Kansainväliset vertailevat oppimistulosarvioinnit perus- ja korkea-asteella

International comparative assessments oflearning outcomes in basic and tertiaryeducationInternational assessments of learning outcomeshave rapidly increased over the last two decades,especially as a consequence of PISA studies.There are now international comparative studies of learning outcomes ranging from basic totertiary and adult education. The purpose ofthe present article is to describe the history andbackground of international comparative assessments with particular respect to two OECDassessments: PISA and AHELO. We argue thateducational policy, pedagogical and scientificinterests exert influence on international comparative assessments. These different interestspromote both complementary and conflictingexpectations toward international assessments.However, international assessments also havethe potential to increase understanding of learning outcomes on the part of those who representeducational policy, pedagogical and scientificinterests, thereby increasing the likelihood thateducational systems and learning environmentscan be developed in an ethically equitable way

Linguistic, Contextual, and Experiential Equivalence Issues in the Adaptation of a Performance-Based Assessment of Generic Skills in Higher Education

This qualitative study investigated the various linguistic, contextual, and experiential equivalence issues embedded in a performance-based instrument aimed at assessing generic skills in higher education. A rigorous translation and adaptation process (American English to Finnish) was conducted on one instrument, namely Collegiate Learning Assessment (CLA+) International. The data were obtained from cognitive laboratories (n = 13), with think-alouds and follow-up interviews conducted among Finnish undergraduate students. Content logs were created, and the data were analyzed thematically. The findings revealed that linguistic and contextual equivalence issues were more prominent than experiential ones. The findings underline how important – and potentially problematic – it is for a test to measure the same construct in a different language and culture. To achieve adequate measurement equivalence, a detailed qualitative analysis of linguistic, contextual, and experiential equivalence should be conducted as part of test adaptation.Peer reviewe

Neliportaisen tutkijanuramallin arviointihanke: Loppuraportti

Raportti perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan arviointihankkeeseen neliportaisesta tutkijanuramallista. Sisällöstä, johtopäätöksistä ja kehittämissuosituksista vastaavat selvityksen tekijät. Tavoitteena oli tarkastella neliportaisen tutkijanuramallin käyttöönottoa ja toteutumista sekä sen soveltuvuutta tutkijanurien selkeyttämiseen suomalaisissa yliopistoissa. Neliportainen uramalli on keino jäsentää tutkijoiden ja opettajien uria sekä tilastoida yliopiston henkilöstöä yliopisto- ja järjestelmätasolla. Neliportainen tutkijanuramalli sisältyy laajemmin yliopistojen henkilöstöpoliittisiin strategioihin ja käytänteisiin, joita myös tarkastellaan raportissa: rekrytointeihin, uralla etenemiseen, palkkaukseen ja tenure track -uramalliin. Arviointihankkeen tuloksena havaittiin, että neliportaisen tutkijanuramallin jalkauttaminen on monissa yliopistoissa jäänyt vajavaiseksi, sillä se tunnetaan henkilöstön keskuudessa melko heikosti. Malli on kuitenkin useissa yliopistoissa toiminut hyvin tilastoinnin välineenä. Se on selkeyttänyt akateemista urarakennetta sekä eri uraportailla käytettäviä nimikkeitä. Neliportaisen uramallin toteuttamisessa on edelleenkin epäselvyyttä ja hajontaa sekä yliopistojen kesken että niiden sisällä. Uralla eteneminen portaita ylöspäin etenkin ensimmäisellä ja toisella uraportaalla on hyvin kilpailtua ja siten epävarmaa. Monissa yliopistoissa käytetään professorin vakinaistamispolkua, eli ns. tenure track -menettelyä uraportaiden loppupään rekrytoinneissa. Muutamissa yliopistoissa kaikki professorin tehtävät avataan tenure track -tehtävinä, joista on mahdollisuus edetä professuuriin. Ongelmana pidetään sitä, että neliportainen tukijanuramalli ja erityisesti tenure track -menettely sisältävät vain osan yliopiston koko akateemisesta henkilöstöstä. Erityisesti ensimmäisellä ja toisella uraportaalla on tutkijoita, joiden uralla eteneminen on hyvin epävarmaa rahoituksen ja työsuhteiden pirstaleisuuden vuoksi. Uran alkupään ongelmat saattavat kuitenkin vähentää akateemisen uran houkuttelevuutta. Palkkauksessa on sekä yliopistojen välisiä että sukupuolten välisiä eroja, sillä naisilla on lähes kaikilla neliportaisen uran tasoilla matalampi palkka kuin miehillä. Arviointiryhmän suositukset uramallin kehittämiseksi: neliportaista tutkijanuramallia tulisi kehittää laaja-alaisemmaksi, jotta se kattaisi kaikki yliopistojen akateemisen henkilöstön jäsenet ja tukisi kaikkien yliopiston perustehtävien toteuttamista. Uramallin tulisi olla selkeä, läpinäkyvä ja sen tulisi olla yhteydessä palkkausjärjestelmän kannustavuuteen sekä rekrytointeihin. Sen tulisi olla sekä yhtenäinen että yliopistojen strategisen erilaisuuden tunnistava malli. Myös tenure track ja siihen liittyvät arvioinnit tulisi kansallisesti yhtenäistää ja se tulisi erottaa selkeämmin neliportaisesta tutkijanuramallista. Yliopistojen henkilöstöpolitiikan toteuttamista tulisi seurata tarkemmin

Moninaisuudessa vuosikirjan vahvuus ja heikkous

Reforms and policy : adult education research in Nordic countries / S. Tosse & P. Falkencrone & A. Puurula & B. Bergstedt (toim.). Trondheim : Tapir Academic Press, 2000

Transforming Finnish Higher Education : Institutional Mergers and Conflicting Academic Identities

As in many other European countries also Finnish higher education system has witnessed several reforms over the past decade many of which originate in efforts to make more competitive and affordable higher education system. The aim of this paper is to describe the changes and institutional mergers in particular that have taken place in Finnish higher education and explore what kind of academic identities are constructed amid changes in Finnish higher education. The paper shows that the mergers followed the objectives set by the Finnish Ministry of Education and Culture for the structural development of the higher education system and that the creation of a joint culture for merged institutions was important yet challenging. The paper also argues that due to these external changes in Finnish higher education there is a tendency to move from a traditional notion of an academic toward more hybrid and dynamic understanding of what it is being an academic in the 21st century.peerReviewe

Finnish Experiences Of OECD’s International Assessment Of Higher Education Learning Outcomes (AHELO)

The aim of this article is to describe the implementation of International Assessment of Higher Education Learning Outcomes (AHELO) in Finland and to highlight ethical considerations of large-scale international assessments. The Finnish results of the AHELO feasibility study show that a fully-fledged project is possible to carry if special attention is paid to the participation of students in test sessions, if enough time is reserved for the implementation phase and if scoring of open-ended questions is carefully carried out and monitored.It is, however, important that large-scale international assessmentssuch as AHELO do not start to colonialise and converge understandings of what is considered a desirable end result, promote conceptions of ‘good’ teaching and learning in higher education and hence become (un)intentionally a powerful political tool to steer and justify national educational reforms.peerReviewe

Cambiando la Eduación Superior Finlandesa: Transformación institucional e identidades académicas en conflicto

As in many other European countries also Finnish higher education system has witnessed several reforms over the past decade many of which originate in efforts to make more competitive and affordable higher education system. The aim of this paper is to describe the changes and institutional mergers in particular that have taken place in Finnish higher education and explore what kind of academic identities are constructed amid changes in Finnish higher education. The paper shows that the mergers followed the objectives set by the Finnish Ministry of Education and Culture for the structural development of the higher education system and that the creation of a joint culture for merged institutions was important yet challenging. The paper also argues that due to these external changes in Finnish higher education there is a tendency to move from a traditional notion of an academic toward more hybrid and dynamic understanding of what it is being an academic in the 21st century.Como en muchos otros países europeos, también el sistema educativo superior finlandés ha sido testigo de diversas reformas durante la pasada década, muchas de las cuales se traducen en esfuerzos para hacer más competitivo y profundo el sistema educativo superior. El objetivo de este artículo es describir los cambios y transformaciones institucionales que en particular se han producido y explorar qué tipo de identidades académicas se construyen dentro de los cambios en la educación superior finlandesa. El estudio muestra que las transformaciones asumieron los objetivos dispuestos por el Ministerio de Educación y Cultura finlandés para el desarrollo estructural del sistema educativo superior y que la creación de una cultura articulada para las instituciones transformadas era importante, aunque representara un reto. El estudio también plantea que, debido a estos cambios externos, en la educación superior finlandesa existe una tendencia a desplazarse desde una noción tradicional de las materias hacia una comprensión más plural y dinámica sobre lo que es una materia (asignatura) en el siglo XXI