Asiakasryhmäkohtainen tieto laadusta ja vaikuttavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tiedolla johtamisessa ja ohjauksessa : Laaturekisterien asema palvelujärjestelmässä

Tiedolla johtamisesta on tullut uusi johtamisen malli. Laatu- ja vaikuttavuustiedon merkitys palvelujärjestelmälle ja mahdollisuudet tiedon käyttöön päätöksenteossa ja johtamisessa kasvavat. Talouden ja toiminnan tunnuslukujen rinnalle tarvitaan seurantatietoa, vastasiko hoito ja palvelu todettuun tarpeeseen ja kuinka tavoiteltu asiakashyöty saavutettiin. Laadukas hoito ja palvelu on myös taloudellisesti tehokasta. Jotta voimavarat onnistutaan jakamaan kustannustehokkaasti, tarvitaan väestötason tiedon ohella potilas- ja asiakasryhmittäin segmentoitua tietoa päätöksenteon ja kehittämisen tueksi. Vuosien 2016-2019 aikana tehtiin valtakunnan tason ohjauksen tarpeisiin palvelujärjestelmän kustannuksia ja vaikuttavuutta kuvaava mittaristo. Sairaanhoitopiirit ovat kehittäneet potilasryhmäkohtaisia laaturekisterejä, ja eduskunta myönsi THL:lle rahoitusta kansallisten laaturekisterien kehittämiseksi. Terveysalan kasvustrategia ennakoi uudenlaisia tietotarpeita, joihin vastaaminen helpottuu sote-tiedon toisiokäyttölakikokonaisuuden toimeenpanon myötä. Kanta-arkiston ja potilastieto-järjestelmien kehittämien on edennyt samalla, kun uusia tietovarantojen hallinta- ja hyödyntämiskeinoja on otettu käyttöön. Tietoaltaat, algoritmit, tekoäly, digitalisaatio ja esineiden internet ovat jo käytössä. Tietoarkkitehtuurilla pyritään hallitsemaan tietojärjestelmien ja sisältöjen kehitystä. Keinot tuottaa ja käyttää laatu- ja vaikuttavuustietoa kehittyvät jatkuvasti. Muistiossa kuvataan laatu- ja vaikuttavuustiedon nykytilaa, kehittämissuositukset ja pitkäjänteisen kehittämisen tiekartta. Siinä asemoidaan laaturekisterit sekä laatutiedon ohjaus ja toimijoiden roolit suhteessa lainsäädäntöön, valtiohallinnon tietostrategioihin, palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja asiakkaan tietotarpeisiin, tietojärjestelmäkehitykseen ja tietovarantoihin. Muistion ehdotusten tarkoitus on auttaa toimijoita suuntaamaan kehittämistä yhteiseen päämäärään laatu- ja vaikuttavuustiedon hyödyntämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa entistä tavoitteellisemmin ja kattavammin

Pakotettu digiloikka

Ammattikuntamme on vaikutettava hallittuun ja potilasturvalliseen digitalisaation ja etäpalvelujen kehitykseen

Ikäihmisen epäonnistunut digiajanvaraus

Digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet koronapandemian aikana ja muuttavat totuttuja toimintatapoja. Hankaluudet mobiiliteknologian käytössä voivat olla potilasturvallisuusriski, jos palvelun tai hoidon saaminen niiden vuoksi viivästyy

Parempaa potilasturvallisuutta

Potilasturvallisuudella tarkoitetaan periaatteita ja käytäntöjä, joilla varmistetaan turvallinen hoito. Potilasturvallisuus kuuluu jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön ydinosaamiseen. Sitä on edistetty Suomessa jo yli 10 vuotta. Tutkimusta on mm. lääkitys- ja laiteturvallisuudesta, tietojärjestelmistä, osaamisesta, johtamisesta, turvallisuutta varmistavista menettelyistä ja yksittäisten alojen potilasvahingoista. Systemaattiselle tiedolle potilasturvallisuuden tasosta ja hoitohaitoista on akuutti tarve

Electronic Health Records on the Top of Medical Device Incident Reports

Publisher Copyright: © 2022 European Federation for Medical Informatics (EFMI) and IOS Press.Medical Device incident reporting is a legal obligation for professional users in Finland. We analyzed all medical device incident reports recorded into the national incident repository from January 2014 to August 2021. Almost 30% of the total of 5,897 recorded incidents were caused by top ten devices, of which electronic health records were the most common (332 incidents). High number of incidents caused by electronic health records arouses safety concerns. A further analysis is required to explore the causes of findings.Peer reviewe

Nuoret, työ ja tulevaisuus poikkeusaikana

nonPeerReviewe

Miten sujuu johtaminen etänä?

nonPeerReviewe

Kohti jälkifossiilista työtä

nonPeerReviewe

Medical Device Incident Reports by Professional Users in Finland 2014 2021

Publisher Copyright: © 2022 The authors and IOS Press.Medical Device incident reporting is a legal obligation for professional users in Finland. We analyzed all medical device incident reports recorded into the national incident repository from January 2014 to August 2021. Among the total 5,897 records, annual numbers of incident reports varied between 463 and 1,190. Approximately 80% of the medical device incident reports were near misses, 18.7% were person injuries and 1.3% deaths. The number of annual medical device incident reports between hospital districts varied more than expected when related to the population of catchment area. There was a tendency towards lesser reports per population from smaller hospital districts. In conclusion, medical device incident reporting activity of the professional user varied both annually and geographically. A high number of incidents caused person injuries or even death, which arouses safety concerns. A further analysis is required to explore the causes behind our findings.Peer reviewe