Participation in rehabilitation services and purchases of psychopharmacons after reform school placement

Objectives. Reform schools (RS) in Finland are foster care institutions where children and adolescents are placed when other child welfare services fail to provide adequate education and care. Former research has shown that the mental health problems of these adolescents are multiple and severe, and they often continue to adulthood. The aim of this study was to investigate how much those placed in RS participate in rehabilitation services provided by the Social Insurance Institution of Finland (Kela) and purchase psychopharmacons after RS placement, compared to their peers. Methods. This study was a part of After reform school study (ARSS), study project by the Finnish Institute for Health and Welfare (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL), the aim of which is to research adolescent’s life after RS placement. The data for the study project was acquired in the end of 2014, and included all the adolescents residing in RS in 1991, 1996, 2001, 2006, and 2011 and their matched peers. Data analyses were conducted using logistic regression, with RS placement, cohort year, and gender as independent variables. In the final analyses, dependent variables were psychotherapy and the purchases of antipsychotics, anxiolytics, drugs used for sleep disorders, antidepressants, psychostimulants used for ADHD and drugs used in alcohol dependence. Results and conclusions. First, even though the psychiatric morbidity among the persons with RS background is high, the results of this study showed that they do not participate in the Kela´s psychotherapy services more than their peers. Second, those with RS background purchase psychopharmacons remarkably more compared to their peers. In addition, women participate in Kela´s psychotherapy, and purchase psychopharmacons more than men, except stimulants used for ADHD. Also, the youngest cohorts participate in psychotherapy and purchase psychopharmacons less than the oldest cohort. In conclusion, the psychotherapy services currently available do not meet the needs of the persons placed in RS. There should be wider range of mental health services available, and it should be made as easy as possible to access them

Large-scale population dynamics of the Eurasian red squirrel

The size of an animal population is determined by the birth rate, mortality, and movement of individuals between populations. These demographic parameters, in turn, are affected by internal and external factors. Internal factors include, for example, the density and the sex ratio of the focal population. External factors can be divided to biotic and abiotic factors. In this thesis, I study the population dynamics of the Eurasian red squirrel (Sciurus vulgaris) and factors affecting it on different scales by utilizing snowtrack data, old hunting data and data on nest box occupancy. The red squirrel is widely distributed and common in boreal coniferous forests, and it acts both as a seed disperser and as an alternative prey for several predator species at the low phases of the vole cycle. It has also been an important game mammal, and red squirrel hunting was popular in Finland until the mid-1900s. The results of my thesis show that red squirrel populations fluctuate synchronously within hundreds of kilometers, and that this synchrony is driven by similarly fluctuating and spatially autocorrelated spruce (Picea abies) cone crop. The main predators, the pine marten (Martes martes) and the goshawk (Accipiter gentilis), on the other hand, do not negatively affect red squirrel numbers on the population level. On a smaller scale, however, both the red squirrel and the flying squirrel (Pteromys volans) more likely occupied nest boxes that were far from the nests of avian predators. Thus, the squirrels and their predators are negatively associated on individual level, but the red squirrel and its predators are positively associated on a larger scale. The variation in red squirrel numbers between census sites and years was most strongly affected by spruce cone crop. However, cone crop did not explain the remarkable variations in the red squirrel sex ratio, which were demonstrated by the re-analysis of old hunting data. Overall, food availability emerges as the most significant determinant of red squirrel population density, exceeding the direct and indirect effects of predators. I also found out that the red squirrel is well adapted to human-altered landscape and may even favor mosaic-like areas, even though it is arboreal and adapted to a life in the forest canopy. Both the snow-track data and nest box data suggest that there are more red squirrels near human settlement and in agricultural areas than in continuous forests. A mosaic-like landscape provides red squirrels with alternative food resources, which makes them less dependent on the highly variable conifer cone crop. The apparent preference for agricultural areas by both the red squirrel and the flying squirrel may be partially explained by the higher productivity of forest edges. Even though a red squirrel is still a common sight in backyards and bird-feeding sites, it seems that the species has declined in forests. The analysis of the snow-track data from Finland and north-western Russia revealed that the red squirrel declined in most parts of the 1000000 km2-study area between 1996 and 2012. This alarming trend is partially due to the global warming. I found that the red squirrel population growth rate was lowest in those regions where winters warmed the most. Other climatic parameters, deforestation, and the simultaneous increase in pine marten populations did not explain the decline of the red squirrel. The exact mechanism of how winter warming is detrimental for the red squirrel calls for further studies. The Finnish snow-track data from 1989 to 2017 shows that the red squirrel increased in Southern Finland but declined in other parts of the country. Drawn together, the results of this thesis show that synchrony occurs between red squirrel populations on a scale of hundreds of kilometers, and that the large-scale population dynamics are driven by conifer seed crop while predators have only a minor role. The red squirrel has adapted well to many anthropogenic changes, such as built areas and agricultural fields fragmenting forests, but the global warming seems to pose a threat to it. Studying the changes in red squirrel populations can help understand ecosystems of the boreal forests and the way anthropogenic changes affect them.Eläinpopulaation sisäiset ja ulkoiset tekijät vaikuttavat populaatiokokoon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kautta. Sisäisiä eli populaatioon itseensä liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi sukupuolijakauma ja tiheys. Ulkoiset tekijät puolestaan voidaan jakaa eliöiden välisiin vuorovaikutuksiin ja ympäristötekijöihin. Tässä väitöskirjassa tarkastelen oravan (Sciurus vulgaris) populaatiodynamiikkaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä eri mittakaavoissa lumijälkiaineistojen, vanhojen metsästysaineistojen ja pönttöjen asutusaineistojen perusteella. Orava on yleinen ja laajalle levinnyt pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, ja sillä on tärkeä rooli ekosysteemissä puiden siementen levittäjänä ja monien petojen vaihtoehtoisena saalislajina myyräkantojen ollessa alhaalla. Se on ollut myös tärkeä riistaeläin Suomessa aina 1900-luvun puoliväliin saakka. Tutkimuksissani selvisi, että oravapopulaatioiden koko vaihtelee samanaikaisesti ja -suuntaisesti satojen kilometrien laajuisilla alueilla, ja että tämän synkronisen vaihtelun syy on samalla tavalla voimakkaasti tilassa autokorreloitunut kuusen (Picea abies) käpysato. Oravan luontaisilla pääpedoilla, eli näädällä (Martes martes) ja kanahaukalla (Accipiter gentilis), ei puolestaan havaittu negatiivista vaikutusta oravamääriin populaatiotasolla. Pienemmässä mittakaavassa tarkasteltuna orava, ja myös liito-orava (Pteromys volans), kuitenkin käyttivät eniten sellaisia pönttöjä, jotka sijaitsivat kaukana petolintujen pesistä. Yksilötasolla oravat siis välttivät petoja, kun taas laajemmassa mittakaavassa orava ja sen saalistajat esiintyivät runsaina samoilla alueilla. Käpysato vaikutti myös voimakkaasti oravan runsauden vaihteluun eri laskenta-alueiden ja vuosien välillä. Käpysato ei kuitenkaan ollut yhteydessä oravan sukupuolijakaumaan, joka vaihteli laajoilla alueilla vanhan metsästysaineiston uudelleenanalysoinnin perusteella. Joka tapauksessa lajien välisistä vuorovaikutuksista ravinnon saatavuus ja sen vaihtelu olivat tärkeämpiä tekijöitä oravakantojen säätelyssä kuin petojen aiheuttama kuolleisuus tai petojen läsnäolon epäsuorat vaikutukset. Lisäksi, vaikka orava on sopeutunut elämään puissa ja on selkeästi metsälaji, se vaikuttaa sietävän hyvin ja jopa hyötyvän ihmisen muokkaamasta ympäristöstä. Oravia havaittiin enemmän lähellä ihmisasutusta ja maatalousympäristöä sekä lumijälki- että pönttöaineistoissa. Mosaiikkimainen, monipuolinen ympäristö tarjoaa oraville vaihtoehtoisia ravintoresursseja, jolloin ne eivät ole yhtä riipuvaisia voimakkasti vaihtelevasta kuusen käpysadosta kuin yhtenäisillä metsäalueilla. Valoisat, peltojen rajaamat metsänreunat saattavat olla muuta metsää tuottoisampia alueita, mikä selittäisi näennäisen avoimien alueiden suosimisen sekä oravalla että liito-oravalla. Vaikka oravat ovat yleinen näky ihmisten pihapiireissä, ne vaikuttavat vähentyneen metsissä. Suomen ja Luoteis-Venäjän lumijälkiaineistoista paljastui, että oravakannat laskivat suurimmassa osassa lähes miljoonan neliökilometrin tutkimusaluetta vuosien 1996–2012 välillä. Osasyy tähän huolestuttavaan kehitykseen vaikutti olevan ilmastonmuutos. Havaitsin, että oravan populaation kasvukerroin oli pienin niillä alueilla, joissa talvet lämpenivät eniten. Muut tarkastellut ilmastomuuttujat, metsien hakkuut ja näädän samanaikainen runsastuminen eivät olleet yhteydessä oravakannan laskuun. Ilmastonmuutoksen tarkka vaikutusmekanismi vaatii lisää tutkimuksia. Suomen lumijälkiaineiston perusteella orava runsastui Etelä-Suomessa vuosien 1989– 2017 välillä, mutta kanta on ollut laskussa muissa osissa maata. Väitöskirjani tulokset osoittavat, että oravien määrä vaihtelee synkronisesti satojen kilometrien laajuisilla alueilla, ja että laajan mittakaavan populaatiodynamiikka on vahvasti riippuvainen havupuiden siemensadosta, kun taas petojen rooli on verraten vähäinen. Orava on sopeutunut moniin ihmisen aiheuttamiin muutoksiin, kuten maatalouden pirstomaan maisemaan ja asutuksen läheisyyteen, mutta ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa oraviin haitallisesti. Oravan kannanvaihtelujen tutkiminen auttaa osaltaan ymmärtämään pohjoisten havumetsien ekosysteemien toimintaa ja ihmisen vaikutuksia niissä sekä ilmaston että maisemarakenteen muutosten kautta

Ryhmäytyminen leirillä liikunnan keinoin

Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen tutkimus ryhmäytymisestä leirillä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja sen tarkoituksena on selvittää liikunnallisten leikkien toimivuutta ryhmäyttämisessä. Työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska työn aineisto on kerätty todellisissa ja luonnollisissa tilanteissa. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä on käytetty arviointitutkimusta, sillä työssä määritellään liikunnan merkitystä ryhmäytymiskeinona. Tutkimuksessa selvitetään, mikä on ollut liikuntaleikkien merkitys ryhmähengen muodostamisessa leirillä. Työn toiminnallinen osuus toteutettiin ja aineisto kerättiin viikonlopun kestäneellä leirillä. Tutkimusaineisto kerättiin muun muassa osallistuvaa havainnointia, leiripäiväkirjan pitoa ja palautelomakkeita käyttäen. Palautelomakkeisiin on vastannut 35 leiriläistä. Leirin toiminnallinen osuus koostui ryhmäytymistä edistävistä liikunnallisista leikeistä ja muusta yhteistoiminnasta. Tuloksista käy ilmi, että leiriläiset ovat kokeneet liikunnalliset leikit ryhmää yhdistäviksi ja ne ovat lisänneet leirin mielekkyyttä. Tuloksista voidaan nähdä, että liikunnalliset leikit ovat toimineet ilmapiiriä rentouttavasti. Työssä nousee esille ohjaajan tärkeys ryhmäytymisessä, sillä ohjaaja auttaa ryhmää eteenpäin ja ohjaa sitä yhtenäisemmäksi. Liikunnalliset leikit toimivat hyvin ryhmäytymiskeinona. Liikuntaleikkien merkitys ryhmähengen muodostamisessa on ollut merkittävä. Ne ovat yhdistäneet leiriläisiä, ja he ovat saaneet ryhmässä toimimisen kokemuksia, mikä on kasvattanut ryhmähenkeä.This bachelor's thesis is a functional study about grouping in a camp. Thesis is qualitative and its purpose is to find out the functionality of physical games in grouping. Qualitative research methods have been used, because the research material has been collected in authentic and natural situations. As a research method there has been used evaluation, because it defines the meaning of physical games in grouping. Thesis answers the question: what has been the meaning of physical games in forming of the group spirit in the camp. The functional part of the thesis and the research material has been gathered during one weekend in a camp. Research material has been gathered by using part taking observation and written feedback. 35 people in the camp gave written feedback. The functional part of the camp consisted of physical games and other group activities that helps grouping. It appears in the results that people in the camp has found that physical games helped uniting the group and that the games have increased the enjoyability of the camp. The results show that physical games have made the atmosphere more relaxed. The importance of the group leader has come up in this thesis because the group leader helps the group achieve their goal. Leader guides the group to become more coherent. As a conclusion, physical games work very well as a grouping method. Physical games have been very important factor in forming the group spirit. Games have connected the people in the camp and the people have been working together as a group which has lifted the group spirit

Nuorten käsityksiä Uusi kausi dokumenttielokuvan ja median vaikutuksista

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan Marko Kiviojan tekemän Uusi kausi dokumenttielokuvan vaikutuksia lukioikäisiin nuoriin ja heidän tulevaisuuden suunnitteluun. Tutkimme myös, mitkä eri asiat vaikuttavat nuorten tulevaisuuden suunnitteluun. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Dokumenttia näytettiin kahdeksassa lukiossa, jonka jälkeen haastattelimme jokaisesta koulusta 4–6 nuorta. Tulokset analysoitiin teemoittelun avulla kysymys kerrallaan. Tyttöjen ja poikien tuloksia vertailtiin keskenään. Opinnäytetyön tulokset on tarkoitus julkaista myös opettajien käyttöön. Uusi kausi -dokumenttielokuva herätti nuoret ajattelemaan omaa tulevaisuuttaan ja erityisesti sen suunnittelua. Tytöt olivat suunnitelleet tulevaisuuttaan hieman enemmän kuin pojat, ja heidän tulevaisuudensuunnitteluun vaikuttivat muun muassa omat mielenkiinnon kohteet ja unelmat, ihmissuhteet, kuten perhe ja ystävät sekä vahvimmin omat harrastukset. Poikien tulevaisuuden suunnitteluun vaikuttivat samat asiat, mutta harrastukset ja ihmissuhteet hieman vähemmän kuin tytöillä. Pojilla nousi monesti esiin varusmiespalvelus. Tyttö- ja poikaystävät eivät vaikuttaneet tulevaisuuden suunnitelmiin. Johtopäätöksenä voikin todeta, että tutkimustulosten mukaan lähes kaikkien haastateltavien poikien sekä tyttöjen mielestä dokumenteilla voi vaikuttaa paljon katsojan asenteisiin.The aim of this study was to examine the effects of Marko Kivioja’s Uusi kausi dokumentary film on high school age young people and their future planning. We also studied which factors affect young people’s future plans. The data was collected by theme interviews. The documentary film was shown in eight high schools and after that 4–6 young people from each school were interviewed. The results were analyzed by interviews themes, and the results of both the girls and boys were compared with each other. The results of the study will be published for teachers to use. Uusi kausi documentary film made young people think about their own future and especially their future planning. The girls had planned their future a little more than boys and their own interests and dreams, relationships such as family and friends, and the most of all, hobbies affected their future planning. The boys' planning for the future was affected by the same things but hobbies and relationships a little less. The boys also mentioned the military service. Girl- and boyfriends didn’t affect their future planning though. According to the results, almost all boys and girls thought that documentaries can affect viewers’ attitudes

On defining affects computationally

One of the most tangled fields of research is the field of defining and modeling affective concepts, i. e. concepts regarding emotions and feelings. The subject can be approached from many disciplines. The main problem is lack of generally approved definitions. However, e.g. linguists have recently started to check the consistency of their theories with the help of computer simulations. Definitions of affective concepts are needed for performing similar simulations in behavioral sciences. In this thesis, preliminary computational definitions of affects for a simple utility-maximizing agent are given. The definitions have been produced by synthetizing ideas from theories from several fields of research. The class of affects is defined as a superclass of emotions and feelings. Affect is defined as a process, in which a change in an agent's expected utility causes a bodily change. If the process is currently under the attention of the agent (i.e. the agent is conscious of it), the process is a feeling. If it is not, but can in principle be taken into attention (i.e. it is preconscious), the process is an emotion. Thus, affects do not presuppose consciousness, but emotions and affects do. Affects directed at unexpected materialized (i.e. past) events are delight and fright. Delight is the consequence of an unexpected positive event and fright is the consequence of an unexpected negative event. Affects directed at expected materialized (i.e. past) events are happiness (expected positive event materialized), disappointment (expected positive event did not materialize), sadness (expected negative event materialized) and relief (expected negative event did not materialize). Affects directed at expected unrealized (i.e. future) events are fear and hope. Some other affects can be defined as directed towards originators of the events. The affect classification has also been implemented as a computer program, the purpose of which is to ensure the coherence of the definitions and also to illustrate the capabilities of the model. The exact content of bodily changes associated with specific affects is not considered relevant from the point of view of the logical structure of affective phenomena. The utility function need also not be defined, since the target of examination is only its dynamics.Affektiivisten eli emootioihin ja tunteisiin liittyvien käsitteiden määrittely ja mallintaminen on tällä hetkellä eräs sekavimmista tutkimusaloista. Aihetta voidaan lähestyä monen eri tieteenalan kautta. Suurin ongelma on yhteisesti hyväksyttyjen määritelmien puute. Teorioiden toimivuutta ja sisäistä johdonmukaisuutta on muun muassa kielitieteessä ryhdytty tarkastamaan laskennallisten simulaatioiden avulla. Affektiivisten käsitteiden määritelmiä tarvittaisiin vastaavien simulaatioiden tekemiseksi käyttäytymistieteissä. Tässä tutkielmassa esitetään yksinkertaiselle hyötyä maksimoivalle toimijalle eli agentille soveltuvat affektien alustavat laskennalliset määritelmät. Määritelmät on tuotettu syntetisoimalla ja valikoimalla ajatuksia useista eri teorioista. Affektien luokka määritellään emootioiden ja tunteiden luokkien yläluokaksi. Affekti määritellään prosessiksi, jossa toimijan hyödyn muutos aiheuttaa vakioisen kehollisen muutoksen. Jos muutosprosessi on tarkasteluhetkellä toimijan tarkkaavaisuuden kohteena eli toimija on tietoinen siitä, kyseessä on tunne. Jos muutosprosessi on periaatteessa otettavissa tarkkaavaisuuden kohteeksi eli se on esitietoinen, kyseessä on emootio. Affektit eivät siis edellytä tietoisuutta, mutta emootiot ja tunteet edellyttävät. Esimerkiksi odottamattomiin toteutuneisiin eli menneisiin tapahtumiin kohdistuvia affekteja ovat ilahtuminen ja säikähdys. Ilahtuminen on odottamattoman positiivisen tapahtuman seuraus ja säikähdys vastaavasti odottamattoman negatiivisen tapahtuman seuraus. Odotettuihin toteutuneisiin tapahtumiin kohdistuvia affekteja ovat onni (odotettu positiivinen tapahtuma toteutui), pettymys (odotettu positiivinen tapahtuma ei toteutunut), suru (odotettu negatiivinen tapahtuma toteutui) ja helpotus (odotettu negatiivinen tapahtuma ei toteutunut). Odotettuihin toteumattomiin (tuleviin) tapahtumiin kohdistuvia affekteja ovat vastaavasti pelko ja toivo. Eräitä muita affekteja voidaan määritellä edellä mainittujen tapahtumien aiheuttajiin kohdistuviksi. Affektiluokituksesta on tehty myös ohjelmatoteutus, jonka tarkoituksena on sekä varmistaa määritelmien koherenttius että havainnollistaa mallin mahdollisuuksia. Affekteihin liittyvien kehollisten muutosten täsmällistä sisältöä ei pidetä ilmiön loogisen rakenteen kannalta merkityksellisenä. Hyötyfunktiotakaan ei tarvitse määritellä, koska tarkastelun kohteena on ainoastaan sen dynamiikka

Mobiilisovellusten asiakasarvon hallinta

Digitalization has brought new business opportunities, including utilization of mobile applications. In order to succeed, firms need to manage the customer value properly. The objective of this study is to identify factors that contribute to the customer value of retail mobile applications, and introduce the best practices. In addition, key indicators to measure the success are introduced. The research questions are first answered by a comprehensive literature research followed by empirical research consisting of interviews, analysis of customer feedback and practical business case. Finally, all the findings of literature and empirical research are compared in order to form conclusions. The aspects of the study range from the mobile applications as part of the bigger picture of business models and channels, going through customer behavior, marketing, usability and gamification from customer value point of view, all the way to indicators to measure the success. Retail mobile applications have good customer value and positive business effects when implemented and managed correctly. This is also supported by the practical business case showing increase in sales factors. A successful retail mobile application has the look and feel of a retailer, offers personalized, updated features and services for the customers considering dynamic customer behavior, agile targeted marketing, interactivity, and usability aspects. Customer loyalty is built step by step originating from customer value, engagement and satisfaction. Gamification features potentially improve customer value and loyalty, but should be implemented wisely. Mobile applications should consider consistency to other channels. Omni-channel approach and exploration of platform economy related opportunities are recommended. Utilizing indicators in connection to data and analytics is extremely important in order to succeed in customer value management of mobile applications. Selection of indicators should be based on the objectives and strategy of a firm. Key success indicators for retail mobile applications measure conversion in application and in-store, customer loyalty, customer life-time value, and application usage. This study contributes to existing research by combining key aspects of customer value management of mobile applications in retail context. Potential value from gamification features, introduction of success indicators, and elaboration of theory on real business context complement this study to a fundamental guideline to be utilized for further research and business decisions.Hyödyntääkseen digitalisaation tuomat liiketoimintamahdollisuudet, kuten mobiilisovellukset, yritysten tulee hallita asiakasarvoa oikealla tavalla. Tämän työn tarkoitus on löytää vähittäiskaupan mobiilisovellusten asiakasarvon kannalta tärkeimmät ominaisuudet sekä esitellä parhaat mittarit mobiilisovellusten hyötyjen mittaamiseen. Tutkimuskysymyksiin etsitään ensin vastauksia laajan kirjallisuuskatsauksen avulla, jonka jälkeen vastaavia aihealueita tutkitaan empiirisesti haastattelujen, asiakaspalauteanalyysin ja käytännön myyntivaikutusten avulla. Lopuksi johtopäätökset muodostetaan analysoimalla ja vertailemalla löydöksiä. Työn aihealuetta lähestytään kokonaisuuden näkökulmasta, huomioiden mobiilisovellukset osana kokonaisvaltaista liiketoimintaa, liiketoimintamalleja ja kanavia. Aihealuetta tarkastellaan asiakasarvoon liittyen asiakaskäyttäytymisen, markkinoinnin, käytettävyyden ja pelillistämisen näkökulmista, linkittyen lopuksi hyötyjen mittareihin. Oikein toteutettuina ja hallinnoituina vähittäiskaupan mobiilisovellukset vaikuttavat positiivisesti asiakasarvoon ja tuottoisasti liiketoimintaan. Tätä tukevat myös löydökset kasvaneista myynnin osatekijöistä käytännön myyntivaikutusten tutkimuksessa. Hyvä vähittäiskaupan mobiilisovellus heijastaa kivijalkakaupan ja kauppiaan tunnelmaa, tarjoaa henkilökohtaisia, päivittyviä ominaisuuksia ja palveluja asiakkaille huomioiden vaihtelevan asiakaskäyttäytymisen, ketterän, kohdennetun markkinoinnin, vuorovaikutteisuuden, ja käytettävyysnäkökulman. Asiakkaiden lojaalisuus rakentuu askeleittain lähtien asiakasarvosta, sitoutuneisuudesta ja tyytyväisyydestä. Pelillistämisen avulla voidaan kasvattaa asiakaarvoa ja lojaalisuutta, kunhan se toteutetaan järkevästi. Mobiilisovelluksissa tulee huomioida yhtenäisyys muihin kanaviin. Omni-channel –mallia ja alustatalouden tarjoamien mahdollisuuksien tutkimista suositellaan. Mittareiden hyödyntäminen yhdessä tiedon ja analytiikan kanssa on erittäin tärkeää mobiilisovellusten asiakasarvon hallinnassa onnistumisen kannalta. Mittareiden valinnan tulisi perustua yrityksen tavoitteisiin ja strategiaan. Vähittäiskaupan mobiilisovellusten menestyksen avainmittareiden tulisi mitata sekä sovelluksen että kivijalkakaupan konversiota, asiakaslojaalisuutta, asiakassuhteen kokonaisarvoa, ja sovelluksen käyttöä. Tämä työ täydentää olemassa olevaa tutkimusta yhdistäen tärkeimmät eri näkökulmat mobiilisovellusten asiakasarvon hallintaan liittyen vähittäiskaupan toimialalla. Pelillistämisen tarjoamat hyödyt, avainmittareiden esittely, ja teorian tarkentaminen käytännön liiketoiminnan kontekstiin tekevät tästä työstä perusteellisen ohjenuoran jatkotutkimuksen sekä liiketoiminnan päätösten tueksi

Solutiheyden mittaaminen bioreaktoreissa

Bioprosessin optimointia varten solutiheyden seuraaminen on kriittistä. Solutiheyttä mittaamalla saadaan tietoa solukasvatuksesta, jolloin voidaan arvioida miten bioreaktorin olosuhteita kannattaa säädellä tuotannon kannalta ihanteelliseksi. Biotuotanto ja sen kannattavuuden optimointi on tuonut painetta uusien solutiheys mittausmenetelmien kehittämiseen. Nykyään menetelmissä painotetaan varsinkin reaaliaikaisuutta. Tutkielman tavoitteena on käsitellä erilaisia nykyaikaisia solutiheyden mittausmenetelmiä sekä niiden ominaisuuksia. Solutiheyden mittausmenetelmät perustuvat eri tekniikoihin kuten optiseen mittaukseen, virtaussytometriaan, kapasitanssi- tai ultraäänimittauksiin. Optiset mittaustekniikat, kuten turbidimetria, nefelometria, keskitetty sädereflektanssimittaus, valokerroskuvaus ja Raman-spektroskopia, käyttävät valoa arvioimaan solutiheyttä. Virtaussytometriassa voidaan käyttää myös valoa solukasvatusten arviointiin, mutta myös fluoresenssisignaaleita sekä solujen kykyä toimia sähköisinä eristeinä. Kapasitanssimittaustekniikat perustuvat sähkökentän muutoksiin ja ultraäänitekniikat äänen takaisinheijastukseen. Mittaustekniikoiden lisäksi tutkielmassa käydään läpi erilaisia lähestymistapoja solutiheyden mittaamiseen kuten in-, on-, at- ja offline-mittaukset, kajoava ja kajoamaton mittaus sekä reaaliaikaisuus. Yleisesti menetelmien soveltuvuus riippuu solutyypistä, bioreaktorin vaatimista olosuhteista sekä kasvatuksen koosta, joten siksi monenlaisia mittaustekniikoita on markkinoilla. Tutkielma pyrkii antamaan kattavan kuvan eri solutiheyden mittausmenetelmistä, niiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta erilaisiin bioprosesseihin

The History of Methylprednisolone, Ascorbic Acid, Thiamine, and Heparin Protocol and I-MASK+ Ivermectin Protocol for COVID-19

An alliance of established experts on critical care, Front Line COVID-19 Critical Care Alliance (FLCCC), has published two protocols for treatment of COVID-19. The first one, methylprednisolone, ascorbic acid, thiamine, and heparin (MATH+), is intended for hospital and intensive care unit treatment of pulmonary phases of the disease. It is based on affordable, commonly available components: anti-inflammatory corticosteroids (methylprednisolone, "M"), high-dose vitamin C infusion (ascorbic acid, "A"), vitamin B1 (thiamine, "T"), anticoagulant heparin ("H"), antiparasitic agent ivermectin, and supplemental components ("+") including melatonin, vitamin D, elemental zinc, and magnesium. The MATH+ protocol has received scarce attention due to the World Health Organization (WHO) advising against the use of corticosteroids in the beginning of the pandemic. In addition, randomized controlled clinical trials were required as a condition for adoption of the protocol. As the hospital mortality rate of MATH+ treated patients was approximately a quarter of the rate of patients receiving a standard of care, the authors of the protocol considered performing such trials unethical. Other parties have later performed clinical trials with corticosteroids and anticoagulants, which has led to a more widespread adoption of these components. In October 2020, ivermectin was upgraded from an optional component to an essential component of the protocol. According to the authors, ivermectin is considered the first agent effective for both prophylaxis (prevention) of COVID-19 and for treatment of all phases of COVID-19 including outpatient treatment of the early symptomatic phase. Therefore, at the end of October 2020, a separate ivermectin-based I-MASK+ protocol for prophylaxis and early outpatient treatment of COVID-19 was published