Discursive space of the European Parliament plenary:Nigel Farage and the continuum of populist Eurosceptic discourse

Abstract. This thesis explores the discourse strategies employed by Nigel Farage in the European Parliament plenary and attempts to relate one of his speeches to a larger continuum of populist and Eurosceptic discourses. The former leader of the UK Independence Party (UKIP) gained notoriety as an outgoing spokesman for Brexit, the British exit from the European Union. As such, studying his argumentative strategies gives insight into what aspects construct his narrative concerning the British referendum and EU policies. This thesis also attempts to answer whom Farage directs his speech at in the plenary sitting, and whether his speech is a serious attempt at debate in the plenary or rather an attempt to show himself opposing the EU on its own turf. The analysis will employ Critical Discourse Analysis as its approach, and further, Discourse Historic Approach as the methodological base for the analysis.Tiivistelmä. Tämä opinnäytetyö tutkii Nigel Faragen käyttämiä diskursiivisia strategioita Euroopan Parlamentin täysistunnossa, ja pyrkii yhdistämään yhden hänen puheistaan suurempaan populististen sekä Euroskeptisten diskurssien jatkumoon. Entisenä UK Independence Partyn (UKIP) johtajana Farage sai julkisuutta Brexitin, Britannian EU-eron, kannattajana. Siitä syystä hänen argumentoivien strategioidensa tutkiminen valaisee sitä, mitkä rakenteet luovat hänen narratiivinsa liittyen Ison-Britannian EU-jäsenyyttä koskeneeseen kansanäänestykseen, sekä yleisesti EU:n rakentamaan politiikkaan. Tämä opinnäytetyö pyrkii myöskin vastaamaan kenelle Farage kohdistaa puheensa EP:n täysistunnossa, ja mikäli hänen puheensa todellinen tarkoitus on olla osa täysistunnon väittelyä, vaiko pelkkä pyrkimys saada näkyvyyttä itsellensä hänen vastustaessa Euroopan Unionia sen omalla kotikentällään. Opinnäytetyön analyysi käyttää CDA:ta (Critical Discourse Analysis) tieteellisenä lähestymistapana analyysille, sekä DHA:ta (Discouse Historical Approach) metodologisena pohjana analyysille

Crisis of the rule of law:dimensions of political discourse between the European Commission and Hungary

Abstract. The European Union has experienced a rule of law crisis for the past several years. As a result, the Union attached a rule of law clause into its multiannual budget of 2021–2027 that would enable suspension of funds from Member States that violate the principles of the rule of law. Hungary has been a target for rule of law related proceedings by the union, and it cast a veto on the multiannual budget because of the rule of law clause attached to it. This thesis will explore the discourse surrounding the Hungarian veto, and rule of law in general. Using the Discourse-Historical Approach (DHA) of Critical Discourse Analysis, this thesis will explore the different dimensions of discourse surrounding the rule of law crisis in the European Union. As materials, this study will use the 2020 Rule of Law Report by the European Commission, as well as two texts by Hungarian ministers associated with it; a statement by the Hungarian Prime Minister Viktor Orbán, and an opinion piece by the Hungarian Minister of Justice Judit Varga. The aim of this paper is to explore discursive strategies used by the European Commission, Viktor Orbán and Judit Varga as well as how they construct rule of law as a term in the materials. Additionally, this paper will examine how their discursive strategies have evolved over time. Ultimately, this thesis attempts to describe the discourse about rule of law in the discursive spaces of the European Commission and the Hungarian Government.Oikeusvaltioperiaatteen kriisi : Euroopan Komission ja Unkarin välisen poliittisen diskurssin ulottuvuudet. Tiivistelmä. Euroopan Unioni on ollut keskellä oikeusvaltioperiaatteen kriisiä jo monen vuoden ajan. Tämän seurauksena EU liitti oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuusasetuksen vuosien 2021–2027 budjettiesitykseen. Ehdollisuusasetus mahdollistaa rahoituksen jäädyttämisen jäsenmaalta, jonka katsotaan toimivan oikeusvaltioperiaatetta vastaan. Unkari on ollut oikeusvaltioperiaatetta koskevien käsittelyiden kohteena, ja se käytti veto-oikeuttansa budjettiesityksestä äänestettäessä kyseisen ehdollisuusasetuksen takia. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Unkarin vetoääntä ja laajemmin oikeusvaltioperiaatetta ympäröivää diskurssia. Käyttäen tutkimusmetodina kriittiseen diskurssianalyysiin perustuvaa diskurssihistoriallista lähestymistapaa (DHA), tämä opinnäytetyö tarkastelee Euroopan unionin oikeusvaltioperiaatetta koskevan diskurssin eri ulottuvuuksia. Materiaalina työssä käytetään Euroopan komission julkaisemaa vuoden 2020 oikeusvaltiokertomusta sekä kahta unkarilaisten ministerien tekstiä; Unkarin pääministeri Viktor Orbánin lausuntoa liittyen budjettiesityksen vetoääneen, sekä Unkarin oikeusministeri Judit Vargan kirjoittamaa mielipidekirjoitusta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Euroopan komission, Viktor Orbánin sekä Judit Vargan käyttämiä diskursiivisia strategioita sekä sitä, miten oikeusvaltioperiaate rakentuu terminä heidän teksteissään. Lisäksi tämä tutkimus tarkastelee, miten kyseisten toimijoiden diskursiiviset strategiat ovat muotoutuneet ajan myötä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on lopulta pyrkiä kuvailemaan Euroopan komission sekä Unkarin luomaa diskursiivista tilaa oikeusvaltioperiaatteeseen liittyen

Ammattilaisurheilijoiden kokemuksia vammautumisen jälkeisestä kuntoutumisprosessista

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee lääkinnällistä kuntoutumisprosessia ammattilaisurheilijoiden näkökulmasta. Tutkimuksen kohteeksi valikoituivat leikkausoperaatiota seuranneen kuntoutumisprosessin läpikäyneet urheilijat. Urheilijoiden vamma-alueet jakautuvat ylä- jaalaraajoihin. Kolme haastatelluista pelaajista on kokenut äkillisen liikuntatapaturman ja yhden haastatellun pelaajan kuntoutumisprosessi alkoi kroonisen lihasvamman leikkaushoidon jälkeen. Olen selvittänyt urheilijoiden kokemuksia ja tunnetiloja pitkän kuntoutumisprosessin aikana. Erityishuomio keskittyy urheilijoiden henkilökohtaisten voimavarojen, yhteistyön sekä sosiaalisen tuen merkitykseen. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: millaisena urheilija kokee vammautumisen jälkeisen kuntoutumisprosessin ja mitkä tekijät vaikuttavat urheilijan kokemusmaailman rakentumiseen? Millä tavalla urheilija otetaan huomion prosessin aikana? Kokeeko urheilija saavansa tukea kuntoutumisen aikana? Millaiseksi muodostuvat seuran johtohenkilöiden ja muiden joukkueen jäsenten roolit kuntoutumisjakson aikana? Tutkielmassa esiintyvät ammattilaisurheilijat valikoituivat haastateltaviksi pitkien kuntoutumisprosessiensa perusteella. Urheilijat haastateltiin teemahaastatteluilla, jonka jälkeen haastatteluaineistosta nostettiin esiin tutkimuskysymysten kannalta olennaisimmat asiat. Analyysivaiheessa kunkin urheilijan teemahaastatteluvastaukset sijoitettiin viiden erillisen teeman alle: yhteistyö kuntoutumisprosessin aikana, urheilijoiden ennakko-odotukset kuntoutuksesta ja tunnereaktiot kuntoutuksen aikana, pelaajan, joukkueen ja seuran välinen suhde kuntoutumisprosessin aikana, henkinen ja sosiaalinen tuki sekä urheilijoiden kuntoutuksen kehittäminen. Tulokset osoittavat onnistuneen kuntoutumisprosessin kokemuksen perustuvan yksilöllisten tekijöiden lisäksi urheilijan ja kuntoutuksen asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön, urheilijan ympärillä olevaan seuraorganisaatioon pelaajineen sekä urheilijan saamaan sosiaalisen tuen määrään ja laatuun

Determination of capillary properties on plasters and concretes by free water uptake test

Standardin EN ISO 15148 mukainen vapaan veden imeytyskoe on yksinkertainen ja hyväksi todettu menetelmä huokoisten rakennusmateriaalien vedenimuominaisuuksien tutkimiseen. Kokeen tuloksena saadaan veden imeytymiskerroin, jonka avulla voidaan arvioida kapillaarisen kosteusdiffusiviteetin arvoa. Veden imeytymiskertoimen avulla saadaan laskettua vain keskimääräinen kapillaarinen kosteusdiffusiviteetti, mutta korrelaatiokaavojen avulla saadaan myös arvio kosteusdiffusiviteetista kosteuspitoisuuden funktiona. Kapillaarinen kosteusdiffusiviteetti on tärkeä suure mallinnettaessa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa yli 95 % RH suhteellisessa kosteudessa. Tässä diplomityössä on rakennettu automaattinen vapaan veden imeytyslaitteisto. Automaattisen mittauslaitteiston punnitustuloksiin vaikuttaa koekappaleeseen vesikosketuksesta kohdistuva noste. Laitteiston käyttöönoton yhteydessä kehitettiin kalibrointimittauksiin perustuva laskentamenetelmä, jolla koekappaleeseen kohdistuvan nosteen aiheuttama virhe voidaan poistaa mittaustuloksista. Valmiilla laitteistolla on määritetty kapillaarisia materiaaliominaisuuksia laasti- ja betonikoekappaleille sekä tehty virhelähdekokeita. Laasti- ja betonikoekappaleille on koetuloksista laskemalla määritetty veden imeytymiskerroin ja -tunkeutumiskerroin sekä kapillaarinen kyllästyskosteuspitoisuus. Virhelähdekokeissa tutkittiin koekappaleen pinta-alan, imupinnan muodon sekä kylki- ja yläpintojen suojausten vaikutusta kokeen tuloksena saatavaan veden imeytymiskertoimen arvoon. Tehtyjen kokeiden sekä kirjallisuuskatsauksen perusteella on tehty toimintatapaohje, jonka avulla veden imeytymiskerroin ja kapillaarinen kyllästyskosteuspitoisuus saadaan mitatuksi mahdollisimman luotettavasti. Tässä työssä on esitelty kirjallisuuskatsauksessa esille tulleet virhelähteet sekä virhelähdekokeiden tulokset. Lisäksi on esitelty laasti- ja betonikoekappaleiden veden imeytyskokeiden laskennan tulokset ja verrattu näitä kirjallisuudesta löytyviin arvoihin. Virhelähdekokeiden tuloksille on tehty laajat analyysit eri mittaukseen liittyvien muuttujien arvioinnista. Laasteille määritetyt veden imeytymiskertoimet vaihtelivat välillä n. 0,005-0,04 kg/m2s0,5 ja kapillaariset kyllästyskosteuspitoisuudet välillä n. 100-300 kg/m3. Betonin mitatut ja kirjallisuusarvot edustavat vaihteluvälin keskiarvoa. Tuloksille laskettiin myös 90 % luottamusvälit, jotka olivat luokkaa 5–20 % tuloksesta. Useimmat virhelähteet osoittautuivat vaikeiksi eliminoida ja tulosten vertailukelpoisuuden kannalta on tärkeää suorittaa kokeet toistettavilla menetelmillä. Tutkituista virhelähdevariaatioista vain koekappaleen muoto osoittautui merkittävästi tuloksiin vaikuttavaksi tekijäksi

Extending the Finnish Linked Data Infrastructure with Natural Language Processing Services in FIN-CLARIAH

Peer reviewe

Bio CRM: A Data Model for Representing Biographical Data for Prosopographical Research

Peer reviewe