Minority young men's gendered tactics for making space in the city and at school

This article draws on ethnographic fieldwork and interviews to explore young minority men's relation to school and city space in Helsinki from the perspective of their everyday experiences of racialisation in public spaces. The article uses the concept of 'power geometrical' relations of space by drawing on several research traditions, including youth and masculinity studies, studies on social space, racialisation and ethnicity, and human geography. The evidence shows the school to be an important site of local and national power geometry (Massey, D. [1994]. Space, Place and Gender. Cambridge: Polity Press), in which 'informal' and 'physical' spheres are dominated by peers and connect to streets and public spheres (Gordon, T., J. Holland, and E. Lahelma. [2000]. Making Spaces: Citizenship and Difference in Schools. Houndsmills et al. London: MacMillan Press Ltd). The article shows how young minority men knew their place both in narrow local power geometries, and within the wider city and school spaces, exploring how they formed their own lived spaces (Lefebvre, H. [1991]. The Production of Space. Oxford: Blackwell), claimed their spaces and marked their spaces with diverse tactics. Some tactics were socially open, such as making friends; some were very mobile, such as claiming their own urban spaces by mobility, or marking and 'hanging around'; and some involved big groups of friends, crowds, defence and embodied accounts.Peer reviewe

Head-first into Upper Secondary Education : Finnish Young People Making Classed and Gendered Educational Choices

In this article, we analyse the narratives of Finnish young people regarding their educational choices for upper secondary education in a theoretical framework inspired by Bourdieu's forms of capital and Skeggs' concept of the classed value of self. Our data consist of interviews with 66 ninth-graders, produced in the Youth in Time research project. In the narratives, we identified six frames of choice between general upper secondary and vocational education and outside formal education. We also recognized that there was hesitation and various strategies that young people utilized in making their educational choices, based on their social and cultural capitals. Young people become aware of their value in the educational market through this process of making their choice. Their educational choices are complex and intertwined with gender, social class, social relations, racialization and locality.Peer reviewe

Nuorten kulttuurit koulussa : Ääni, tila ja sukupuolten arkiset järjestykset

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tämän tutkimuksen kohteena on nuorten kulttuurit koulussa sukupuolen muotoutumisen näkökulmasta. Tutkimus valottaa sukupuolten arkisia järjestyksiä suomalaisessa peruskoulussa. Tutkimuksen menetelmä on etnografinen. Aineisto on kerätty lukuvuoden 1994-95 aikana, jolloin olin läsnä kahdessa helsinkiläiskoulussa oppitunneilla (n=200) ja välitunneilla, haastattelin oppilaita (=45) sekä sain heiltä tekstejä, piirrustuksia jne. Tutkimus on osa Prof. Tuula Gordonin johtamaa Suomen Akatemian "Kansalaisuus, marginaalisuus ja erot - lähtökohtana sukupuoli" -tutkimusprojektia. Tarkastelen tutkimuksessani sukupuolen muotoutumista toiminnan kautta. Analysoin tyttöjen ja poikien välisten sukupuolierojen sijaan tyttöjen välisiä ja poikien välisiä tyylieroja. Tarkastelen toiminnallisten sukupuolityylien muotoutumista koulussa. Tutkimuskysymykseni on: Millainen sukupuolinen esittäminen on kouluyhteisöissä mahdollista, toivottua, sallittua, luonnollistettua tai parodioitua? Olen kiinnittänyt huomiota erityisesti kouluyhteisön julkiseen luonteeseen, eli siihen, miten kouluyhteisössä on mahdollisuus toimia, näkyä tai kuulua. Korostan kouluyhteisöä esitysten, performanssien yleisönä sekä kommunikatiivisena yhteisönä.Tämä merkitsee sitä, että informaali koulu (vrs. virallinen ja institutionaalinen koulu) muodostuu yhteisönä esitysten ja kerrottujen tarinoiden kautta, jotka voivat olla moraalisia, kontrolloivia, viihdyttäviä ja muutosta tuovia. Tutkimukseni hyödyntää nuorisotutkimusta, etenkin tyttötutkimusta; sukupuolen tutkimusta, erityisesti Judith Butlerin ajattelua sekä koulutussosiologista feminististä tutkimusta, etenkin Tuula Gordonin, Elina Lahelman, Janet Hollandin, Valerie Heyn, Barrie Thornen ja Mairtin Mac An Ghaillin etnografisia tutkimuksia. Tutkimuksessani tuon esiin erilaisia sukupuolistuneita näkymisen ja kuulumisen tapoja koulussa erilaisine seurauksineen. Löysin tutkimusluokiltani toiminta- ja pukeutumistyyliltään koviksia, nörttejä, populaarikulttuurisia, tavallisia, liioittelevia, piilottelevia, äänekkäitä ja hiljaisia poikia. Tyttöjen tyylivariaatioita kuvaavat näkyvät, piiloutujat, äänekkäät, hiljaiset, muodikkaat, tavalliset, kovikset ja kiltit tytöt. Omilla esiintymisillään ja tarinan kerronnan kautta nuoret ottavat kantaa yleisiin sukupuolisiin normeihin ja moraalisiin odotuksiin, ja samalla muovaavat omaa sukupuolityyliään kouluyhteisössä. Tyylit hiotuvat suhteessa toisiinsa, sosiaaliseen toimintaan ja tilanteeseen kouluyhteisössä. Toiminnallisissa sukupuolityyleissä viitataan myös kulttuurisiin nais- ja miesihanteisiin, jotka määrittävät tyttöjen ja poikien toimintaa ja ruumiillisuutta. Tarinoista ja performansseista välittyy tietty sukupuolten arkinen järjestys. Sukupuolten sosiaalinen järjestyminen ei kuitenkaan tapahdu yhden kaavan mukaisesti, vaan se muovautuu erilaisiksi arjessa koulujen eetoksen mukaan. Koulut kasvattavat siten erilaisia tyttöjä ja poikia, ja erilaiset näkymisen ja kuulumisen tavat, samoin nais- ja miestyylit ovat mahdollisia eri kouluissa

Voice, space and gender in youth cultures at school

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The focus of this research is on youth cultures at school from a gender perspective. Ethnographic methods were used in order to gather and analyze data in two secondary schools in Helsinki during the school year 1994-95. I have been present in 200 lessons and in numerous informal situations. I followed students in their everyday life at school and gathered texts, pictures etc. I also interviewed the students I was observing (n=45). This study has been part of the research project 'Citizenship, marginality and difference at school- with special reference to gender' directed by professor Tuula Gordon and financed mainly by the Academy of Finland. I explore how gendered social orders are produced in everyday life of the school. I focus on gender specific cultures at school, which means that analysis of the use of space and of structuring of social life is filtered through gendered norms and ideals. But I also empasize that gendered orders are multilayered and constructed through stylized repetition of acts in gendered performances and narratives. Understanding gender through performatives and narratives places emphasis on the ways in which students actively make gender through action in everyday life at school. In this research the following questions have been asked: What kind of gendered stories and performances are possible, valued, idealized, normalized, forbidden, naturalized or parodied in schools? What is it possible to tell or perform? Whose stories are listened to and whose performances are noticed? I found several types of gendered styles, which were produced in social action in the narrative community of school. To keep silent or to make noise was one particular way to produce a gendered style. Also different strategies of making oneself visible or invisible were combined by students. I found boys performing in tough, nerdish, ordinary, dramatizing, sporty, trendy, noisy or silent ways, or as good fighters. Girls played with various styles: they were for example ladylike, sporty, more or less visible, ordinary or personal, talkative or silent, tough or nice, and they were interested in or disliked fashion clothing and fitness. The different gendered styles were formed and interpreted in social life at school, and the gendered styles had different social consequences. For example, there was a possibility that particular girls' styles were sexualized, and particular boys' styles were considered not "masculine" enough. Different gendered styles were performed, and reacted to, in front of different audiences in public life of the schools. Many negotiations about the right to use school space took place. Gendered orders of everyday life varied a great deal, and traditional tendencies had a great influence on them. For example sexual reputation was used strategically against girls in both schools studied. Also the masculine questions of "nerdishness" and toughness were solved in traditional ways by assessing the ability of boys to fight. Various gendered orders were formed, on which the ethos of the school, social class, and local cultures had a great influence

Kuuden ällän elämänkulkuja

Kirja-arvostelu: Koulumenestyjät : tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurasta / Markku Vanttaja. Turku, 2002

Huoltajat lastensa influenssarokotustietojen muistajina : tutkimustietoa massarokotusten varalle influenssapandemian aikana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten huoltajan muistitieto piti paikkansa 7–38 kuukauden ikäisen lapsen influenssarokotustietojen suhteen. Kartoitus tehtiin influenssapandemiaa vastaan suunnattujen massarokotusten varalle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Influenssalaboratorio seuraa rokotteen vaikutuksia myös pandemian aikana. Massarokotustilanteessa rokotustietojen kirjaaminen voi vaikeutua, joten muistinvarainen tieto voi olla ainoa rokotustiedon lähde. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko huoltajien muistinvarainen tieto rokotuksista riittävän luotettava rokotteen vaikuttavuuden seuraamiseen. Opinnäytetyö kuuluu Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveyden edistäminen rokottamalla -projektiin ja se on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rokotusten ja immuunisuojan osaston Influenssarokotusohjelman vaikuttavuus lapsilla -tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin influenssakaudella 2008–2009. Tutkimusotoksena olivat 7–38 kuukauden ikäisten lasten huoltajat (n=113), jotka tulivat Helsingin kaupungin lasten terveyskeskuspäivystykseen influenssan kaltaisia oireita sairastavan lapsen kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, jolla selvitettiin, kuinka hyvin huoltajat muistivat lastensa influenssarokotustiedot influenssakausilta 2007–2008 ja 2008–2009. Huoltajan antama muistiin perustuva tieto rokotuksista varmennettiin joko lapsen neuvolakortista tai sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Huoltajista 86,8 % muisti oikein, oliko lapsi saanut influenssarokotuksia influenssakaudella 2007–2008 ja 92,1 % huoltajista muisti oikein, oliko lapsi saanut influenssarokotuksia influenssakaudella 2008–2009. Tämän tutkimuksen perusteella massarokotustilanteessa tai muussa tilanteessa, jossa ei ole käytössä kirjallisia tai sähköisiä dokumentteja rokotustiedoista, voidaan luottaa huoltajien muistitietoon lastensa rokotustiedoista rokotteen vaikuttavuutta seurattaessa.The objective of this study was to find out how parents recalled their 7–38-month-old children’s influenza vaccination status. This study was made to be used during mass vaccination against an influenza pandemic. The Influenza Laboratory of the Finnish National Institute for Health and Welfare (THL) wanted to monitor the impact of vaccination during a pandemic. In case of mass vaccination, a registration of vaccination status may become more difficult. The only source of one’s vaccination status may be self-reported information. The aim of this study was to find out if parent’s report of children’s influenza vaccination status was valid enough for monitoring the influence of the vaccination. This study was part of a Helsinki Metropolia University of Applied Sciences project on Health Promotion by Vaccination (Terveyden edistäminen rokottamalla -projekti). It was also part of the study The Influence of the Children Vaccination Programme of the Department of Vaccination and Immune Protection of THL. The study was carried out by using a semi-structured interview form. The material was collected during the influenza season 2008–2009 by interviewing parents (n=113) who came to the paediatric accident and emergency department of the city of Helsinki with a 7–38-month-old child who had symptoms similar to influenza. By using the form, we asked the parents how they recalled their children’s influenza vaccination status from the influenza seasons 2007–2008 and 2008–2009. The parental recall was confirmed in the child’s information health card or the patient registry. 86.8% of the parents gave the right answer weather the child was or was not vaccinated against influenza during the influenza season 2007–2008, and 92.1% of the parents gave the right answer weather the child was or was not vaccinated against influenza during the influenza season 2008–2009. Based on our study, the parent’s report of children’s influenza vaccination status is valid enough for monitoring the influence of the vaccination during mass vaccination or in other situations where there is no written or electronic document of vaccinations to be used

Research Handbook on Contract Design

Contracts are said to be the meeting of the minds. Thus far, there are few possibilities to share what is in the minds of the contracting parties to make such a meeting of minds tangible to the parties themselves and other audiences. This chapter is about the blending of conventional expressions of the minds – genres. I first explain how the concepts are used in this chapter and then discuss the present-day contractual genres in view of a model of five parameters and their dimensions. It is no news that the world and commerce are changing and, consequently, contracting and contracts are also changing. The realization of the changes becomes obvious slowly and incrementally because traditions and conventions represented by genres change slowly. Genres are not static or solid, but dynamic and continuously developed with every instance of contracting. The main concern here is in international commercial interfirm contracting, contract chains and their expression, although a large part of the discussion and suggestions are universally relevant.</div

Episteeminen modaliteetti tieteellisissä teksteissä

Epistemic modality in academic texts (englanti)Kielenainekset-han, -hän (kieli: suomi, sivulla: 392)-kin (kieli: suomi, sivulla: 392)joskus (ioskuis) (kieli: suomi, sivulla: 388)myös (kieli: suomi, sivulla: 392)varmasti (kieli: suomi, sivulla: 390

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi ystävyys- ja perhesuhteiden näkökulmasta

Peer reviewe