Empowerment as a dimension of service recovery - an organizational perspective : experiences from the travel industry

Siirretty Doriast

Gorham–Stout disease with life-threatening pleural effusion treated with a pleuro-peritoneal shunt : a case report

Gorham–Stout disease (GSD) is a rare bone disease characterized by massive osteolysis and lymphatic proliferation. The origin of the condition is unknown, and no established treatment protocol exists. Massive pleural effusion is a frequent complication of GSD in the thoracic region. We present the case of a 23-year-old male with thoracic GSD, subsequent paraparesis, and life-threatening pleural effusion. The patient was managed by a multidisciplinary team with a good recovery. The pleural effusion was successfully treated with a pleuro-peritoneal shunt. This is the first report of the use of this mini-invasive technique in the management of pleural effusion related to GSD. Further, we present the potential role of interleukin-6 and bone resorption markers in the measurement of the disease activity.publishedVersionPeer reviewe

Katsaus tekoälyyn : tekoäly ja sen sovellutukset

Postgraduate seminar series with a title artificial intelligence and logic held at the Department of Military Technology of the National Defence University in 2020 and 2021. This book is a collection of some of talks that were presented in the seminar. The papers address ethics in autonomous military technology, algorithmic thinking, application of fuzzy logic in the Armed Forces, logic and skill, use of artificial intelligence technologies in information and psychological warfare, cyber security risks of artificial intelligence applications and algorithms, information acquisition strategies and artificial intelligence to support learning. This set of papers tries to give some insight to current issues of the artificial intelligence and logic. Seminars at the Department of Military Technology have a tradition to make publication based on the presentations, but only as an internal publication of the Finnish Defence Forces and in such a way has not hindered publication of the papers e.g. in international conferences. Publication of these papers in peer reviewed conferences has indeed been always the goal of the seminar, since it teaches writing conference level papers. We still hope that an internal publication in the department series is useful to the Finnish Defence Forces by offering an easy access to these papers

Evaluation of the Finnish National Biodiversity Action Plan 1997-2005

The results of the evaluation of the Finnish National Biodiversity Action Plan 1997-2005 indicate clear changes towards better consideration of biodiversity in the routines and policies of many sectors of the administration and economy. There are many indications that actors across society have recognized the need to safeguard biodiversity and have begun to adjust their practices accordingly. Several concrete measures have been undertaken in forests, agricultural habitats and in other habitats significantly affected by human activities. Biodiversity research has expanded significantly and the knowledge of Finland´s biological diversity has increased. In general, the Action Plan has supported public discussion of the need to safeguard biodiversity and this discussion has resulted in more positive attitudes towards nature conservation.So far, however, the implemented measures have not been sufficiently numerous or efficient to stop the depletion of original biological diversity. Many habitats remain far from their original state. More species will become endangered in the immediate future unless more effective and far-reaching measuresare taken. The objective of the EU to halt the decline of biodiversity by 2010 will not be achieved given the current development. Although the deterioration in biodiversity may have slowed down in several cases, many economic activities continue to have a negative impact on biodiversity. The scale of these activities is normally greater than that of the measures taken to manage and restore biodiversity.The evaluation focused on detecting changes in the administration of key sectors, analysing the recent development of biodiversity and observing interlinkages between these two. The analysis of administrative measures was based on interviews and on examining policy documents, reports and other relevant literature. The analysis covered changes in the administration of nature conservation, forestry,  agriculture, land use and regional and development cooperation. The analysis of the development of biodiversity was based on employing 75 pressure, state, impact and response indicators. There were 5 to 15 indicators for each of the nine major habitat types of Finland.Three separate case studies were made to provide further insights into some key issues: 1) A GISanalysis was made of the development of land use patterns in North Karelia and south-west Finland between 1990 and 2000, 2) two scenarios on the development of forest structure in North Karelia until 2050 were developed using a special MELA-model and 3) the cost-effectiveness of the agri-environmental support scheme was examined by comparing different land allocation choices and their effects on biodiversity on an average farm in southern Finland. The evaluation also paid special attention to the role of research in safeguarding biodiversity and reflected Finnish experiences against an international background

Riskiraskauspotilaan äidiksi kasvun tukeminen kätilötyön keinoin

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kätilötyötä riskiraskausosastolla. Tarkoituksena oli tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä riskiraskauspotilaita hoitaville kätilöille materiaalia äidiksi kasvun tukemiseen. Opinnäytetyön tehtävänä oli kuvata riskiraskauden vaikutuksia äidiksi kasvuun sekä kätilön antamaa tukea varhaiseen vuorovaikutukseen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin kyselyllä. Kysely julkaistiin Facebookissa ja vau.fi-sivustolla. Aineisto koostui 18 äidistä, jotka ovat olleet osastohoidossa raskaudessa todetun riskin vuoksi. Aineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Opinnäytetyön tuloksista tuli ilmi, että riskiraskaus aiheutti psyykkistä oireilua, ristiriitaisia tunteita sekä vaikutti äitiyden tunteeseen. Psyykkinen oireilu ilmeni huolena, pelkona, epätoivona sekä epäluulona. Äidit kokivat riskiraskauden aikana ristiriitaisuuden tunteita monesta eri näkökulmasta. Tämä johti kokemukseen epäonnistumisesta ja keskeneräisyydestä. Äitiyden tunne riskiraskauden myötä joko vahvistui tai heikentyi. Riskiraskausosastolla äidiksi kasvuun vaikuttivat kätilön ammatillisuus, vanhemmuuden vahvistaminen, käytännön järjestelyt sekä moniammatillinen apu. Keskustelu kätilön kanssa koettiin tärkeäksi. Erityisesti kätilön antama henkinen tuki ja läsnäolo loivat turvallisuudentunnetta. Äidit kaipasivat enemmän totuudenmukaista tietoa ja hoidon jatkuvuutta. Hetkessä eläminen auttoi jaksamaan läpi vaikean raskauden. Äidit eivät kokeneet saaneensa osastolla ollessaan riittävästi tukea varhaiseen vuorovaikutukseen. Puolison huomiointi hoidossa puolestaan vahvisti vanhemmuudentunnetta. Pelottelu ja vähättely kätilön toimesta aiheuttivat lisää huolta ja näin ollen hidastivat äidiksi kasvua. Käytännön järjestelyistä erityisesti huonesijoittelu vaikutti osastolla viihtymiseen. Äidit olisivat kaivanneet huonekaveriksi samassa tilanteessa olevan, jolta saisi samalla vertaistukea. Tutustumiskäynnit vastasyntyneiden teho-osastolla auttoivat valmistautumaan tulevaan. Sosiaali- ja kriisityöntekijän sekä psykiatrisen sairaanhoitajan antamaa apua ei puolestaan koettu niin tärkeäksi. Aihetta ei ole aikaisemmin tästä näkökulmasta tutkittu. Tutkimukset aiheesta ylipäätään näkökulmasta riippumatta ovat tarpeen. Jatkotutkimusaiheena voisi olla tutkimus kätilön näkökulmasta; millä keinoin he ovat äidiksi kasvua pyrkineet osastolla tukemaan, mitkä keinot he ovat kokeneet toimiviksi ja millaista lisätietoa he aiheeseen liittyen kaipaisivat.The purpose of this thesis was to improve midwifery of high-risk pregnant women. The aim was to produce material for the midwives of Pirkanmaa hospital district of how to support motherhood of high-risk pregnant women. The task was to illustrate effects of high-risk pregnancy on motherhood and also illustrate the support given by midwives for women in this situation. The thesis was conducted in cooperation with Pirkanmaa hospital district and the research method was qualitative research. The data were collected through a straw poll on Facebook and vau.fi -website. There were 18 respondents who had been hospitalized due to high-risk pregnancy for various reasons. The data were analyzed through material-based content analysis. The results of this thesis showed that high-risk pregnancy causes mental symptoms such as fear and desperation, contradictory feelings in many different aspects and effects on how women experience motherhood. Midwifes’ professionalism including mental support, conversations, truthful information and stability in midwife-patient relations affected the motherhood during high-risk pregnancy. Also parental support given by the midwife, practicalities at the ward and multi-professionalism were experienced as an important effect on motherhood during high-risk pregnancy. There has been little research on the topic so any further studies are needed. For example midwives’ aspect to this topic would be a good further study; how they support motherhood of a high-risk pregnant woman and what kind of information of the subject they need more

La vente de la téléphonie mobile de Nokia à Microsoft en 2014 : Analyse de la subjectivité des adjectifs dans un corpus d’articles de Le Monde et de Le Figaro

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti Microsoftille herätti runsaasti huomiota suomalaisissa ja kansainvälisissä medioissa syyskuussa 2013. 5,44 miljardin euron arvoisella yrityskaupalla oli suuri symbolinen merkitys Suomessa, sillä sen nähtiin päättävän yhden menestyksen aikakauden suomalaisessa yrityshistoriassa. Kauppa vietiin päätökseen keväällä 2014. Tutkin työssäni Le Monde ja Le Figaro ‐sanomalehtien artikkeleissa esiintyvien adjektiivien subjektiivisuutta. Aineisto koostuu 35 artikkelista, jotka on julkaistu 3.9.2013 ja 24.3.2014 välisenä aikana. Artikkelien aiheet liittyvät Nokia‐kauppaan, Nokiaan ja sen avainhenkilöihin, Microsoftiin ja teknologia‐alaan. Aineisto sisältää 376 adjektiivia, jotka esiintyvät 861 kertaa. Analyysi pohjautuu Catherine Kerbrat‐Orecchionin subjektiivisuusteoriaan, jonka mukaan adjektiivit voidaan jakaa niiden merkityksen mukaan objektiivisiin ja subjektiivisiin adjektiiveihin. Subjektiiviset adjektiivit jakautuvat edelleen affektiivisiin ja evaluatiivisiin adjektiiveihin. Näistä jälkimmäiset jaetaan vielä aksiologisiin ja ei‐aksiologisiin. Semanttisen kategorisoinnin ohella adjektiivit luokiteltiin sen mukaan missä sanomalehdessä ne esiintyvät. Lisäksi adjektiivit jaettiin 13 eri temaattiseen luokkaan sen mukaan mihin ne viittaavat. Työn tulokset osoittavat, että 45,1 % korpuksen adjektiiveista on objektiivisia ja 54,9 % subjektiivisia. Tuloksista selviää, että objektiivisten osuus on suurempi Le Figaro ‐lehden artikkeleissa, kun taas subjektiivisten osuudessa ei ilmene merkittäviä eroja eri sanomalehtien välillä. Tulokset osoittavat eri temaattisten ryhmien välillä olevan paljon vaihtelua subjektiivisuudessa. Subjektiivisten adjektiivien määrä on merkittävä ottaen huomioon korpuksen journalistisen viitekehyksen

Tietokonepelaaminen naisten arjessa

Tutkielman aiheena on tietokonepelaamisen asettuminen suomalaisten naisten arkielämään. Tavoitteena on löytää erilaisia toimijuuksia, joita naiset tietokonepelaamisessaan toteuttavat. Naisten tietokonepelaamisen kautta tarkastelen sukupuolen ja teknologian suhteita ja näiden suhteiden ilmenemistä suomalaisessa arjessa. Aineisto on kerätty verkkolomakekyselyllä, johon vastasi kolmekymmentä tietokoneella pelaavaa aikuista naista. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin ja ryhmittelyanalyysin avulla tavoitteena rakentaa uudenlaista analyyttista työkalua yhdistämällä laadullista ja määrällistä analyysia. Tutkielmani keskeiset käsitteet ovat arki ja toimijuus, joihin sukupuoli ja tekonologia järjestelminä kietoutuvat. Toimijuuden ymmärrän toimijan ja olosuhteiden vastavuoroisena suhteena, jossa toimija toimii tilanteessa, jota määrittävät olemassa olevat järjestykset. Samalla toimija muokkaa ja uusintaa noita järjestyksiä. Myös sukupuolen käsitän toimijuutena, ihmisen vastavuoroisena suhteena sukupuolijärjestelmään. Arki on se toiminnan ja olosuhteiden kokonaisuus, jossa toimijuus toteutuu. Lomake, jolla tutkielman aineisto on kerätty, sisälsi strukturoitujen kysymysten lisäksi runsaasti avoimia kysymyksiä. Avointen kysymysten vastauksia luen sisällönanalyyttisesti teemoitellen. Näiden teemoittelujen tukemana teen ryhmittelyanalyysia eri aihealueista ja etsin vastaajien erilaisia tapoja toimia pelaajana arjessaan. Ryhmittelyanalyysin tuloksia tulkitsen yhdessä sisällönanalyysin tuottamien tulosten kanssa ja esittelen myös sellaisia sisällönanalyysin tuottamia tuloksia, jotka eivät ole mukana ryhmittelyanalyysissa. Teemoja, joilla aihettani kartoitan, ovat ajankäyttö, pelaamisen sosiaaliset ulottuvuudet, pelikokemus ja sukupuoli. Näiden teemojen sisällä tutkin, millaisia toisistaan eroavia ryhmiä vastaajista on mahdollista muodostaa. Tarkastelen sitä, mitkä elementit rakenteistavat pelaavien naisten toiminnan paikkoja ja sitä, miten he noista paikoista toimivat. Tulokseni osoittavat, että tietokonepelaaminen saa naisten arjessa erilaisia merkityksiä ja pelaavat naiset eroavat toisistaan monessa suhteessa. Tutkielmani tärkeä havainto on myös, että vaikka tietokoneella pelaaminen on asettunut luontevaksi osaksi useimpien vastaajien arkea ja kotia, pelaavan naisen kulttuurinen ja sosiaalinen paikka näyttää olevan vaiettu ja näkymätön. Useat vastaajat olivat tavalla tai toisella törmänneet siihen, että pelaavia naisia ei oleteta olevan olemassa, mikä johtaa siihen, että useat vaikenevat joko pelaamisestaan tai naiseudestaan peliyhteisöissä. Katson, että tämä kertoo myös yleisemmin sukupuolen ja teknologian suhteesta kulttuurissamme, ja tarpeesta teknologian sukupuolittuneiden määritysten rikkomiselle. Asiasanat:naiset, sukupuoli, tietokonepelit, arki, toimijuus, teknologia, klusterianalyysi, ryhmittelyanalyysi, analyysimenetelmät, sisällönanalyys

Document de référence d’une entreprise française : types de procès de la partie environnementale

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin erään yrityksen vuosikertomuksen tekstin rakennetta. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimi M. A. K Hallidayn kehittämä systeemi- eli systeemis-funktionaalinen kielioppi, jonka määrittelemät eri prosessityypit toimivat lähemmän tarkastelun kohteena. Tutkimuksessa selvitettiin, mitä prosessityyppejä tekstistä on löydettävissä ja kuinka usein nämä esiintyvät aineistossa. Saatuja tuloksia verrattiin erääseen aikaisemmin ilmestyneeseen samankaltaiseen tutkimukseen. Aineistona tutkimuksessa käytettiin tekstiotteita ranskalaisen Arkema-nimisen yrityksen vuoden 2010 vuosikertomuksesta, tarkemmin sen ympäristöä käsittelevästä osiosta

Tietokonepelaaminen naisten arjessa

Tutkielman aiheena on tietokonepelaamisen asettuminen suomalaisten naisten arkielämään. Tavoitteena on löytää erilaisia toimijuuksia, joita naiset tietokonepelaamisessaan toteuttavat. Naisten tietokonepelaamisen kautta tarkastelen sukupuolen ja teknologian suhteita ja näiden suhteiden ilmenemistä suomalaisessa arjessa. Aineisto on kerätty verkkolomakekyselyllä, johon vastasi kolmekymmentä tietokoneella pelaavaa aikuista naista. Analysoin aineistoa sisällönanalyysin ja ryhmittelyanalyysin avulla tavoitteena rakentaa uudenlaista analyyttista työkalua yhdistämällä laadullista ja määrällistä analyysia. Tutkielmani keskeiset käsitteet ovat arki ja toimijuus, joihin sukupuoli ja tekonologia järjestelminä kietoutuvat. Toimijuuden ymmärrän toimijan ja olosuhteiden vastavuoroisena suhteena, jossa toimija toimii tilanteessa, jota määrittävät olemassa olevat järjestykset. Samalla toimija muokkaa ja uusintaa noita järjestyksiä. Myös sukupuolen käsitän toimijuutena, ihmisen vastavuoroisena suhteena sukupuolijärjestelmään. Arki on se toiminnan ja olosuhteiden kokonaisuus, jossa toimijuus toteutuu. Lomake, jolla tutkielman aineisto on kerätty, sisälsi strukturoitujen kysymysten lisäksi runsaasti avoimia kysymyksiä. Avointen kysymysten vastauksia luen sisällönanalyyttisesti teemoitellen. Näiden teemoittelujen tukemana teen ryhmittelyanalyysia eri aihealueista ja etsin vastaajien erilaisia tapoja toimia pelaajana arjessaan. Ryhmittelyanalyysin tuloksia tulkitsen yhdessä sisällönanalyysin tuottamien tulosten kanssa ja esittelen myös sellaisia sisällönanalyysin tuottamia tuloksia, jotka eivät ole mukana ryhmittelyanalyysissa. Teemoja, joilla aihettani kartoitan, ovat ajankäyttö, pelaamisen sosiaaliset ulottuvuudet, pelikokemus ja sukupuoli. Näiden teemojen sisällä tutkin, millaisia toisistaan eroavia ryhmiä vastaajista on mahdollista muodostaa. Tarkastelen sitä, mitkä elementit rakenteistavat pelaavien naisten toiminnan paikkoja ja sitä, miten he noista paikoista toimivat. Tulokseni osoittavat, että tietokonepelaaminen saa naisten arjessa erilaisia merkityksiä ja pelaavat naiset eroavat toisistaan monessa suhteessa. Tutkielmani tärkeä havainto on myös, että vaikka tietokoneella pelaaminen on asettunut luontevaksi osaksi useimpien vastaajien arkea ja kotia, pelaavan naisen kulttuurinen ja sosiaalinen paikka näyttää olevan vaiettu ja näkymätön. Useat vastaajat olivat tavalla tai toisella törmänneet siihen, että pelaavia naisia ei oleteta olevan olemassa, mikä johtaa siihen, että useat vaikenevat joko pelaamisestaan tai naiseudestaan peliyhteisöissä. Katson, että tämä kertoo myös yleisemmin sukupuolen ja teknologian suhteesta kulttuurissamme, ja tarpeesta teknologian sukupuolittuneiden määritysten rikkomiselle. Asiasanat:naiset, sukupuoli, tietokonepelit, arki, toimijuus, teknologia, klusterianalyysi, ryhmittelyanalyysi, analyysimenetelmät, sisällönanalyys

Tikkurilan Klubitalon mielenterveyskuntoutujien kokemuksia perheen merkityksestä osana kuntoutusprosessia

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Tikkurilan Klubitalon mielenterveyskuntoutujien kokemuksia perheen huomioimisesta Tikkurilan Klubitalon toiminnassa ja selvittää perheen antaman tuen merkitystä kuntoutujille osana kuntoutusprosessia. Opinnäytetyön tavoitteina oli tuottaa tietoa, jota Tikkurilan Klubitalo voi hyödyntää perhekeskeisen toimintansa kehittämisessä ja käyttää laajemmin hyödyksi mielenterveyskuntoutuksen kehittämistyössä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Tikkurilan Klubitalon henkilöstön ja jäsenten kanssa. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin yksilöllisesti kahdeksaa Tikkurilan Klubitalon mielenterveyskuntoutujajäsentä. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tulosten mukaan mielenterveyskuntoutujat kokivat perheen positiivisena voimavarana, lisäksi perhe lisäsi sitoutumista kuntoutusprosessiin. Puolet vastanneista kokivat Tikkurilan Klubitalon toiminnan omaksi yksityiseksi asiakseen ja puolet toivoivat perheen sisällyttämistä toimintaan. Perhekeskeisen toiminnan kehittämiseksi ehdotettiin vertaistukitoimintaa perheellisille Klubitalojäsenille sekä perheen huomioivaa virkistystoimintaa. Jatkotutkimusaiheena voisi toteuttaa laajemman tutkimuksen mielenterveyskuntoutujien kokemuksista perheen ja tukiverkoston merkityksestä kuntoutusprosessissa. Lisäksi voitaisiin selvittää useamman Klubitalon mielenterveyskuntoutujien kokemuksia perhekeskeisestä toiminnasta kokonaisvaltaisemman käsityksen saamiseksi ja eroavaisuuksien kartoittamiseksi.The purpose of this thesis was to examine the experiences of the mental health rehabilitants of Tikkurila Clubhouse about including their families in Tikkurila Clubhouse’s daily activities. The purpose was also to study the significance of family support as part of the rehabilitation process. The aim of this thesis was to provide information that can be used to benefit developing the Tikkurila’s Clubhouse family-orientated activities as well as developing mental health rehabilitation more widely. This thesis was made in collaboration with the Tikkurila Clubhouse staff and members. The thesis was carried out as a qualitative study and the method for collecting data was theme interview. Eight rehabilitant members of the Tikkurila’s Clubhouse were interviewed individually for the study. The data was analysed using inductive content analysis. According to the results the mental health rehabilitants experienced family as a positive resource which increased their commitment to the rehabilitation process. Half of the interviewees experienced daily activities in the Tikkurila Clubhouse as their private matter and the other half wished that their family would be included in the activities. To develop family-orientated activities the interviewees suggested peer support activities for those rehabilitants who have family as well as activities that include family. The follow-up thesis could be a more comprehensive study about the mental health rehabilitants' experiences of the significance family and social relationships in the rehabilitation process. The follow-up thesis could also analyse the differences between the rehabilitants in several Clubhouses so that more comprehensive information would be available