Long-term stability of anterior open bite closure corrected by surgical-orthodontic treatment

In adults, superior repositioning of posterior maxilla with or without mandibular surgery has become the treatment method of choice to close anterior open bite. Study aim was to examine the long-term stability of anterior open bite closure by superior repositioning of maxilla or by combining maxillary impaction with mandibular surgery. The sample comprised 24 patients who underwent anterior open bite closure by superior repositioning of maxilla (maxillary group, n = 12, mean age 29.3 years) or by maxillary impaction and mandibular osteotomy (bimaxillary group, n = 12, mean age 30.8 years). Lateral cephalograms were studied prior to surgery (T1), the first post-operative day (T2) and in the long term (T3, maxillary group mean 3.5 years; bimaxillary group mean 2.0 years). Paired and two-sample t-tests were used to assess differences within and between the groups. The vertical incisal bite relations were −2.6 and −2.2 mm at T1; 1.23 and 0.98 mm at T2; and 1.85 and 0.73 mm at T3 in the maxillary and bimaxillary groups. At T3, all subjects had positive overbite in the maxillary group, but open bite recurred in three subjects with bimaxillary surgery. For both groups, the maxilla relapsed vertically. Significant changes in sagittal and vertical positions of the mandible occurred in both groups. In the bimaxillary group, the changes were larger and statistically significant. In general, the maxilla seems to relapse moderately vertically and the mandible both vertically and sagittally, particularly when both jaws were operated on. Overbite seems to be more stable when only the maxilla has been operated o

Tuotantorakennusten toiminnan suunnittelu 3D -pelitekniikalla

Tällä hetkellä käytettävät CAD -järjestelmät soveltuvat parhaiten rakennuspiirustuksien tekniseenjulkaisuvaiheeseen. Näillä ohjelmilla toteutetuista 2D -piirroksista on vaikea hahmottaa maataloudentuotantoprosessin toimivuutta.Lasten peleistä tuttu 3D -tekniikka auttaa tuotantorakennusten toiminnan hahmottamistaalkusuunnitteluvaiheessa.3D -pelitekniikka mahdollistaa helpon tavan tutkia ja havaita aiotun rakennuksen toiminnallisuutta.Tuottaja voi itse kokeilla erilaisia toimintamalleja ja niiden kustannuksia ennen varsinaisensuunnitteluprosessin aloittamista.Alkusuunnitteluvaihe vaatii monen alan asiantuntijoita, joiden on usein vaikea ilmentää tahtoaansuunnitteluprosessissa. He eivät välttämättä ymmärrä 2D -piirroksissa esitettyä toimintamallia sillä tavallakuin rakennusalan ammattilainen.3D -peliteknologian antama kolmiulotteinen läsnäolon tuntemus ja tämän kautta rakennuksentoimivuuden ymmärtäminen tuo suunnittelun eri vaiheisiin osallistuvien tahojen käyttöön uudenlähestymistavan. Kaikki suunnitteluprosessiin osallistuvat voivat esittää ja kokeilla uusia ideoita 3D -mallin avulla ja toteuttaa ne helposti ymmärrettävässä muodossa.Toimintamallista saadaan IFC -tallennuksen kautta siirrettyä siihen kertynyt tieto suoraanloppusuunnittelijan CAD -ohjelmaan.Navetoiden toiminnallinen suunnittelu saa uuden havainnointimahdollisuuden, kun eläintenliikkumista ja käyttäytymismalleja voidaan soveltaa toiminnallisessa suunnittelussa. Alkusuunnitteluvoidaan uudella järjestelmällä toteuttaa ilman rakennussuunnitteluun perehtynyttä henkilöä, tällöintuottajalla itsellään on entistä paremmat mahdollisuudet osallistua tuotantorakennuksensa toiminnalliseensuunnitteluun. Nettiversion avulla myös muut asiantuntijatahot esimerkiksi eläinlääkärit voivat osallistuarakennuksen toiminnalliseen suunnitteluun. Virtuaalipeleistä tuttu 3D-tekniikka parantaa huomattavastieläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa suurissa eläinyksiköissä.3D -pelitekniikaan perustuva rakennussuunnitteluohjelma on tällä hetkellä koekäyttövaiheessa AtriaOYj:n nautaryhmässä

Kertatäyttöiset nautakasvattamot – kasvatusmenetelmän mallinnus ja kokeilu

Eläinyksikön kertatäyttöisyys, toiselta nimeltään eräkasvatus, englanniksi ”all in – all out”, on tunnetuintapa ehkäistä tarttuvia tauteja. Tartuntaketju katkaistaan aina kasvatuserien välillä. Erilliset osastotehkäisevät tartunnan leviämistä myös yksikön sisällä, millä on merkitystä etenkin silloin, kun on kysesaneeraustoimenpiteitä vaativista tartunnoista (esim. salmonella, pälvisilsa). Suuria eläinyksikköjä onkäytännön syistä mahdotonta saada kokonaan tyhjiksi yhdellä kerralla, jonka vuoksi menetelmän toteutustapanaon yleensä osastoittainen kertatäyttöisyys. Kussakin kasvatusosastossa on oma ilmanvaihto.Kasvatusosasto tyhjennetään, pestään ja desinfioidaan kasvatuserien välillä.Osastoittaiseen kertatäyttöisyyteen perustuvaa kasvatustapaa voidaan kutsua myös eräkasvatukseksi.Kertatäyttöisyys on tuttu menetelmä sianlihan- ja siipikarjanlihan tuotannossa. Naudanlihantuotannossasitä ei kuitenkaan ole meillä vielä systemaattisesti kokeiltu, koska tuotantoyksiköt ovat olleetpieniä ja kertatäyttöisyyden käyttöönotto edellyttää huomattavaa toimintatapojen uudistamista.Tuotantotilojen täyttöasteen pitäminen korkeana on vaativampaa kuin jatkuvatäyttöisissä kasvattamoissa.Eläimiä lähtee myyntiin enemmän kerrallaan, mutta aiempaa harvemmin, jonka vuoksimyös teurastilien väli harvenee. Toisaalta kertatäyttöisyyden avulla on mahdollista rytmittää navettatyötäparemmin.Teurastamo odottaa kertatäyttöisyyden parantavan tuotantomäärien ennustustarkkuutta ja vähentävänteuraskuljetuksen kustannuksia, kun teurasauto saadaan täyteen yhdeltä tilalta. Samalla myöspysähdysten määrä ja eläinten kuljetusaika teurastamolle lyhenee, joka vähentää eläinten kokemaastressiä. Kuljetuksissa suurin stressi aiheutuu pysähdyksistä, uusien eläinten sekoittamisesta entistenjoukkoon ja liikkeelle lähdöstä.Ternivasikoina muodostettu eläinryhmä säilyy kertatäyttöisyydessä samana koko kasvatusajan.Eläinten siirrot ja sekoitukset uusiin ryhmiin vähentyvät. Eläinten stressaantuminen ja alttius sairastumisellevähenee. Mahdollisuus pysyä tutussa laumassa vähentää tappeluita ja parantaa mahdollisuuksiatoteuttaa lajinmukaisia käyttäytymismalleja. Noin puolivuotiaat vasikat tuodaan tyhjään kasvattamoonja kasvatetaan teuraskypsiksi. Kasvattamon tyhjennyttyä kokonaan, se pestään, desinfioidaan jaannetaan kuivua ennen kuin uusi kasvatuserä otetaan sisään. Kertatäyttöisyys voidaan toteuttaa kokokasvattamossa tai osastoittain. Vasikat kasvatetaan kertatäyttöisissä vasikkakasvattamoissa noin 5 – 6kuukauden ikään saakka. Sen jälkeen ne siirretään kertatäyttöisiin loppukasvattamoihin ryhmiä rikkomatta.Osastoittainen kertatäyttöisyys sisältyy kolmivaihekasvatuksen alkuperäiseen toimintamalliin.Alkuperäiset toimintafilosofiat eivät ole vielä siirtyneet käytäntöön, mutta kolmivaihekasvatuksenvasikkakasvattamoiden yleistyminen on luonut hyvät edellytykset kertatäyttöisten lihanautakasvattamoidensynnylle. Uuden toimintatavan omaksuminen tuo silti aina mukanaan uusia asioita, joita onharkittava ennen aloittamista. Jos kasvattamosta lähtee teuraita vain kerran vuodessa, kertatäyttöisyyteensiirryttäessä ensimmäistä teurastiliä joutuu odottamaan pidempään.Vasikoiden saatavuus voi vaihdella vuodenajan ja markkinatilanteen mukaan. Markkinahäiriöriskivoidaan minimoida sopimustuotannon keinoin. Samalla teurastamot pystyvät entistä paremminennustamaan teuraaksi tuloa ja sitä kautta täsmentämään lihaohjausta

Metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutukset Suomessa

Metsäbiomassan energiakäyttöä suunnitellaan lisättävän merkittävästi Suomessa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli arvioida hakkutähteiden, kantojen ja harvennusten tähdepuun energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään ja näiden päästöjen aiheuttama ilmastoa lämmittävä vaikutus. Hankkeessa huomioitiin metsäbiomassan korjuu- ja käyttöketjusta sekä metsän hiilivarastojen muutoksista johtuvat kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi hankkeessa arvioitiin metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat pienhiukkasvaikutukset. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja ilmastovaikutukset arvioitiin sekä metsikkötasolla että koko Suomen tasolla. Metsikkötason tarkastelujen avulla haarukoitiin päästöjen ja ilmastovaikutusten vaihteluväli Suomessa. Koko Suomen tason laskelmien avulla arvioitiin tähän asti toteutuneen metsäbiomassan energiakäytön sekä suunnitellun käytön lisäyksen vaikutukset Suomen metsien hiilitaseeseen ja Suomen kasvihuonekaasupäästöihin. Pienhiukkasvaikutukset arvioitiin metsäbioenergian korjuu- ja käyttöketjun tasolla Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Metsäbiomassan energiakäytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastovaikutuksia verrattiin fossiilisten polttoaineiden käytön päästöihin ja vaikutuksiin sadan vuoden aikana. Suomen tason laskelmissa tarkasteltiin jo toteutuneen ja suunnitellun metsäbiomassan energiakäytön lisäämisen vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasutaseeseen ja metsien hiilinieluun vuosina 2000-2025. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä, jotka koskivat 1) metsäbiomassan energiakäytön tehokkuutta energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä, 2) metsäbiomassan energiakäytön ilmastovaikutusten vähentämismahdollisuuksia sekä 3) metsäbiomassan energiakäytön päästöjen ja ilmastovaikutusten huomioimista ilmastopolitiikan taustalla olevissa laskentajärjestelmissä ja -säännöissä

BiomarCaRE: rationale and design of the European BiomarCaRE project including 300,000 participants from 13 European countries

Biomarkers are considered as tools to enhance cardiovascular risk estimation. However, the value of biomarkers on risk estimation beyond European risk scores, their comparative impact among different European regions and their role towards personalised medicine remains uncertain. Biomarker for Cardiovascular Risk Assessment in Europe (BiomarCaRE) is an European collaborative research project with the primary objective to assess the value of established and emerging biomarkers for cardiovascular risk prediction. BiomarCaRE integrates clinical and epidemiological biomarker research and commercial enterprises throughout Europe to combine innovation in biomarker discovery for cardiovascular disease prediction with consecutive validation of biomarker effectiveness in large, well-defined primary and secondary prevention cohorts including over 300,000 participants from 13 European countries. Results from this study will contribute to improved cardiovascular risk prediction across different European populations. The present publication describes the rationale and design of the BiomarCaRE project. Electronic supplementary material The online version of this article (doi:10.1007/s10654-014-9952-x) contains supplementary material, which is available to authorized users

Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa

Vasikoiden kasvatusympäristön tulisi tarjota vasikoille sellaiset olosuhteet, että ne tukevat vasikoidenhyvinvointia ja luovat edellytykset hyvälle kasvulle ja terveydelle. Kasvatusolosuhteissa ontilakohtaisia eroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden fysikaalisia kasvatusolosuhteitalypsykarjapihatoissa. Mittaukset suoritettiin talvella ja kesällä 2005.T u tk imus toteutettiin 19 lypsykarjatilalla, joissa oli lämminpihatto (keskimäärin 40 - 60lehmää). Tutkimuksessa selvitettiin vasikoiden kasvatusympäristön ilman lämpötila, -kosteus, -liike,hiilidioksidi- ja ammoniakkipitoisuus, valaistus ja melutaso sekä vasikoiden kasvatustilojen mitoitus jakäytetyt karsinamateriaalit.T utkimukseen osallistuneista tiloista erillinen vasikkaosasto omine ilmanvaihtoineen oli vainmuutamalla tilalla. Talvi- ja kesäolosuhteissa suoritettujen mittausten välillä suurimmat erot havaittiinilman lämpötilassa, -kosteudessa, -liikkeessä sekä kaasupitoisuuksissa. Talvella vasikkaosastonlämpötila jäi alle suositellun 15 ºC:n kaikilla tiloilla. Vetoisuus ei aiheuttanut erityisiä ongelmia, muttaammoniakkipitoisuudet olivat melko korkeita sekä vasikka- että lehmäosastoissa. Kesämittauksissavasikkaosaston suhteellinen ilmankosteus jäi alle suositellun 60 %:n yli puolella tutkimustiloista.V a l a istus oli erittäin hyvä kaikilla tutkimukseen osallistuneilla tiloilla. Melutasot olivatsuositusten ylärajoilla etenkin lehmien osastossa. Huomattavin yksittäinen melunaiheuttaja onilmastointi.Tilaa vasikkaa kohden oli keskimäärin 3 m2 , ryhmäkoko vaihteli välillä 2 - 11 vasikkaa/karsina.Siirto ryhmäkarsinaan tapahtui yleensä 1 - 3 vuorokauden kuluttua syntymän jälkeen. Karsinarakenteetolivat puuta ja teräsputkea, kuivitukseen käytettiin purua, olkea ja turvetta.Tutkimukseen osallistuneilla tiloilla vasikoiden fysikaaliset ympäristötekijät ovat yleensä Maajametsätalousministeriön säännösten ja suositusten mukaisia. Vasikoiden hyvinvoinnin kannaltahuomiota tulisi kiinnittää vasikkaosaston alhaiseen lämpötilaan talvella sekä korkeahkoihinmelutasoihin ja kaasupitoisuuksiin

Suomalaiset lämpimät makuuparsipihatot lehmän ja hoitajan näkökulmasta

Lämpimiä makuuparsipihattoja koskevat tutkimukset ovat kahden hankkeen, ”Lypsykarjarakennustentoiminnalliset vaihtoehdot” ja ”Eläinterveydenhuollon kehittämishanke Pohjois-Savossa” (ELKE)yhteystyössä 2004–2006 toteuttama kuusiosainen tutkimussarja, jonka osia ovat: 1) Lypsykarjarakennustentoiminnalliset vaihtoehdot, 2) Navetan rakenteellisten ratkaisujen yhteys lehmien terveyteenlämpimissä makuuparsipihatoissa, 3) Hyvinvointi-indeksit pihattonavetoiden arvioinnissa: indeksienvalidointi ja kehittäminen, 4) Vasikoiden fysikaaliset ympäristöolosuhteet lypsykarjapihatoissa, 5)Lehmien syöntikäyttäytyminen ja sen yhteys navetan rakenteellisiin ratkaisuihin, ja 6) Lehmien syöntikäyttäytyminenja sen yhteys navetan rakenteellisiin ratkaisuihin. Tutkimusten toteuttajatahoina ovatMTT/Vakola, Työtehoseura, Valio, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Savoniaammattikorkeakoulu,ja Kuopion yliopiston soveltavan biotekniikan instituutti

Vasikoiden melualtistus pihattonavetoissa

Pikkuvasikoiden kokonaisajankäytöstä 90 % on lepoaikaa. Karjakokojen kasvaessa ja tuotantorakennustenkoneellistuessa on melusta tullut huomattava fysikaalinen ympäristötekijä, joka saattaa haitata vasikoidenhyvinvointia. Melun on todettu aiheuttavan naudoilla mm. lepoajan vähentymistä, levottomuutta ja syöntihaluttomuutta.Maa- ja metsätalousministeriön asettamien melun ohjearvojen mukaan tuotantoeläimiä ei saajatkuvasti altistaa yli 65 dBA:n melulle.Tässä tutkimuksessa selvitettiin pikkuvasikoiden melualtistusta lypsykarjapihatoissa. Tutkimus toteutettiinmittaamalla melualtistusta 10 pihattonavetassa keväällä 2005. Mittaustulokset painotettiin nautojenkuuloherkkyyskäyrän mukaan (LN) sekä vertailun vuoksi tulokset laskettiin myös ihmisen kuuloherkkyydenmukaan (LH) ja A-painotettuina (LA) sekä lineaarisena (Llin) ilman painotusta. Ultraäänien (yli 20 kHz:n taajuistenäänien) esiintymisestä karjasuojissa on viitteittä, joten niiden esiintymistä tutkittiin. Myös N- ja A-painotustenvastaavuutta tutkittiin, koska niiden vastaavuus helpottaisi naudan melualtistuksen mittaamista.Eri melutapahtumille saatiin hieman erilaiset tulokset A- ja N-painotettuna. A-painotus on verrannollinenohjearvoon ja N-painotus naudan kuulemaan äänenvoimakkuuteen. Taustan melutasoksi saatiin 1 sekunninkeskiäänitasoista 62,1 dBA ja 58,7 dBN, ilmanvaihdon 59,3 dBA ja 56,5 dBN, ruokinnan 87,3 dBA ja80,8 dBN, lypsyn 61,4 dBA ja 62,4 dBN sekä lantakoneen 59,0 dBA ja 58,0 dBN. Melutapahtumien spektritlaskivat voimakkaasti korkeille taajuuksille mentäessä.Koneellinen ruokinta on selvästi meluisampaa kuin muut tapahtumat, mutta se on hetkellinen tapahtumapihatossa. Myös ruokintamelun hajonta oli selvästi suurin johtuen erilaisista koneista, joilla ruokintasuoritettiin. Melun ollessa painottunut korkeille (2 – 10 kHz) taajuuksille A-painotus antaa N-painotustahieman pienempiä äänitasoja. Yleensä melun ollessa painottunut alle 2 kHz:n taajuuksille A-painotus antaakuitenkin N-painotusta suurempia äänitasoja. Suurin osa 10 minuutin keskiäänitasoista on noin 60 - 65dBA:n äänitasoilla.Vasikoiden jatkuva melualtistus 1 sekunnin keskiäänitasoista laskettujen melutapahtumien mukaan jääalle 65 dBA. Kuitenkin 10 minuutin keskiäänitasoista laskettuna yli 65 dBA äänitasoille altistutaan 30 %ajasta. Karjan ruokinnan aikana melutaso oli yli 87 dBA. Huomion arvoista on, että ihmisille annetaan ohjearvoksiasuinhuoneissa 35 dBA päivällä (klo 7-22) ja yöllä 30 dBA (klo 22-7) sekä oleskelualueilla ulkonapäivällä (klo 7-22) 55 dBA. Vasikoiden tarvitseman levon vuoksi meluntorjunta navetoissa, erityisesti vasikoidenkarsinoissa, voisi olla suotavaa.Pihatoissa ei todennäköisesti esiinny ultraääniä merkittävässä määrin. A-painotettu äänitaso näyttääedustavan melko hyvin naudan kuuloherkkyyden mukaista äänitasoa. Yleensä melun ollessa painottunut alle2 kHz:n taajuuksille A-painotus antaa N-painotusta hieman suurempia äänitasoja

Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteuttaminen. Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja. Kokeilun toimeenpanoa varten Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen perustulon toteuttamisvaihtoehdoista. Hankkeen esiselvitys on luovutettu 30.3.2016, ja siinä pohdittiin esimerkiksi nk. puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Osin esiselvityksen pohjalta hallitus antoi esityksen laiksi perustulokokeilusta (HE 215/2016 vp). Käsillä olevassa loppuraportissa pohditaan perustulon jatkokokeiluiden edellytyksiä. Perustulon erilaisten vaikutusten selvittämiseksi ehdotetaan kokeiluiden sarjaa, jossa erilaisia perustulomalleja ja niihin liitettyjä erilaisia veromalleja kokeiltaisiin iteratiivisesti. Seuraavana askeleena vuonna 2017 alkavaa kokeilua voitaisiin täydentää vuonna 2018 alkavalla kokeilulla, jossa kokeilun kohdeväestöä laajennettaisiin työttömien lisäksi pienituloisiin ja samalla kokeilun otoskokoa kasvatettaisiin tuntuvasti tilastollisesti merkitsevien tulosten varmistamiseksi. Kansallisen tulorekisterin valmistumisen jälkeen kokeiluun voitaisiin ottaa myös negatiivisen tuloveron kaltaisia malleja

Measurement of W-gamma and Z-gamma production in pp collisions at sqrt(s) = 7 TeV

Peer reviewe