Ev.lut.seurakunnan luottamushenkilön rooliodotukset ja niiden toteutuminen luottamustoimessa

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Jokioisten seurakunnan luottamushenkilöiden rooli-odotuksia ja niiden toteutumista luottamustoimessa. Työn toimeksiantaja eli Jokioisten seurakunta halusi roolien lisäksi selvittää luottamushenkilöiden tietoisuutta luottamustoimia säätelevistä ohje- ja johtosäännöistä sekä vaitiolovelvollisuudesta. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa käsiteltiin ensin yleisesti julkisoikeudellisia yhteisöjä ja sitten Ev.lut. seurakuntaa ja sen toimielimiä sekä niiden tehtäviä. Teoria-osuudessa keskityttiin laajasti Jokioisten seurakunnan toimielimiin ja tehtäviin. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Kaikille Jokioisten seurakunnan luottamushenkilöille lähetettiin e-lomakekysely. Kysely sisälsi pääasiassa monivalintakysymyksiä, mutta muutama kysymys jätettiin avoimeksi. Tutkimuksessa todettiin, että suuri osa luottamushenkilöistä oli tietoisia luottamustoimensa toimielimen ohje- tai johtosäännön sisällöstä. Sen sijaan luottamustoimea velvoittava vaitiolovelvollisuus ei ollut kaikkien tiedossa. Seurakunnan taloudesta päättäminen ja toiminnan jatkuvuuden takaaminen koettiin luottamushenkilöiden keskuudessa tärkeiksi tehtäviksi. Seurakunnan henkilöstön rekrytointi oli tämän selvityksen perusteella myös mieleinen tehtävä muutamien virkojen kohdalla. Rekrytoitavasta toimesta tai virasta riippuen päätäntävaltaa oltiin valmiita siirtämään viranhaltijoille.This thesis studied the Congregation of Jokioinen elected officials’ role expectations and their realization in their elected post. In addition to the roles, the Congregation of Jokioinen wanted to find out public awareness of instructions and management rules, as well as confidentiality. The theoretical part of the thesis was first treated in general public law and then Lutheran church. The church and its institutions and their missions. Theory section focused on the institutions and the tasks of the Congregation of Jokioinen widely. The research was conducted by using quantitative methods. All elected officials of congregation was sent the e-form questionnaires. Questioner contained mainly multi-ple choice questions, but few questions were left opened too. The elected officials are governed by many laws and institutions scoring rules. The study found that the majority of elected officials were aware of the institution in-struction or content of regulations. Instead, the confidence measure binding was not known to everyone. Deciding of the parish finances and to ensure the continuity of operations were considered among the elected officials as very important tasks. The parish personnel recruitment was based on research in one of the favorite roles too. But depending on the mode of recruitment by the office or decision making powers were ready to move to office holders

Integrin α2β1 in nonactivated conformation can induce focal adhesion kinase signaling.

Conformational activation of integrins is generally required for ligand binding and cellular signalling. However, we have previously reported that the nonactivated conformation of α2β1 integrin can also bind to large ligands, such as human echovirus 1. In this study, we show that the interaction between the nonactivated integrin and a ligand resulted in the activation of focal adhesion kinase (FAK) in a protein kinase C dependent manner. A loss-of-function mutation, α2E336A, in the α2-integrin did not prevent the activation of FAK, nor did EDTA-mediated inactivation of the integrin. Full FAK activation was observed, since phosphorylation was not only confirmed in residue Y397, but also in residues Y576/7. Furthermore, initiation of downstream signaling by paxillin phosphorylation in residue Y118 was evident, even though this activation was transient by nature, probably due to the lack of talin involvement in FAK activation and the absence of vinculin in the adhesion complexes formed by the nonactivated integrins. Altogether these results indicate that the nonactivated integrins can induce cellular signaling, but the outcome of the signaling differs from conventional integrin signaling

Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hanke : ADHD -kuntoutuskurssin arviointi

Opinnäytetyö on tehty Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi –hankkeessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida hankkeen vuoden 2010 tammi-kesäkuussa toteuttama ADHD –kuntoutuskurssi. Kurssi järjestettiin alle 30–vuotiaille pääkaupunkiseudun avolaitosvangeille sekä yhdyskuntaseuraamustoimistojen asiakkaille, joilla on diagnosoitu ADHD tai ainakin vahvoja ADHD -piirteitä. Kurssi toteutettiin Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen tavoitteiden pohjalta. Sillä pyrittiin vastaamaan hankkeen asiakkaiden tarpeisiin luomalla uudenlainen tukipalvelu, jonka avulla voitaisiin auttaa asiakkaita ymmärtämään tilannettaan ja sitä kautta vähentämään haittoja heidän elämässään. Kurssille luotiin neljä päätavoitetta, joita olivat vertaistuen saaminen ja toinen toisiltaan oppiminen, tiedon saaminen ADHD:sta ja sen vaikutuksista oppimiseen ja elämään, arjen sujumista helpottavien keinojen oppiminen ja harjoitteleminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opinnäytetyössä on vaikutteita sekä laadullisesta eli kvalitatiivisesta tutkimuksesta että arviointitutkimuksesta. Opinnäytetyötä voi kutsua myös monitahoarvioinniksi, koska arviointiaineisto on kerätty haastattelujen avulla kolmelta eri taholta, joita ovat ryhmäläiset, kurssin kaksi ohjaajaa ja projektipäällikkö. Opinnäytetyön tavoitteena on saada hyödyllistä tietoa ADHD -kuntoutuskurssin toimivuudesta käytännössä. Kurssia arvioidaan kolmesta eri näkökulmasta, joita ovat prosessin kuvaus, kurssille asetetut päätavoitteet ja kehittäminen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kuntoutusta rikosseuraamusalalla sekä aikuisten ADHD –kuntoutusta. Opinnäytetyön aineisto on kerätty kurssin puolivälissä ja lopussa toteutetuista kurssilaisten haastatteluista sekä kurssin päättymisen jälkeen tehdyistä ohjaajien parihaastattelusta ja projektipäällikön haastattelusta. ADHD –kuntoutuskurssilla oli kaksi ohjaajaa ja kurssin aloitti kuusi ryhmäläistä. Kokoontumiskertoja oli yhteensä 20 ja jokaiselle kerralla oli suunniteltu oma teema, jota oli tarkoitus käsitellä erilaisten harjoitusten ja keskustelun avulla. Arvioinnin tuloksista kävi ilmi, että kurssin suunnitteluun varattu aika oli riittävä, mutta rekrytointiin olisi voinut varata enemmän aikaa. Rekrytointihaastattelut jäivät melko loppuvaiheeseen, koska kurssilaisia oli vaikea löytää. Jotta ryhmä saatiin kasaan, jouduttiin myös joustamaan kriteeristä, joka edellytti kurssille osallistujilla olevan jo valmiiksi ADHD –diagnoosi. Ryhmätoiminnan toteutukseen liittyvät asiat, kuten kokoontumisten määrä ja tapaamisten kesto, olivat toimivia, mutta niitäkin voidaan vielä kehittää jatkossa. Kurssille asetetut päätavoitteet toteutuivat eri osapuolten kokemusten mukaan hyvin. Kokonaisuudessaan kurssia pidettiin onnistuneena ja hyödyllisenä ja sille nähtiin olevan jatkossakin tarvetta.Free from learning difficulties -project by Probation Foundation Evaluation of the ADHD –rehabilitation programme This thesis is made in the Probation Foundation’s project called Free from learning difficulties. The purpose of this thesis is to evaluate the project’s ADHD rehabilitation programme which was carried through from January till June in 2010. The ADHD rehabilitation programme was organized for open institution prisoners and clients of Community Sanctions Offices under 30 years who have ADHD –diagnosis or at least strong ADHD -features. The programme was carried through by the goals of Free from learning difficulties -project. The objective of the programme was to meet the needs of the project’s clients by creating a new type of a support service using it to help the clients to understand their situation and to reduce problems in their lives. In the programme there were four main goals: obtaining peer support and learning from each other, getting knowledge of ADHD and its influences on learning and life, learning and practising the means which make everyday life easier and improving emotional- and interaction skills. In this thesis there are influences of both qualitative as well as evaluative survey. The thesis may also be called a polyhedron evaluation since the evaluation material has been gathered by using interviews from three different sources; these being the group members, two counsellors and a project manager. The goal of this thesis is to gain useful knowledge of how the ADHD rehabilitation programme works in practice. The programme can be evaluated from three different aspects which are description of the process, main goals placed for the programme and development. Rehabilitation in Criminal Sanctions and ADHD rehabilitation for adults will be examined in the theoretical portion of this thesis. The material for this thesis was collected by interviewing participants in the middle and at the end of the programme. Both counsellors and the project manager were interviewed after the programme ended. There were two counsellors at the ADHD programme and six group members who started the programme. There were a total of 20 gathering times and for each time one theme was planned to deal with means of different practices and discussions. The results of this thesis showed that there was time enough for planning but recruiting was put into practice in a fairly tight schedule. The interviews were carried out in quite a final stage since there were some difficulties to find people to be interviewed. In order to gather group members enough it was ended up in being flexible about the criteria which required former ADHD –diagnosis of the group members. Things connected to realization of the teamwork such as the amount and duration of meetings worked well, although there are some sorts of needs for development. The main goals set for the programme were carried out well from different participants’ experiences. In its entirety, the programme was considered to be successful, useful and necessary for the future

Sata vuotta tieteen ja suomalaisuuden hyväksi

Kirja-arvostelu: Jyrki Paaskoski: Oppineiden yhteisö. Suomalainen Tiedeakatemia 1908–2008. Otava 2008

Suomi-kuvan tuuletusta

Päivi Rantanen: Suolatut säkeet. Suomen ja suomalaisten diskursiivinen muotoutuminen 1600-luvulta Topeliukseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 1997, 250 s., nid. 149,

H. G. Porthan Suomen maantieteen tuntemuksen edistäjänä

Porthan oli maantieteilijänä tyypillinen aikansa edustaja. Hän piti maantiedettä historian sivutieteenä ja korosti sen merkitystä yleissivistävänä aineena. Ajan etevimpien maan­tieteilijöiden tavoin hän katsoi, että maantieteen tehtävänä oli ennen kaikkea mahdollisimman tarkkojen ja luotettavien tietojen antaminen. Porthan oli niin historian kuin maantieteen tutkijana ennen kaikkea lähdekriitikko ja -julkaisija, mutta olisi väheksyvää luonnehtia häntä vain keräilijäksi. Hän aloitti uuden aikakauden Suomen kuvauksen kehityksessä. Hänen ansiostaan ympäristön hyötykäyttöön tähdänneet pitäjän­kuvaukset saivat rinnalleen alueellisen tiedonintressin, joka tähtäsi Suomen kartoittamiseen kansalliseen tietoisuuteen. Suomalaisten oli opittava tuntemaan paitsi oman maansa luonnonvarat myös sen eri osat omaleimaisine maisemineen. Samalla kun Porthan nosti tutkimuksen kokonaan uudelle tasolle, hän antoi oppilailleen ja seuraajilleen tukevan perustan viedä työtä eteenpäin. Hänen metodinsa - epäile, tarkista ja näytä faktat - kelpaa edelleen esikuvaksi nykyajan tutkijoille ja miksei myös medialle

Acousto-Ultrasonic Assessment of Internal Decay in Glulam Beams

An acousto-ultrasonic (AU) through-transmission technique was evaluated for assessing brown-rot decay in Douglas-fir glulam beams that had been removed from service. The effect of decay on different AU signal features was compared to that from normal variations in wood, such as growth ring angle, knots, and moisture gradient. The analysis was based on measurement of velocity, attenuation, shape, and frequency content of the received signals. All of the studied signal features were correlated with the degree of decay; however, they were affected by natural characteristics of wood. Attenuation and signal shape were more affected by the growth ring angle variations and knots than were velocity and frequency features. The effect of knots depended upon size, type, orientation, and distance from the surface. A steep moisture gradient obscured the detection of small degrees of decay, with the greatest effect on signal shape and frequency parameters. This study suggests that multiple signal feature analysis can be used to distinguish decay from certain types of natural wood characteristics such as growth ring angle variations and knots

Sinisten maisemien mies

The man of blue landscapes describes the life and work of the Finnish geographer Johannes Gabriel Granö (1882–1956), whose career also reflected Finland’s development as a modern state. Granö was a scientific explorer, writer, a pioneer of Finnish photographic art and a professor of geography at the universities of Tartu (Estonia), Helsinki and Turku. In Estonia he applied scientific method to the study of local history and from Tartu brought the tradition of urban research. Granö spent much of his youth in Omsk in western Siberia, where his father worked as a priest among displaced and deported Finns and Estonians. From 1906 to 1916 Granö made an expedition to Mongolia and the Altai mountains, but his fieldwork remained unfinished when the 1917 revolution broke out, the area was then closed to Western scholars for 70 years. Among Granö’s most important works are the classic travel book Altai, vaellusvuosina nähtyä ja elettyä (‘The Altai, seen and experienced during my years of travel’, 1921) and his methodological masterpiece Puhdas maantiede (‘Pure geography’, 1930). In it Granö outlined a theory of landscapes, and the book was a pioneering work ahead of its time: landscape was examined in terms of the relation between human beings and their environment, as the sum of all the senses

Porkkalan tunneli : suomalainen junaliikenne merisotatukikohdan halki

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Suomi vuokrasi välirauhansopimuksen mukaisesti Porkkalanniemen alueen Neuvostoliitolle merisotatukikohdaksi 50 vuodeksi. Samalla menetettiin maan kahden suurimman kaupungin, Helsingin ja Turun, välinen suora rautatieyhteys. Vuoden 1947 keväällä Moskovassa käytyjen neuvottelujen tuloksena suomalaiset junat saivat kauttakulkuoikeuden Porkkalan sotilastukikohdan halki. Suomalaisjunat kulkivat vuokra-alueella venäläisvetureiden vetäminä, venäläissotilaiden vartioimina, ovet lukittuina ja lisäksi tuli junien ikkunat peittää tukikohdan alueella liikuttaessa. Suomalaiset sitoutuivat maksamaan kauttakulkukorvausta 50 dollaria junalta. Alueen halki kulki 2–3 suomalaista junaparia vuorokaudessa vuosina 1947–1956. Rahtiliikennettä alueen halki ei korkeiden kauttakulkumaksujen vuoksi kuljetettu. Linja-autoliikenne, jota myös Valtionrautatiet Oy Pohjolan Liikenne Ab:n enemmistöosakkaana harjoitti, kilpaili menestyksekkäästi Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen rinnalla. Etenkin liikenteen alkuaikoina Porkkalan rautatieviranomaiset huomauttivat suomalaisen junaliikenteen rikkomuksista kauttakulkusääntöjä vastaan. Junien ikkunat saattoivat olla huonosti peitetyt, tai säännöissä määrättyä ovien lukitsemista ei ollut noudatettu. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella toisaalta suomalaisten viranomaisten toimintaa junaliikenteen parissa, toisaalta lehdistön kirjoittelua kauttakulkuliikenteestä. Lehdistön tarjoamaa materiaalia olen käyttänyt informaation lähteenä samalla pyrkien sen sisällön analysointiin. Suomalaislehdistössä junaliikenteen käsittely oli enimmäkseen asiallista. Värikkäitä kuvauksia liikenteen käytännön järjestelyistä julkaistiin liikenteen alkuaikoina marraskuussa 1947, tulipalon sytyttyä kauttakulkujunassa tammikuussa 1949 sekä Porkkalan palautuksen lähestyessä vuodenvaihteessa 1955–1956. Ulkomaisen lehdistön edustajat sen sijaan kirjoittivat yksityiskohtaisia selostuksia matkasta ”maailman pisimmässä tunnelissa”, kokemuksistaan rautaesiripun takana. Tärkeänä lähtökohtana työlleni toimi Jari Leskisen ja Pekka Silvastin kirja Suljettu aika, jossa Porkkalan vuokra-aikaa tarkasteltiin myös suomalaisen junaliikenteen osalta. Valtionrautatiet 1937–1962 -teos puolestaan auttoi ymmärtämään rautateiden toimintaa 1940- ja 1950-luvuilla. Arkistomateriaalista tärkeimpinä olivat ulkoministeriön Porkkalan kauttakulkuliikenteeseen liittyvä aineisto ja rautatiehallituksen ylijohtaja F. L. Lehtisen kirjeenvaihto Kansallisarkistossa. Lehdistön tarjoama materiaali oli työlleni oleellista. Kotimaisista sanomalehdistä perehdyin erityisesti Helsingin Sanomien, kommunistisen puolueen äänenkannattaja Työkansan Sanomien sekä Länsi-Uudenmaan aluelehti Västra Nylandin kirjoitteluun. Ulkoministeriön lehdistökatsausten avulla tutustuin Porkkalan kauttakulkuliikenteestä esiintyneeseen kirjoitteluun Ruotsin, Englannin, Ranskan ja Yhdysvaltain lehdistöissä