllisen, hyvän hallintotavan sekä verotuksellisen näkökulman. Kaikkien näkökulmien osalta kuntaorganisaation tilannetta verrataan yksityisen toimijan vastaavaan tilanteeseen, joskaan yksityisen toimijan tilannetta ei työssä yksityiskohtaisella tavalla kuvata. Lainsäädännöllisessä näkökulmassa korostuu kuntalain kunnilta vaatiman konserniohjeen merkitys. Kuntalain vaatimukset konserniohjeelle läpikäydään työssä yksityiskohtaisesti ja kohta kohdalta tarkastellen. Vaatimusten mukaisesti kunnan konserniohjeessa tulee ottaa kantaa mm. kuntakonsernin hyvään hallinto- ja johtamistapaan. Hyvä hallintotapa kunnan ja kuntakonsernin näkökulmasta sisältää useita erityiskysymyksiä. Tässä tutkimustyössä, hyvää hallintotapaa käsittelevässä osuudessa, tuon esille pitkään hallintoketjuun, näkemyksien ja etujen ristiriitaan, ajanjaksojen syklisyyteen sekä hallitustyöskentelyn ammattimaisuuteen liittyvät haasteet, jotka koskevat erityisesti kunnan omistamia ja sen konsernijohdon valvonnan alaisuudessa toimivia yhteisöjä. Verotuksellisen näkökulman mukaisessa tarkastelussa oleelliseen osaan nousee kunnan rajoitettu verovelvollisuus, joka osaltaan merkittävästi muuttaa kuntakonsernin verotuksellista asemaa suhteessa yksityiseen toimijaan. Rajoitettu verovelvollisuus ja sen mukanaan tuoma omalla alueella tapahtuvan toiminnan tuloverovapautus tarjoaa kunnalle merkittävän edun verosuunnittelun toteuttamisessa suhteessa yksityisiin konsernirakenteisiin. Työn yhteenveto-osiossa kuvataan näiden kolmen näkökulman; lainsäädännön, hyvän hallintotavan ja verotuksen sekä niihin liittyvien erityiskysymysten yhteisvaikutus kunnan toimintaan. Tutkimustyö tuo esille, että näiden tekijöiden yhteisvaikutus on osattava riittävällä tavalla ottaa huomioon kuntakonsernin johtamisen suunnittelussa sekä sen toiminnan valvonnassa

Beyond Ideologies? Risk Society in Emmanuel Macron´s Reformist Politics

Tutkimuskohteena Emmanuel Macron on mielenkiintoinen ja jopa historiallinen hahmo. Macron oli valituksi tullessaan Ranskan nuorin johtaja Napoleon Bonaparten jälkeen. Macron oli niin ikään kokematon ja lähes tuntematon poliitikko, joka oli asettunut ensimmäistä kertaa ehdolle ylipäätänsä missään vaaleissa ja joka valittiin ensimmäisenä kansanliikkeen ehdokkaana Ranskan viidennen tasavallan kahdeksanneksi presidentiksi. Macronin vaalivoittojen jälkeen Ranskan vanhat mahtipuolueet tasavaltalaiset ja sosialistit olivat menettäneet täydellisesti asemansa maan tosiasiallisina hallitsijoina. Lyhyesti sanottuna: Macron toteutti täydellisen demokraattisen vallankaappauksen, jollaista kukaan ei ollut kyennyt ennakoimaan vielä vuotta aikaisemmin. Tässä lyhyesti faktat, jotka innoittivat minua tekemään väitöstutkimuksen Macronista liittyen nimenomaan hänen politiikkaansa ja poliittiseen ajatteluunsa. Varsinaisesta vaalitutkimuksesta ei siis ole kysymys, koska minua kiinnosti päästä kiinni eniten Macronin politiikan ja arvomaailman ydinkysymyksiin. Väitöskirjani nimen otsikko Ideologioiden tuolla puolen? perustui useisiin ristiriitaisiin näkemyksiin, jotka olivat ympäröivät presidenttiä koko hänen verraten lyhyen poliittisen uransa ajan. Äärivasemmisto ja äärioikeisto näkivät Macronin ehdokkaana ja poliitikkona, joka edusti uusliberalismia ja hallitsematonta globalisaatiota, jossa suuryritysten ja EU:n edut olivat etusijalla Ranskan kansallisten etujen sijaan. Macronia on myös kuvailtu populismiin taipuvaiseksi ideologialtaan ohueksi poliitikoksi, jonka kritiikki vanhojen poliittisten puolueiden ja poliitikkojen edustamaa elitismiä kohtaan ei ollut uskottavaa. Maltillinen oikeisto puolestaan kommentoi Macronia vuoden 2017 vaalien aikana presidentti Francois Hollanden epäonnistuneen hallinnon jatkeena ja edustajana. Keltaliiviliikkeen mielenosoituksissa Macronia syytettiin myös rikkaiden presidentiksi, joka oli unohtanut tavallisten ranskalaisten arkipäivän ongelmat tarjoten avokätisiä verohelpotuksia jo ennestään varakkaille kansalaisille ja yrityksille. Koska ristiriitoja oli huomattavan paljon jo pelkästään Macronin vastustajien suunnalta, oli aiheellista pohtia voiko Emmanuel Macronia arvioida perinteisellä oikeisto–vasemmisto ulottuvuudella vai pitäisikö häntä sen sijaan lähestyä kokonaan uudella tavalla? Tämä on toinen syy, miksi nimesin tutkimukseni ensimmäisiksi sanoiksi jo mainitun Ideologioiden tuolla puolen. Edellä mainittujen väitteiden ja näkemysten perusteella lähtökohtani oli pohtia Macronin politiikkaa ja ajattelua perinteisen ja dogmaattisen tavan sijaan tavalla, joka edustaisi myös Macronin henkilökohtaisia näkemyksiä ja lausuntoja ideologioiden ja politiikan suhteesta. Tässä kohtaa löysin Macronin ajattelussa yhtymäkohdan politiikan teoreetikon Michael Freedenin ajatteluun ideologioista, liberalismista ja niiden merkityksestä nykyisessä maailmassa ja politiikassa. Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen, oli luonnollista, että lähestyisin Macronin politiikkaa pääosin retorisen analyysin avulla. Retorinen analyysi oli luonnollinen valinta myös sen vuoksi, koska suurin osa tutkimusaineistosta oli Macronin kampanjan aikana ja valituksi tulemisen jälkeen pitämiä puheita ja muita julkisia kannanottoja. Toinen tärkeä syy menetelmäni takana oli luonnollisesti itse ranskalainen poliittinen kulttuuri ja historia. Ranskassa politiikassa on aina korostunut poliitikon ja varsinkin presidentin kyky esiintyä ja käyttää erilaisia retorisia keinoja vakuuttaessaan kansalaiset vaalien aikana, mutta myös vaalien jälkeen. Edellä mainitut taidot ovat olleet myös poliittisen menestyksen ja uskottavuuden perusedellytys. Tutkimuksen kaksi tärkeintä teoriaa ovat saksalaisen politiikantutkijan ja sosiologin Ulrich Beckin luoma riskiyhteiskunta, jota seuraa Anthony Giddensin luoma kolmannen tien poliittinen teoria. Beckin globaali näkemys oli, että vanhat perinteiset instituutiot (kirkko, poliittiset puolueet, perhe, ammatit) ja niiden asema ovat rapautuneet, mikä on lisännyt epävarmuutta esimerkiksi työmarkkinoille ja kansalaisten henkilökohtaiseen elämään liittyen. Beckin teorian mukaan vakituisten työpaikkojen määrä vähentyy edelleen ja erilaiset määräaikaiset ja epätyypilliset työsuhteet yleistyvät tulevaisuudessa entistä enemmän ja vastuu menestymisestä tai menestymättömyydestä on aina selätetty kuitenkin aina yksilölle itselleen. Toinen tärkeä ilmiö liittyy globalisaation ja riskiyhteiskunnan väliseen suhteeseen, jossa päätökset mm. paikallisten työpaikkojen säilymisestä voidaan tehdä tuhansien kilometrien päässä itse tarkasteltavasta maasta. Riski-yhteiskunnan myötä globaaliksi ilmiöksi on tullut myös edelleen kasvanut riski ajautua työttömyyteen, ja tämä koskee myös useita akateemisia ammatteja. Kolmannen tien politiikan teoria oli luonnollinen valinta tutkimukselleni, koska Macronin poliittinen ajattelu perustui kolmeen kolmannen tien keskeiseen pilariin, joissa työ, yrittäjyys ja henkilökohtainen vastuu olivat politiikan lähtökohtia yhdessä markkina myönteisen ajattelun kanssa. Macron siis haastoi myös perinteisen ranskalaisen etatistisen eli valtiovetoisen talousajattelun, jossa pro-business-ajattelu hallitsi taloutta ja talousympäristöä ja jossa usein valtio-omisteiset yritykset olivat nauttineet usein valtion avokätisestä tuesta ja asemasta suhteessa pienempiin toimijoihin. Macronin mukaan säännöt tulisi olla kaikille samat ja tämä koski myös digitaalisia jättiläisiä (Google, Amazon, Facebook, Apple), joiden verovälttelyyn presidentti Macron on halunnut puuttua kovalla kädellä. Edellä mainittujen yksityiskohtien perusteella Macronin politiikka lähestyi Britannian entisen pääministerin Tony Blairin (1997–2007) politiikkaa, jossa kolmannen tien politiikan teoria muodosti keskeisen New Labourin ja Blairin poliittisen ja ideologisen sisällön. Macron halusi myös puuttua ranskalaisen yhteiskunnan ruohonjuuritason epäkohtiin, jotka ovat aiheuttaneet paljon negatiivisia seurauksia viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Viimeksi mainittuun kuuluu pitkäaikaistyöttömyys, köyhyys ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen. Tarkemmin sanottuna ruohonjuuritason ongelmiin puuttuminen tarkoitti sitä, että Ranskan hallitus ja Macronin hallinto olivat valmiita tekemään suuria investointeja peruskoulutukseen ja alueille, jotka olivat kärsineet eniten mm. heikosta opetuksesta ja tuetun opetuksen vähyydestä. Tasavallan presidentti kyseenalaisti myös Ranskan korkeakoulujen nykytilan ja tulokset. Macron oli huolissaan opintojensa keskeyttäneistä opiskelijoista ja hän näki myös, että Ranskassa oli vanhoja elitistisiä instituutioita, kuten ENA (National School of Administration), jotka eivät palvelleet maan etua tulevaisuudessa. Macronin ajattelussa oli myös useita yhtymäkohtia Ranskan myöhäiseen valistukseen ja erityisesti filosofien ja poliitikkojen Francois Guizot’n ja Benjamin Constantin ajatuksiin, joihin Macronin ajattelua peilasin. Macronin, Guizot’n ja Constantin ajatukset koskivat erityisesti työn, koulutuksen ja ammatin roolia yhteiskunnallisen edistyksen takaajana. Myös poliitikkojen rooli eräänlaisena roolimallina kansalaisten edessä yhdisti niin Macronia, kuin Constantia ja Guizot’a toisiinsa. Macron nosti esiin kampanjansa aikana useasti Ranskan poliittisen järjestelmän ongelmat, jossa poliitikot käyttivät hyväkseen järjestelmän porsaanreikiä ajaessaan omia ja intressipiiriensä etuja. Viime vuosituhannen ajattelijoista nostan esiin Ranskan liberaalien kärkinimen Raymond Aronin ja Macronin mentorin Paul Ricœurin. Aronia, Ricœuria ja Macronia yhdisti kiinnostavalla tavalla kriittisyys ideologiota kohtaan ja totuuden ensisijaisuus politiikan keskeisenä hyveenä.As an object of research Emmanuel Macron makes an interesting, and even a historic figure. The youngest leader of France since Napoleon Bonaparte, he was an inexperienced and almost unknown politician, when elected as the President of the Republic from neither of the two traditional parties. Emmanuel Macron was a political actor and a candidate of a new unknown political movement, which he founded alone only about a year before the Presidential elections. The name of my dissertation Beyond Ideologies? Risk Society in Emmanuel Macron’s Reformist Politics is based on the several contradictory views that have surrounded Macron since the very beginning of Macron’s career. The far left and the far right saw Macron as a candidate and politician who represented neoliberalism, and uncontrolled globalisation, in which the interests of big business and interests of the EU had priority instead of the French national interests. Macron has also been described as a politician with a thin ideology prone to populism, whose critique of the elitism represented by the old political parties and politicians was not credible. The moderate right, in turn, commented on Macron during the 2017 election as an extension and representative of President François Hollande’s administration. During protests of the Yellow Vest movement, Macron was also accused of being the President of the rich, who had forgotten the everyday problems of ordinary French people and offered generous tax reliefs to the already wealthy citizens and companies. These were the main reasons behind my motivation to study Macron. Given all this controversy it was relevant to ask: is it even possible to evaluate Macron in terms of classical French ideologies or should his politics be approached in a whole new way? That is the second reason why I have named my research first: Beyond Ideologies. Starting point was to reflect on Macron’s politics and thinking without resorting to the traditional and dogmatic approaches, in a way which would also represent his personal views and his statements about the relationship between ideologies and politics. Related to the previous it was relevant that I would approach Macron’s politics using mainly rhetorical analysis as most of the research material consisted of the speeches and other public declarations Macron made during his campaign, and after he entered into the office in May 2017. The second important reason behind my method was of course the French political culture itself that has always emphasised the politician’s ability to use various rhetorical skills and speak well in public debate. The skills have formed a precondition to one’s political success and credibility. Two of the most important theories of the research are the risk society created by the German scholar Ulrich Beck and the third way political theory created by Anthony Giddens. Beck’s global view was that the fragmentation and lower status of the old institutions (church political parties, family professions) have increased insecurity in the job market and in citizens’ lives as the share of permanent jobs has decreased. At the same time the risk of unemployment has increased, and this concerns even academic professions. Third way theory was a natural choice as Macron was for example keen on using public money and investments on basic education and various internships programmes. Education policies were directed especially at suburban areas where the societal challenges were the most difficult. Macron’s politics resembled the former Prime Minister of UK Tony Blair’s politics where the third way politics was a leading political doctrine. Macron was also keen to intervene into various grass root grievances of French society which have caused a lot of negative consequences during the last three decades such as long term unemployment, poverty and social exclusion. In addition to the French government and Macron’s administration making huge investments in basic education. The President of the Republic also questioned the current status and the current results of French higher education. Macron was concerned of the dropout figures and saw also that there existed old elitist institutions, such as ENA (National School of Administration) that did not serve country’s interest. As my research continued it became clear quite soon that Macron’s values and the goals he presented for France differed from his predecessors, and there were elements France had not actually faced during the political history of the Fifth Republic. Macron’s political thinking was based on three pillars where work, entrepreneurship, and personal responsibility were the starting points together with pro-market thinking. Macron challenged also the traditional French statism thinking where the role of state dominated economic activity. One of the negative features was distorted competition with state-owned companies that had governmental support behind them. Specifically, this meant that these companies were able to receive cheap loans and other financial support guaranteed by the government. Macron wanted to create the same rules policy for all in domestic markets and this applied also to the European level. According to Macron GAFA (Google, Amazon, Facebook, Apple) companies’ tax evasion should be finished. Finally, I included several confluences from the late French Enlightenment where ideas of the philosophers François Guizot and Benjamin Constant ideas influence Macron’s thinking. These ideas concerned especially the role of work, education and politicians role models in front of the citizens. A precondition to the fair and civilised society was openness and accountability. One of the typical problems in France has been how the politicians and political parties have used various loopholes in the political system as they have financed their campaigns

Toxicity of binary mixtures of Cu, Cr and As to the earthworm Eisenia andrei

Chromated copper arsenate (CCA) mixtures were used in the past for wood preservation, leading to large scale soil contamination. This study aimed at contributing to the risk assessment of CCA-contaminated soils by assessing the toxicity of binary mixtures of copper, chromium and arsenic to the earthwormEisenia andreiin OECD artificial soil. Mixture effects were related to reference models of Concentration Addition (CA) and Independent Action (IA) using the MIXTOX model, with effects being related to total and available (H2O and 0.01 M CaCl(2)extractable) concentrations in the soil. Since only in mixtures with arsenic dose-related mortality occurred (LC(50)92.5 mg/kg dry soil), it was not possible to analyze the mixture effects on earthworm survival with the MIXTOX model. EC(50)s for effects of Cu, Cr and As on earthworm reproduction, based on total soil concentrations, were 154, 449 and 9.1 mg/kg dry soil, respectively. Effects of mixtures were mainly antagonistic when related to the CA model but additive related to the IA model. This was the case when mixture effects were based on total and H2O-extractable concentrations; when based on CaCl2-extractable concentrations effects mainly were additive related to the CA model except for the Cr-As mixture which acted antagonistically. These results suggest that the CCA components do interact leading to a reduced toxicity when present in a mixture.Peer reviewe

An uptake and elimination kinetics approach to assess the bioavailability of chromium, copper, and arsenic to earthworms (Eisenia andrei) in contaminated field soils

The aim of this study was to determine the bioavailability of metals in field soils contaminated with chromated copper arsenate (CCA) mixtures. The uptake and elimination kinetics of chromium, copper, and arsenic were assessed in the earthworm Eisenia andrei exposed to soils from a gradient of CCA wood preservative contamination near Hartola, Finland. In soils contaminated with 1480–1590 mg Cr/kg dry soil, 642–791 mg Cu/kg dry soil, and 850–2810 mg Ag/kg dry soil, uptake and elimination kinetics patterns were similar for Cr and Cu. Both metals were rapidly taken up and rapidly excreted by Eisenia andrei with equilibrium reached within 1 day. The metalloid As, however, showed very slow uptake and elimination in the earthworms and body concentrations did not reach equilibrium within 21 days. Bioaccumulation factors (BAF) were low for Cu and Cr (Peer reviewe

Effects of Gender on Basic Numerical and Arithmetic Skills : Pilot Data From Third to Ninth Grade for a Large-Scale Online Dyscalculia Screener

In this study, we analyzed the development and effects of gender on basic number skills from third to ninth grade in Finland. Because the international comparison studies have shown slightly different developmental trends in mathematical attainment for different language groups in Finland, we added the language of education as a variable in our analysis. Participants were 4,265 students from third to ninth grade in Finland, representing students in two national languages (Finnish, n = 2,833, and Swedish, n = 1,432). Confirmatory factor analyses showed that the subtasks in the dyscalculia screener formed two separate factors, namely, number-processing skills and arithmetic fluency. We found a linear development trend across age cohorts in both the factors. Reliability and validity evidence of the measures supported the use of these tasks in the whole age group from 9 to15 years. In this sample, there was an increasing gender difference in favor of girls and Swedish-speaking students by grade levels in number-processing skills. At the same time, boys showed a better performance and a larger variance in tasks measuring arithmetic fluency. The results indicate that the gender ratio within the group with mathematical learning disabilities depends directly on tasks used to measure their basic number skills.Peer reviewe

Naisten laparoskooppisen ja hysteroskooppisen sterilisaation kustannusvaikutukset

JOHDANTO: Tavoitteena oli selvittää päiväkirurgisesti munatorveen asetettujen puristimien avulla tehdyn sterilisaation ja polikliinisesti munatorven aukkoihin asetetuilla mikroimplanteilla tehdyn sterilisaation kustannuksia sekä kliinisiä tuloksia. AINEISTO JA MENETELMÄT: Kaikki Hyvinkään sairaalassa vuosina 2006 - 2007 tehdyt munatorvien puristin- ja mikroimplanttisterilisaatiot analysoitiin. Tutkimusasetelmana oli takautuva lähtöryhmien mukainen analyysi. Sterilisaatiot hinnoiteltiin ottamalla mukaan suorat ja epäsuorat kustannukset. Lisäksi selvitettiin toimenpiteen onnistuminen, komplikaatiot ja uusintatoimenpiteet. TULOKSET: Mikroimplanttisterilisaation kokonaiskustannuksiksi saatiin 1 146 euroa ja puristinsterilisaation 1 712 euroa potilasta kohden. Mikroimplanttiryhmässä leikkauksenjälkeinen kipu oli merkittävästi vähäisempää, ja potilaan maksettavaksi jäävät kustannukset sekä tulonmenetykset olivat pienemmät. Puristinryhmässä toimenpiteeseen liittyviä haittavaikutuksia esiintyi enemmän. Elämänlaatu tai tyytyväisyys toimenpiteeseen eivät eronneet ryhmissä. Raskauksia ei todettu. PÄÄTELMÄT: Polikliininen mikroimplanttisterilisaatio on kustannusvaikuttavampi kuin laparoskooppinen puristinsterilisaatio. Polikliininen sterilisaatio on kokonaiskustannuksiltaan hieman halvempi, ja siihen liittyy vähemmän komplikaatioita.MATERIAL AND METHODS: A retrospective analysis was carried out on sterilizations conducted at the Hyvinkää hospital in 2006 to 2007 by tubal ligation with clips and by microimplants. RESULTS: Total costs obtained for microimplant sterilization per patient were 1 146 € and for clip sterilization 1 712 €. Postoperative pain was significantly less in the microimplant group, and adverse effects associated with the procedure were more common in the clip sterilization group. CONCLUSIONS: Microimplant sterilization performed on an outpatient basis is more cost-effective than laparoscopic clip sterilization