AI2D-RST : A multimodal corpus of 1000 primary school science diagrams

This article introduces AI2D-RST, a multimodal corpus of 1000 English-language diagrams that represent topics in primary school natural sciences, such as food webs, life cycles, moon phases and human physiology. The corpus is based on the Allen Institute for Artificial Intelligence Diagrams (AI2D) dataset, a collection of diagrams with crowdsourced descriptions, which was originally developed to support research on automatic diagram understanding and visual question answering. Building on the segmentation of diagram layouts in AI2D, the AI2D-RST corpus presents a new multi-layer annotation schema that provides a rich description of their multimodal structure. Annotated by trained experts, the layers describe (1) the grouping of diagram elements into perceptual units, (2) the connections set up by diagrammatic elements such as arrows and lines, and (3) the discourse relations between diagram elements, which are described using Rhetorical Structure Theory (RST). Each annotation layer in AI2D-RST is represented using a graph. The corpus is freely available for research and teaching.Peer reviewe

Maa- ja metsätalouden sekä koko maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä on suuret päästövähennysmahdollisuudet

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitetta ei voi saavuttaa ilman maankäyttösektorin hiilinieluja. Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 yhteensä 53,1 Mt CO2 ekv. ja maankäyttösektorin nettonielut 14,7 Mt CO2 ekv. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen tarvitaan kaikilta sektoreilta päästövähennyksiä tai lisänieluja. Tässä politiikkasuosituksessa esitellään ilmastopoliittisen päätöksenteon tueksi keinoja päästövähennysten saavuttamiseksi sekä arvioita maankäyttösektorin päästöjä vähentävien ja nieluja vahvistavien toimenpiteiden potentiaalisista vaikutuksista (Lehtonen ym. 2021)

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista

Maankäyttösektorin ilmastotoimet – arvio päästövähennysmahdollisuuksista Hallitusohjelman (2019) mukaisia maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä valmistellaan sisällytettäväksi vuonna 2021 laadittavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Valmistelun tueksi tarvitaan tietoa keinoista, joilla maankäyttösektorin päästöjä voidaan vähentää, hiilivarastoja ylläpitää ja hiilinieluja vahvistaa, sekä arvioita potentiaalisten toimenpiteiden vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tässä tutkimuksessa on arvioitu maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia nykyistä tutkimustietoa ja asiantuntija-arvioita kokoamalla sekä valmiina käytettävissä olevia mallinnusmenetelmiä soveltaen. Toimenpiteiden päästövähennys ja hiilinieluvaikutuksien arvioinnissa käytettiin kunkin toimenpiteen kohdalla parasta käytettävissä olevaa menetelmää ja toimenpiteen soveltamismahdollisuuksien laajuus perustui asiantuntija-arvioihin. Tuloksiin liittyy sekä sovelletusta menetelmästä ja siinä käytettävistä tiedoista että toimenpiteen laajuuden arvioinnista johtuvaa epävarmuutta. Tutkimus sisältää myös laadulliset arviot ilmastotoimenpiteiden vaikutuksista muihin ekosysteemipalveluihin, vesistökuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Lisäksi on tunnistettu vaikuttavuusarvioinnin kannalta merkittäviä kehittämis- ja tutkimustarpeita sekä tietoaukkoja. Tulokset auttavat kohdentamaan ilmastotoimenpiteet vaikutuksiltaan merkittävimpiin, joilla tuetaan Suomen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorilla on monia mahdollisuuksia vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kaikkien tunnistettujen ilmastotoimenpiteiden toteuttaminen tutkimuksessa oletetussa laajuudessa vaatisi erittäin laajoja muutoksia maankäyttösektorin ohjauskeinoissa, investointeja päästöjä vähentäviin ja nieluja lisääviin toimenpiteisiin sekä mm. puutuotteiden osalta muutoksia myös maankäyttösektorin ulkopuolella metsäteollisuuden tuotantorakenteessa. Potentiaalisesti suurimmat päästövähennykset voidaan saavuttaa muuttamalla turvemaapeltojen viljelykäytäntöjä ja jatkamalla runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä metsänkasvatusta avohakkuiden sijaan harvennuksin ja ilman kunnostusojituksia. Turvemaapeltojen käsittelyä muuttamalla saadaan suhteellisen pienellä pinta-alalla aikaan merkittäviä päästösäästöjä hidastamalla turpeen hiilivaraston purkautumista, kun kivennäismaapeltojen vaikuttavat ilmastotoimet vaatisivat vuosittaista lisätukea lähes koko käytössä olevalle peltopinta-alalle. Osa tunnistetuista ilmastotoimenpiteistä on pitkävaikutteisia, esimerkiksi suometsässä kerran tehdyn puutuhkalannoituksen puuston hiilinielua vahvistava vaikutus kestää kymmeniä vuosia. Metsien hiilinielua kasvattaisivat merkittävästi myös uusien suojelualueiden perustaminen, säästöpuumäärän lisääminen ja metsäteollisuuden tuotantorakenteen muutos, joka kasvattaisi pitkäikäisten puutuotteiden osuutta. Maankäyttösektorin monilla ilmastotoimenpiteillä edistetään myös luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja vähennetään maa- ja metsätalouden haitallisia ympäristövaikutuksia. Erityisesti turvemaiden viljely- ja metsänkasvatusmenetelmiä uudistamalla saadaan tavoitellun ilmastovaikutuksen ohella vähennettyä vesistökuormitusta. Monimuotoisuuden säilyttämistä tukisivat erityisesti suojelualueiden lisääminen, jota oletimme jatkettavan METSO-ohjelmassa toteutuneessa laajuudessa, ja säästöpuiden määrän kaksinkertaistaminen mikä lisäisi lahopuun hiilivarastoa talousmetsissä. Kivennäismaapeltojen maaperän hoito, metsänlannoitus ja turvemaametsien maaperän päästövähennystoimet voivat edistää myös tuotannon taloudellista kannattavuutta. Nykyiset maa- ja metsätalouden tuet eivät kannusta kaikkien potentiaalisesti merkittävimpien päästöjä vähentävien ilmastotoimenpiteiden käyttöönottoon. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden kustannustehokkuuden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden tutkimus on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Näiden tarkastelu jatkotutkimuksissa on välttämätöntä, jotta toimenpiteet osataan suunnata kustannustehokkaasti ja siten että maanomistajilla on mahdollisuus ja kannusteet niitä toteuttaa. Ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia puuntuotannon ja viljelyn taloudelliseen kannattavuuteen, muihin ekosysteemipalveluihin ja biodiversiteettiin tarkasteltiin vain laadullisesti tutkimuskirjallisuuden ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Näiden laajempi määrällinen tarkastelu edellyttäisi lisätutkimusta ja myös laskentatyökalujen ja mallien kehitystyötä. Ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuusarvioon liittyy paljon epävarmuuksia. Arvioita on perusteltua tarkentaa, kun tutkimustietoa kertyy lisää ja laskentamenetelmät kehittyvät

Kasvatuskumppanuuden toteutuminen koulun ja kodin yhteistyössä Myllypuron yläasteella

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää huoltajien kokemuksia kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Opinnäytetyö toteutettiin osana Opetusviraston ”Vanhemmuuden tuki”- hanketta. Vanhemmuuden tuki- hankkeen tarkoituksena on kehittää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Hanke on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on lisätä koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää osaamiseroja. Opinnäytetyömme toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka menetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui kuusi 7. ja 8. luokkalaisen oppilaan huoltajaa Myllypuron yläasteelta. Esitimme haastattelussa kuusi avointa opinnäytetyömme teemaan liittyvää kysymystä, joiden pohjalta käytiin vapaata keskustelua. Haastattelussa ilmeni, että huoltajat olivat pääosin tyytyväisiä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Huoltajat kokivat, että koulu järjestää yhteistyötilanteita riittävästi ja he pitivät yhteistyötä tärkeänä. Koulu on myös aktiivisesti ja monipuolisesti yhteydessä koteihin Wilma- viestintäjärjestelmän välityksellä oppilaiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Haastateltavien mukaan koulu ottaa hyvin huomioon huoltajien näkemyksiä ja ideoita.Haasteena nousi esille huoltajien oma aktiivisuus ja kiinnostus yhteistyöhön. Haastateltavat kokivat, että huoltajien oma aktiivisuus on tärkeä osa onnistunutta yhteistyötä. Haastatteluun osallistuneista huoltajista suurin osa on aktiivisesti mukana muun muassa vanhempainyhdistystoiminnassa. He toivat kuitenkin esille huoltajien yleisesti vähäisen osallistumisen kodin ja koulun yhteistyöhön. Tämä herätti keskustelua siitä, millä keinoin huoltajia voitaisiin aktivoida ja innostaa kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Kehitysideoita olivat muun muassa yhteiset illanvietot ruoanlaiton tai työpajojen merkeissä. Huoltajat toivoivat myös lisää vapaamuotoisia keskustelumahdollisuuksia vanhempainiltojen rinnalle.The aim of this thesis was to research parents’ experiences on collaboration between home and school. The thesis was carried out as a part of the Education Department’s project “Supporting Parenthood”. The goal of the project is to develop dialogue and collaboration between home and school. The project is part of a venture to increase educational equality and to decrease differences in learning. The thesis is a qualitative research and was executed as a half-structured interview. Six parents of 7th and 8th graders took part in the interview at Myllypuro Lower Secondary school. The parents were asked six open questions which were the basis for discussion. Based on the interview, the parents were mostly satisfied with collaboration between home and school. The parents felt that collaboration is important and there is enough of it. The school is active and diverse in its communication via the web interface Wilma. Parents felt that their ideas and views are heard and taken into account by the school. The biggest challenge brought up in the interview was parents’ overall lack of interest and passiveness towards collaboration between home and school. The interviewees felt that the activeness of parents is an important part of successful collaboration. Most of the interviewees were active in e.g. the parents’ association. However, they brought up their worries about the overall lack of participation among parents. This inspired conversation about different ways to activate educational responsibility and encourage parents to take part in collaboration between home and school. For example, they brought up that the school could organize events and activities for parents and students as well as more opportunities for open discussion about collaboration between home and school

Tallin tarina- Kasarmista kampukseksi

Opinnäytetyömme aiheena oli suunnitella ja toteuttaa Mikkelin ammattikorkeakoulun opetusravintola Tallille markkinointihenkinen tarinamuotoon kirjoitettu julkaisu. Julkaisumme nimi on Tallin tarina – Kasarmista kampukseksi. Työn tilaajana toimi ravintola Talli. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Ravintola Talli sijaitsevat entisellä kasarmin alueella. Julkaisun sisällöstä oli tultava ilmi alueen historiaa, Ravintola Tallin nykytoimintaa sekä hahmottelua tulevaisuudesta. Työn tavoitteena oli saada julkaisusta helppolukuinen ja viihdyttävä, lähinnä asiakkaille suunnattu tiivis tietopaketti. Tavoitteena oli myös saada julkaisusta yksi markkinointiväline Ravintola Tallille. Sitä on tarkoitus jakaa Tallissa sekä erilaisissa tilaisuuksissa ja yritysvierailujen yhteydessä. Opinnäytetyömme raportissa perehdymme tarkemmin työmme taustaan ja tavoitteisiin sekä kasarmin alueeseen ja Ravintola Talliin. Teoriaosassa käsittelemme markkinointia ja sen eri muotoja. Lisäksi poh-dimme mainonnan ja julkaisun merkitystä markkinoinnissa sekä haastattelua yhtenä tutkimusmenetel-mänä. Lopussa käsittelemme julkaisumme työstämistä, jossa kerromme suunnittelusta ja aineiston ke-räämisestä. Kuvaamme julkaisun sisällön rakentamista sekä julkaisun ulkonäön tärkeyttä. Opinnäyte-työssämme on liitteenä valmis julkaisu. Opinnäytetyössämme oli mukana useita aiheeseen liittyviä henkilöitä, joilta saimme tietoa ja kokemuksia. Suunnittelimme itse julkaisumme sisällön sekä rakenteen. Ulkoasun sekä taiton suunnitteli ja toteutti Mikkelin ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija. Julkaisumme lopullinen versio ei ollut vielä tullut painosta opinnäytetyömme valmistumisen aikana, joten emme päässeet seuraamaan, miten paljon julkaisumme herätti mielenkiintoa.The goal of our thesis was to make a publication for Restaurant Talli. Our publication is supposed to market Talli and Talli´s services. The name of the publication is Tallin tarina – Kasarmista kampukseksi. The subscriber of the work was Restaurant Talli. The publication tells about the history of the area where the Restaurant is located. After that we tell about the Restaurant Talli´s history and its activities nowadays. In the end we tell about Restaurant Talli´s and the main campus future outlook. The goal of the publication was to make it simple and easy to read. It’s intended to be shared with Talli´s customers. The written document tells about the background and the goal of our job. The theory part handles the marketing and advertising. Then we take a look at how important publications are in marketing. After that we tell about our data collection and making of the publication. The final publication is an attachment at the end of thesis. We planned the content and the style of the publication. The visual outlook of the publication was made by the marketing designer from the Mikkeli university of Applied Sciences

Synnytysväkivalta - Kirjallisuuskatsaus

Synnytysväkivalta on vahingoittavaa synnytyksen hoidon aikaista toimintaa, joka johtaa naisen itsemääräämisoikeuden menetykseen, eikä sille ole Suomessa vielä virallista määritelmää. Synnytysväkivalta on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi Suomessa vuoden 2019 Minä myös synnyttäjänä -kampanjan myötä. Minä myös synnyttäjänä -kampanjassa nostetaan esille synnyttäjien kokemuksia synnytyksen aikaisesta kaltoinkohtelusta. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata, mitä synnytysväkivalta on kirjallisuuden mukaan. Tavoitteenamme on tuottaa uutta tietoa synnytysväkivallasta, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin luotettavista tietokannoista, kuten PubMed ja Cinahl. Aineisto sisälsi kahdeksan englanninkielistä tutkimusartikkelia useasta eri maasta. Aiheesta ei löytynyt tutkimuksia suomeksi. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmenee, että synnyttäjät kohtaavat fyysistä voimankäyttöä, vastentahtoista toimenpiteiden tekemistä, sanallista väkivaltaa ja uhkailua, riittämätöntä tiedonsaantia ja tukea sekä laiminlyöntiä. Katsauksen tuloksista voidaan päätellä, että synnytysväkivaltaa ilmenee ympäri maailmaa ja sitä voitaisiin ennaltaehkäistä hoitohenkilökunnan oikeudenmukaisella toiminnalla. Tämän opinnäytetyön johtopäätösten mukaan synnytysväkivaltaa esiintyy ympäri maailmaa, sekä korkean että matalan elintason maissa. Sitä voidaan ennaltaehkäistä hoitohenkilökunnan hyvällä ja avoimella kommunikaatiolla, myötätuntoisella asenteella sekä potilaan itsemääräämisoikeudesta huolehtimisella