Applying data protection part of ISO 27001 to patient and user data produced by medical devices – Case: disease specific quality registers

Data protection may be considered a subset of information security, consisting of the rules that define who may have access to what data and under what conditions. Rules concerning the handling of personally identifiable information have also become a major topic of discussion with regulation such as the GDPR by the European Union. To improve data protection of personally identifiable information, initiatives such as MyData and IHAN have been developed. In the field of information security, standards such as ISO 27001 exist to improve and unify information security in organizations. This thesis studies the requirements that the data protection initiatives MyData and IHANimpose on organizations processing personally identifiable information, as well as the requirements imposed by the ISO 27001 standard. The requirements of MyData and IHAN are compared to the ISO 27001 standard, along with a case study that looks at the requirements of both in the context of patient data stored and processed in disease specific quality registers. A gap analysis of the ISO 27001 - security controls is performed to evaluate the current situation against the standards requirements. Suggestions for measures to meet the different potential requirements of MyData and IHAN are also given, along with discussion of their relevance to disease specific quality registers. Considerations of legal aspects of the protection of patient data related to these are however omitted

Common Ground in the English Premier League Post-match Interviews

This thesis studies common ground and presupposition in English Premier League post-match interviews, in order to examine how the phenomena function in the data. The research questions that address common ground aim at revealing how it is established during the interviews, and moreover, how it is utilized during them. The final research question concerns the functions of presupposition in the data. The thesis consists of a quantitative study that is conducted by categorizing each interviewer and manager turn in relation to their intended effect on common ground. The data includes 24 interviews and 109 interviewer and manager turns. The categorization model has 3 categories for both participants. In addition to the quantitative study, the current study has a qualitative aspect as well, so that common ground and presupposition can be examined through patterns that occur repeatedly in the data. The results of the analysis suggest that common ground is established most often through interviewer’s assertions that are either accepted or corrected, after which they become common ground. Common ground is visible in smaller units, such as individual propositions, where they serve as shared background information. However, it can have an influence on topicality as well, since managers’ avoidance of certain topics is updated into common ground, which affects the rest of the interview. Presuppositions function most often as shared background knowledge that provides a basis for fast and intensive interviews. In order to gain more precise and systematic information about common ground and presuppositions, it would be crucial to study them in other similar contexts as well. In addition, consulting interviewers could provide insight about customs and participant roles that are present in the interviews

Foodwork : Practice theoretical approach to cooking in families with children

This dissertation introduces a theoretically and empirically elaborated understanding of cooking in families with children. A core argument of the research is that cooking should be explored as foodwork to better understand its complexity, organisation, and enactment in current family life. The research is rooted in a home economics science that emphasises an everyday life perspective as a research focus. The dissertation establishes the synthesis of three sub-studies published as three articles. The sub-studies approach cooking through a recently developed practice theory applied in sociological consumer and food studies but is still a rare approach in the science of home economics. By applying practice theory, cooking is defined as a socially shared and recognised practice as well as a situationally carried out performance, which results in the subtle but continual change of social practice. Simply put, the practice of cooking exists as doings and sayings that can be organised through different conceptual elements. At the same time, cooking is included in the bundle of foodwork practices comprising several everyday practices, such as planning, cleaning, and grocery shopping. From these premises, the overarching aims are (1) to introduce foodwork as a perspective essential to understanding cooking in families with children, and (2) a novel video method to analyse both the doings and sayings of everyday practices, as well as (3) to demonstrate the applicability of the practice-theoretical perspective in the discipline of home economics. To capture both the doings and sayings of cooking practice, the research emphasises qualitative approaches. By applying a first-person perspective video method and two different interview methods, two qualitative data sets were collected: first, auto-ethnographical cooking videos recorded from my family life, and second, cooking videos recorded by five Finnish families with children for a one-week period, as well as pre-interviews and video stimulated recall (SR) interviews with the families. The participant families each consisted of two parents in paid employment and 2–4 children aged 5–16 years living in a metropolitan area. The analysis of the first data set was conducted in the first sub-study through a theory-based content analysis and a video analysis using the video analysis programme Interact. The analysis utilised six practice-theoretical elements of a practice. In the analysis of the second data set, the second and third sub-studies applied a theory-based and data-driven abductive analysis conducted with the help of the analysis programme ATLAS.ti. The analyses employed Thévenot’s regimes of engagement in the second sub-study and Mylan and Southerton’s coordination forms in the third sub-study. As result, the first sub-study conceptualised cooking in a nuanced manner by revealing an interplay between two different practice-theoretical conceptualisations of elements of practices: materials, competences, meanings, and understandings, procedures, engagements. Further, the study developed a first-person perspective video method to be applied in the second and third sub-studies. The second sub-study elucidated engagements in situationally appropriate cooking performances: the familiar and embodied practices in a home environment maintain relaxed everyday cooking, while various justifications of ‘good’ cooking produce negotiations. However, continual and unavoidable planning in different time spans acts as balancing to (re-)produce satisfaction in family life situations. The third sub-study clarified the coordination of parental foodwork. The study elaborated the material, temporal and interpersonal coordination of foodwork practices by conceptualising six adjustment themes (appropriateness, sequences, synchronisation, duties, significances, acceptances) through which foodwork is enacted to produce the continuity of family life. In sum, the sub-studies showed the continual planning and adjusting of foodwork practices, which advance the understanding of current home cooking in everyday family life. Through the results, the dissertation contributes to discussions of cooking skills by suggesting that skills are by-products of performances, or rather ‘do-abilities’ that make continual adjustment possible. Further, the developed and applied combination of video and interview methods is a new methodological contribution to studies that focus on everyday practices and emphasise their existence as doings and sayings. The dissertation also introduces a novel practice-theoretical approach to studying phenomena of everyday life in the home economics science by demonstrating various conceptual tools to apply in the analysis of household practices. Although the dissertation aims to construct a comprehensive picture of foodwork, in future studies, the application of elaborated conceptual tools such as adjustment themes should also be tested in the analysis of data collected from diverse families with different resources and socio-economic backgrounds. However, the dissertation succeeds in elucidating current home cooking by broadening the perspective on foodwork in a theoretically and empirically plausible manner. Foodwork and its continual coordination can be beneficial perspectives while reflecting on the teaching of cooking in various degrees of education or advisor organisations, as well as while aiming to promote more sustainable practices in research proposals. Overall, understanding everyday life as being saturated with social practices could strengthen the studies of home economics science interested in the analysis of household activity.Väitöskirja esittelee teoreettisen ja empiirisen analyysin kautta kehitetyn tavan ymmärtää ruoanlaittoa lapsiperheissä. Tutkimus ehdottaa ruoanlaiton tarkastelua ruokatyönä, jolloin voitaisiin ymmärtää paremmin sen kompleksisuutta, organisointia ja toteuttamista tämän päivän perhe-elämässä. Väitöskirja perustuu kotitaloustieteeseen, joka korostaa usein tutkimuksissaan arjen näkökulmaa. Yhteenveto luo synteesin kolmesta osatutkimuksesta, jotka on julkaistu kolmena englanninkielisenä artikkelina. Osatutkimukset lähestyvät ruoanlaittoa viime aikoina kehitetyn käytäntöjen teorian avulla, jota on sovelluttu etenkin kulutus- ja ruokatutkimuksissa, mutta joka on vielä harvinainen lähestymistapa kotitaloustieteessä. Käytäntöjen teoriaa soveltaen ruoanlaitto määritellään sosiaalisesti jaetuksi ja tunnistetuksi käytännöksi sekä tilanteisesti toteutettavaksi suoritukseksi, jonka seurauksena sosiaalinen käytäntö muuttuu hieman jatkuvasti. Ruoanlaiton käytäntö koostuu tekemisistä ja sanomisista, jotka voidaan järjestää erilaisten käsitteellisten elementtien avulla. Samaan aikaan ruoanlaitto kuuluu ruokatyön käytäntöjen nippuun yhdessä esimerkiksi suunnittelun, keittiön siivoamisen ja ruokien ostamista kanssa. Näistä lähtökohdista käsin kaikkia osatutkimuksia yhdistävinä tavoitteina on (1) esitellä ruokatyö oleellisena näkökulmana lapsiperheiden ruoanlaiton ymmärtämiseksi ja (2) uusi videomenetelmä arjen käytäntöjen tekemisten ja sanomisten analysoimiseksi sekä (3) havainnollistaa käytäntöjen teoreettisen näkökulman sovellettavuus kotitalouden tieteenalalla. Tutkimus painottaa kvalitatiivisia lähestymistapoja, jotta ruoanlaiton käytännöstä saadaan tallennettua sekä tekemisiä että sanomisia. Tutkimuksessa kerättiin kaksi aineistoa soveltamalla erityistä ensimmäisen persoonan näkökulman videomenetelmää sekä kahta erilaista haastattelumenetelmää. Ensimmäinen aineisto koostui autoetnografisista ruoanlaittovideoista omasta perhe-elämästäni ja toinen aineisto viiden suomalaisen perheen viikon aikana nauhoittamista ruoanlaittovideoista sekä alkuhaastatteluista ja videostimuloiduista muisteluhaastatteluista perheiden kanssa. Osallistuneet perheet asuivat pääkaupunkiseudulla ja niihin kuului kaksi työssä käyvää vanhempaa sekä kahdesta neljään 5–16-vuotiasta lasta. Ensimmäisen aineiston analyysi toteutettiin ensimmäisessä osatutkimuksessa perustuen teoriapohjaiseen sisällönanalyysiin sekä videoanalyysiin Interact-videoanalyysiohjelman avulla. Analyysissä hyödynnettiin kuutta käytäntöjen teoriaan perustuvaa käytännön elementtiä. Toisen aineiston analyysi toteutettiin toisessa ja kolmannessa osatutkimuksessa soveltaen teoriapohjaista ja aineisto-ohjautuvaa abduktiivista analyysia ATLAS.ti ohjelman avulla. Toisen osatutkimuksen analyysissä hyödynnettiin Thévenot’n sitoutumisen järjestelmiä ja kolmannessa osatutkimuksessa Mylan ja Southertonin koordinoinnin muotoja. Ensimmäisen osatutkimuksen tuloksena ruoanlaitto käsitteellistettiin ja osoitettiin samalla vuorovaikutus kahden eri käytäntöteoreettisen käsitejärjestelmän välillä koskien käytännön elementtejä: materiaaleja, osaamisia, merkityksiä sekä käsityksiä, toimintatapoja, sitoutumisia. Lisäksi kehitettiin ensimmäisen persoonan näkökulmaa hyödyntävä videomenetelmä, jota sovellettiin seuraavissa osatutkimuksissa. Toinen osatutkimus selvensi sitoutumisia tilanteisesti sopiviin ruoanlaiton suorituksiin eli sitä kuinka tutut keholliset käytännöt kotiympäristössä ylläpitävät rentoa arkiruoanlaittoa samalla, kun moninaiset oikeutukset ”hyvästä” ruoanlaitosta tuottavat neuvotteluja. Tästä huolimatta jatkuva ja väistämätön suunnittelu erilaisilla aikajänteillä toimii tasapainottavana tuottaen tyytyväisyyttä perhe-elämän tilanteissa. Kolmas osatutkimus selkeytti vanhemmuuden ruokatyön koordinointia. Tutkimus käsitteli yksityiskohtaisemmin materiaalista, ajallista ja ihmisten välistä ruokatyön käytäntöjen koordinointia ja käsitteellisti kuusi mukauttamisen teemaa (sopivuus, peräkkäisyydet, synkronisointi, velvollisuudet, tärkeys, hyväksyttävyys), joiden kautta ruokatyötä toteutetaan ja tuotetaan samalla perhe-elämän jatkuvuutta. Lyhyesti ilmaistuna osatutkimukset toivat esiin jatkuvan suunnittelun ja ruokatyön käytäntöjen mukauttamisen edistäen siten ymmärrystä tämän päivän kotiruoanlaitosta lapsiperhearjessa. Tutkimuksen tulosten myötä väitöskirja osallistuu keskusteluihin ruoanlaiton taidoista ehdottamalla taitoja suoritusten sivutuotteiksi tai enemminkin tekemiskyvyiksi, jotka mahdollistavat jatkuvan mukauttamisen. Lisäksi väitöskirjassa kehitetty ja sovellettu video- ja haastattelumenetelmien yhdistelmä on uusi metodologinen panos tutkimuksille, jotka kohdistuvat arjen käytäntöihin ja korostavat niiden olemassaoloa sekä tekemisinä että sanomisina. Väitöskirja esittelee myös uudenlaisen käytäntöteoreettisen lähestymistavan arjen ilmiöiden tutkimiseen kotitaloustieteessä havainnollistaen erilaisten käsitteellisten työkalujen soveltamista kotitalouskäytäntöjen analysoimisessa. Vaikka väitöskirja pyrkii rakentamaan kokonaisvaltaista kuvaa ruokatyöstä, tulevissa tutkimuksissa kehitettyjä käsitteellisiä työkaluja tulee testata moninaisemmista perheistä kerätyn aineiston analysointiin. Väitöskirja selventää tämän päivän kotitaruoanlaittoa laajentamalla näkökulmaa ruokatyöhön teoreettisesti ja empiirisesti uskottavalla tavalla. Ruokatyö ja sen jatkuva koordinointi voi olla hyödyllinen näkökulma pohdittaessa ruoanlaiton opetusta eri koulutusasteilla tai neuvontaorganisaatioissa sekä pyrittäessä edistämään kestävämpiä käytäntöjä tutkimushankkeiden puitteissa. Kaiken kaikkiaan arjen ymmärtäminen sosiaalisten käytäntöjen kyllästämänä voisi vahvistaa kotitaloustoiminnan analysoinnista kiinnostuneita kotitaloustieteen tutkimuksia

Karitsojen painojen ja kasvujen perinnölliset ja fenotyyppiset tunnusluvut suomenlampaalla

Pro gradu-työ 1991vokKirjasto Aj-

PDSA-kehän käytettävyys ikääntyneiden Intoa elämään -ryhmätoiminnassa Espoossa

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää PDSA-kehän käyttöä Espoossa järjestetyssä Intoa elämään -ryhmätoiminnassa. Tarkastelimme erityisesti sitä, kuinka PDSA-kehän tapaisella jatkuvalla laadunparantamismallilla voidaan tukea ikääntyneiden elämäntapojen arviointia ja muutosta Intoa elämään -ryhmätoiminnassa. Ryhmätoiminta oli tarkoitettu kolmannessa iässä oleville, kotona asuville eläkeläisille. Intoa elämään -ryhmätoiminnan toteuttamisesta vastasi yhteistyökumppanimme Espoon kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palvelut. Toteutimme opinnäytetyömme hyödyntäen kvalitatiivisia menetelmiä. Kartoitimme Intoa elämään -ryhmätoimintaan osallistuneiden kokemuksia PDSA-kehästä teemahaastattelui-den avulla. Haastatteluita oli yhteensä kuusi. Haastateltavat olivat kaikki kotona asuvia ja eläkkeelle jääneitä espoolaisia. Haastattelut toteutettiin toukokuussa 2012. Opinnäytetyömme toi esille, että PDSA-kehän tapaisen jatkuvan laadunparantamismallin avulla voidaan tukea ikääntyneiden oman elämän arviointia ja muutosta. Intoa elämään -ryhmätoiminta ja PDSA-kehä yhdessä tarjoavat ryhmätoimintaan osallistuneelle monia eri mahdollisuuksia tulla vaikutetuksi ja sitä kautta vaikuttaa itse omaan elämäänsä. Jatkuva laadunparantaminen näkyy opinnäytetyössämme siten, että ryhmätoimintaan osallistunut voi innostua kehittämään elämäänsä missä tahansa PDSA-kehän vaiheessa tai sen jälkeen. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että PDSA-kehän avulla voidaan tukea ikääntyneen voimavaroja ja kotona asumista ennaltaehkäisevästä näkökulmasta Intoa elämään -ryhmätoiminnassa. PDSA-kehän avulla toimiminen on yksilöllistä ja sillä voidaan saada ikääntynyt kiinnostumaan omasta terveydenedistämisestä. Johtopäätöksenä opinnäytetyössämme ovat motivaation, vaikutteen saamisen ja vertaistuen tärkeys, jolla on vaikutusta siihen, kuinka paljon Intoa elämään -ryhmätoimintaan osallistuneet hyötyvät PDSA-kehän tapaisesta laadunparantamismallista.The aim of our thesis was to find out the usability of the PDSA (Plan, Do, Study and Act) cycle in Passion for Life -group activity in Espoo and more closely how this kind of method can support the assessment and change of elderly people's lifestyle. The group activity was meant to pensioners in third age who live at home. Our cooperation partner was Espoo city social and health services for elderly people. We based our thesis on qualitative research methods. We surveyed the group activity participants' experiences of the PDSA cycle using thematic interviews. There were six interviewees who were all pensioners living at home in Espoo. We conducted the in-terviews in May 2012. Our thesis showed that the PDSA cycle can support elderly people's assessment and change of their own lives. Together the Passion for life -group activity and the PDSA cycle offer the participants many different possibilities to become influenced and to affect their own life. The participants can become inspired to develop their life at any stage of the PDSA -cycle. According to our results, the PDSA cycle can support elderly people's resources and living at home through a preventive perspective in Passion for life -group activity. Using the PDSA cycle is individual and that can make elderly people interested in their own health promotion. The conclusion in our thesis is the importance of motivation, being influenced and peer support through which the participants benefit of the PDSA cycle

Carbon dioxide and fruit odor transduction in Drosophila olfactory neurons. What controls their dynamic properties?

We measured frequency response functions between odorants and action potentials in two types of neurons in Drosophila antennal basiconic sensilla. CO2 was used to stimulate ab1C neurons, and the fruit odor ethyl butyrate was used to stimulate ab3A neurons. We also measured frequency response functions for light-induced action potential responses from transgenic flies expressing H134R-channelrhodopsin-2 (ChR2) in the ab1C and ab3A neurons. Frequency response functions for all stimulation methods were well-fitted by a band-pass filter function with two time constants that determined the lower and upper frequency limits of the response. Low frequency time constants were the same in each type of neuron, independent of stimulus method, but varied between neuron types. High frequency time constants were significantly slower with ethyl butyrate stimulation than light or CO2 stimulation. In spite of these quantitative differences, there were strong similarities in the form and frequency ranges of all responses. Since light-activated ChR2 depolarizes neurons directly, rather than through a chemoreceptor mechanism, these data suggest that low frequency dynamic properties of Drosophila olfactory sensilla are dominated by neuron-specific ionic processes during action potential production. In contrast, high frequency dynamics are limited by processes associated with earlier steps in odor transduction, and CO2 is detected more rapidly than fruit odor

Gynekologinen syöpä ja seksuaalisuus : Potilasohje solunsalpaajahoitoja saavalle naiselle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa gynekologista syöpää ja naisen seksuaalisuutta käsittelevä potilasohje Kanta-Hämeen keskussairaalan naistentau-tien osastolle sekä seksuaalipoliklinikalle. Idea opinnäytetyöhön saatiin naistentautien osaston henkilökunnalta, jotka kokivat tarvitsevansa työn helpotta-miseksi potilasohjetta. Ohjeen tarkoituksena onkin madaltaa henkilökunnan kynnystä puhua seksuaalisuudesta sekä herättää potilaassa seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ja antaa lupa puhua niistä. Opinnäytetyön muodoksi valittiin idean vuoksi toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö käsittelee gynekologista syöpää sairastavan naisen seksuaalisuutta. Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu alan kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Teoriaosuudessa perehdytään solunsalpaajahoitojen vaikutuksiin, erityisesti naisen seksuaalisuutta ajatellen, sekä oireiden lievittämiseen. Lisäksi teoriaosuudesta löytyy tietoa gynekologisista syövistä. Opinnäytetyössä tuodaan esille niin fyysiset kuin henkisetkin muutokset vakavan sairauden kohdatessa. Opinnäytetyön tekijät ovat suorittaneet seksuaaliterveyden sivuaineen, mikä auttoi teoriapohjan kirjoittamisessa Potilasohje kirjoitettiin mahdollisimman selkokielisesti, jotta se olisi helposti ymmärrettävissä. Potilasohje sisältää tietoa solunsalpaajahoitojen haittavaikutuksista sekä ajatuksista, joita gynekologinen syöpä voi naisessa herättää. Ohjeessa otettiin huomioon seksuaaliterveyden näkökulma. Ohjeessa kerrotaan erilaisista apukeinoista solunsalpaajien aiheuttamien haittavaikutusten helpottamiseksi. Ohje sisältää myös yhteystiedot Kanta-Hämeen keskussairaalan naistentautien osastolle sekä seksuaalipoliklinikalle, mistä gynekologiseen syöpään sairastunut nainen voi halutessaan kysyä lisätietoa ja tukea. Potilasohje otettiin käyttöön Kanta-Hämeen keskussairaalan naistentautien osastolla sekä seksuaalipoliklinikalla.The Bachelor’s thesis discusses women who have gynecological cancer and their sexuality. The thesis especially studied the affects that cytostatic treatment had on women`s sexuality. The thesis brought out physical and mental changes during serious illness. The thesis is practice based and as a product a patient instruction guide to Kanta-Häme central hospital was made. The idea for the thesis came from the nurses of the central hospital. The authors thought that the idea was very interesting and they all also had sexuality as a minor subject and that brought a good theory base for the thesis. The patient instruction guide was written clearly so that it is easy to read. The patient instruction guide contains information about the cytostatic treatments and the side effects it causes to women`s sexuality. The aim of the patient instruction guide is to ease the work of the hospital nursing staff and help patients to bring out questions they have about sexuality. The instruction guide includes ways to ease the side effects of the cytostatic treatment. The instruction guide also includes the contact information to the central hospital where the women who have gynecological cancer can ask further information about their illness and get support. The theory part for the thesis was based on the scientific research and field literature. The theory part handles the effect that gynecological cancer has on women´s sexuality. In addition the theory part includes basic information about every gynecological cancer and the side effects of cytostatic treatment and how to relieve the side effects

Engagements in Situationally Appropriate Home Cooking

The article analyses engagements in home cooking from a practice theoretical perspective. The focus on engagements reveals what people regard as worthy of doing and as appropriate cooking performances in specific everyday situations. For producing a more nuanced account of situationally appropriate cooking, the theoretical perspective is complemented by Thevenot's regimes - familiarity, planning and justification. The data consist of videos and video-stimulated recall (SR) interviews: five Finnish families with children video-recorded their dinner-cooking for one week using wearable cameras and described their performances in the SR interviews. We applied an abductive theory-based and data-driven analysis. The results show that the regime of familiarity sustains cooking performances and that the regime of justification addresses negotiations of common good. However, the regime of planning appeared to be the most crucial: through flexible planning, the participants strived for a balance between maintaining familiarity and negotiating justification to achieve satisfaction. Planning was enacted in different time spans: in action, tentatively and anticipatorily. The variations of planning may offer new insights into promoting changes in families' food practices. Overall, we suggest that an analysis of engagements by this method combination enables understanding of how families navigate through everyday life to perform situationally appropriate cooking.Peer reviewe