A Mobile School in the Digital Era: Learning Environment Ecosystem Strategies for Challenging Locations and Extreme Poverty Contexts

This paper reflects on a major contemporary challenge concerning the delivery of educational services and school facilities in complex non-traditional contexts largely afflicted by poverty, like remote rural and troubled city areas, disaster areas, nomad cultures, or crisis contexts and refugee camps. Extreme poverty is to be found in many developing regions of the world but also in some developed countries. Education empowers individuals, families and communities, addresses the intergenerational transmission of poverty, creates access to economic opportunities and promotes the achieving of a range of sustainable development priorities. In 2000, as part of the Millennium Development Goals, UN and UNESCO set itself the target of ensuring that every primary-age child in the world would be in school by 2015. However, alarming statistics today illustrate a persistent worldwide lack of opportunities to quality primary education, a huge wasted potential of human capital. In 2014, 57 million primary-age children are reported to be still out of school, another 250 million children are not learning the basics by fourth grade due to poor quality of schools, and 175 million youth are unable to read a single sentence. 200 million young children lack early learning opportunities, at the age most critical to brain development. 28.5 million out-of-school children are marginalized in complex, conflict-afflicted parts of the world, in crisis contexts, war zones, refugee camps, predominantly in the poorest countries and regions. Furthermore, research finds that stressful events and poverty in early childhood affect and alter the development of the brain. However, interventions and strong early childhood programs from the first 1000 days can help disadvantaged children to overcome effects of adversities and poverty on brain development. While investing in human capital through education is a powerful instrument in addressing the intergenerational transmission of poverty, conventional models of schooling have not proved to be able to scale up rapidly enough to serve unprivileged children in a reasonable timeframe. However, digital technologies open up new perspectives to improving educational access, equity and quality. Mobile technology promotes learning independent of time, place and distance -even independent of teachers. This calls for new strategies and school formats, and challenges aid providers, governments, schooling designers and architects to create more relevant educational ecosystems in challenging and poverty afflicted contexts. As an illustrative case, this paper refers to a disruptive re-locatable ‘mobile’ school format, my project InnoSchool Learning Lab, presented at Venice Biennale 2014 ‘Time Space Existence’ exhibition

The impact of marketing automation software on international marketing efficiency

Globalization and growing competition in global markets have increased the need for effective international marketing strategies. Digital transformation is accelerating the shift from traditional marketing towards digital marketing, and marketers are becoming more and more dependent on the increasing amount of real-time data available online. This has also caused the growing need for marketing automation, which removes the need for manual work and helps with collecting, handling, and analysing marketing data. Marketing automation software enable several benefits for companies, but the implementation and use of the software creates various challenges that need to be first tackled. The goal of the study is to understand the impact that marketing automation software have on international marketing efficiency. The theoretical background of the study consists of analysing international marketing strategies and marketing automation software’s benefits and challenges as a part of international marketing. The framework of the study consists of seven antecedent factors that determine marketing automation’s success. The seven factors are review and development of internal marketing and business processes, scoping of instance requirements and implementation project, gain organization buy-in and find a project champion, create and deliver relevant and timely content, set realistic expectations and be patient, continue to invest and reallocate found efficiencies, and correct human resources. The study was conducted as qualitative research, where the data was collected from seven participants as a form of semi-structured interviews. The findings of the study show that the impact of marketing automation software on international marketing efficiency is dependent on all the seven antecedent factors. Companies use marketing automation software for different purposes, and the benefits also vary based on how the software is used. The common benefits regardless of how the software is used are saving time, sending real-time content to the target audience, and quicker responses to customers. The benefits were relatively easy to measure, but the total impact of marketing automation software on international marketing was seen as difficult to measure and the study suggests that some companies might even avoid measuring it to avoid discovering the negative impacts of it. The impact of marketing automation software was also dependent on how much adaptation is needed locally.Globalisaatio yhdessä kasvavan kilpailun kanssa ovat kasvattaneet tarvetta tehokkailla kansainvälisille markkinointistrategioille globaaleilla markkinoilla. Digitaalinen transformaatio kiihdyttää muutosta perinteisestä markkinoinnista kohti digitaalista markkinointia ja markkinoijat ovat koko ajan enemmän ja enemmän riippuvaisia kasvavasta määrästä reaaliaikaista dataa, joka on saatavilla verkosta. Tämä on myös kasvattanut tarvetta markkinoinnin automaatiolle, mikä poistaa tarvetta manuaaliselle työlle ja auttaa keräämään, käsittelemään ja analysoimaan markkinointidataa. Markkinoinnin automaatio-ohjelmistot tuovat yrityksille useita hyötyjä, mutta ohjelmiston käyttöönotto sekä käyttö luovat erilaisia haasteita, jotka on ensin ratkottava. Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää markkinoinnin automaatio-ohjelmistojen vaikutus kansainvälisen markkinoinnin tehokkuuteen. Tutkimuksen teoreettinen tausta koostuu kansainvälisten markkinointistrategioiden analysoinnista sekä markkinoinnin automaatio-ohjelmistojen hyötyjen ja haittojen määrittämisestä kansainväliselle markkinoinnille. Tutkimuksen viitekehys koostuu seitsemästä edellytystekijästä, jotka määrittävät markkinoinnin automaation menestyksen. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineisto kerättiin seitsemältä osallistujalta puolistrukturoitujen haastattelujen muodossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että markkinoinnin automaatio-ohjelmistojen vaikutus kansainvälisen markkinoinnin tehokkuuteen on riippuvainen kaikista seitsemästä edellytystekijästä. Yritykset käyttävät markkinoinnin automaatio-ohjelmistoja eri tarkoituksiin ja hyödyt vaihtelevat riippuen siitä miten ohjelmistoa käytetään. Riippumatta siitä miten ohjelmistoa käytetään, yleiset hyödyt ovat ajansäästö, reaaliaikaisen sisällön lähetys kohdeyleisölle sekä nopeammat vastaukset asiakkaille. Hyötyjä oli suhteellisen helppo mitata, mutta markkinoinnin automaatio-ohjelmistojen kokonaisvaikutuksen mittaaminen kansainväliselle markkinoinnille nähtiin vaikeana mitata ja tutkimus osoittaa, että osa yrityksistä saattaa jopa vältellä sen mittausta välttyäkseen negatiivisten vaikutusten löytämiseltä. Markkinoinnin automaatio-ohjelmistojen vaikutus oli myös riippuvainen siitä, miten paljon adaptaatiota tarvitaan paikallisesti

Investigating Supersymmetry Breaking : From Neutralino Mass limits to Renormalization Group Invariants

In this thesis, I examine the currently most researched methods of supersymmetry (SUSY) breaking, a mechanism necessary to make the minimally supersymmetric extension to the Standard Model (MSSM) and its extensions consistent with the non-observation of the so-called superpartners of the Standard Model particles. In the first part of the thesis, I review the basic principles and features of SUSY, the MSSM, and SUSY breaking. In the remaining part, I present the results of the three publications that the thesis is based on. In the first of our papers, we used SUSY breaking mechanism dependent relations between gaugino mass parameters to estimate lower mass limits for neutralinos and charginos – few of the most promising candidates for near future experimental detection in SUSY. We then compared these limits in different SUSY breaking scenarios. We evaluated an upper bound on the mass of the lightest neutralino that follows from the structure of the mass matrix. We also examined the cosmological implications of the SUSY breaking mechanism by calculating its effect on relic density. We studied the branching ratios of particle decay in each type of mechanism. In the second paper, we studied the effect of including a so-called dimension five operator in the MSSM on neutralino and chargino masses and composition, and examined the implications on determining the SUSY breaking mechanism. We also examined the usefulness of two sum rules in determining the SUSY breaking mechanism in this model. In the final paper, we examined quantities known as renormalization group invariants (RGIs) from the point of view of SUSY breaking. We discussed the potential role of these scale-invariant combinations of masses and couplings in determining the nature of SUSY breaking by solving the SUSY breaking parameters in terms of the RGIs for a general model of SUSY breaking, the so-called deflected mirage mediation, which includes contributions from three main SUSY breaking mechanisms.Tässä väitöskirjassa tarkastelen tällä hetkellä tutkituimpia supersymmetriarikkomekanismeja. Paljon tutkittu Minimal Supersymmetric Standard Model -malli (MSSM) on supersymmetrinen (SUSY) jatke hiukkasfysiikan standardimallille, ja supersymmetriarikko on välttämätön jotta malli vastaisi kokeellisia havaintoja standardimallin hiukkasten supersymmetristen partnereiden puuttumisesta tutkituilla energiaskaaloilla. Ensimmäisessä osassa käyn läpi supersymmetrian, MSSM:n ja supersymmetriarikon perusteita. Loppuosassa käyn läpi väitöskirjan selkärankana toimivan kolmen julkaisun tulokset. Ensimmäisessä julkaisussa käytimme supersymmetriarikkomenetelmästä riippuuvaa suuretta, tarkemmin sanottuna gaugiinojen massaparametrien välistä suhdetta, alarajojen määrittämiseksi neutraliinojen ja chargiinojen massoille. Nämä hypoteettiset hiukkaset ovat ovat lupaavimpia ehdokkaita supersymmetrian kokeellisen havaitsemisen kohteiksi lähitulevaisuudessa. Vertailemme johdettuja rajoja eri supersymmetriarikkomalleissa. Tämän lisäksi tarkastelemme teorian matemaattisen rakenteen määräämää kevyimmän neutraliinon massan ylärajaa. Tarkastelemme myös supersymmetriarikkomekanismin vaikutuksia kosmologian näkökulmasta laskemalla sen vaikutuksen ns. reliikkitiheyteen ja näin ennustettuun pimeän aineen määrään. Tutkimme hiukkasten hajoamiseen liittyviä haarautumissuhteita eri malleissa. Toisessa julkaisussa tutkimme neutraliinojen ja chargiinojen massoja ja koostumusta BMSSM -mallissa ja tarkastelimme millaisia seurauksia tällaisella MSSM:n laajennuksellta on supersymmetriarikkomekanismin määrittämiseen. Tarkastelemme myös kahden summasäännön hyödyllisyyttä tässä. Viimeisessä julkaisussa tarkastelimme renormalisaatioryhmäinvarianteiksi (RGI) kutsuttuja suureita supersymmetriarikon näkökulmasta. Käsittelemme näiden skaalainvarianttien massojen ja kytkentöjen yhdistelmien mahdollista roolia supersymmetriarikon luonteen määrittämisessä ratkaisemalla supersymmetriarikkoparametrit RGI:en funktiona kaikkein yleisimmässä supersymmetriarikkomallissa, joka tunnetaan nimellä ”deflected mirage mediation”. Tähän malliin on parametrisoitu osuus kolmesta pääasiallisesta supersymmetriarikkomekanismista, ja soveltuu siksi erinomaisesti yleiseen tarkasteluun

Pitää tehdä rakkaudesta lajiin : Etnografinen tutkielma suomalaisesta maataloudesta

Maatalous on lukuisten suomalaisten ruoantuottajien elämäntapa ja elinkeino, jolla on pitkät juuret Suomen historiassa. Maataloutta ovat muuttaneet ja ravistelleet suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutos ja kaupungistuminen, EU-aika sekä myös viime vuosien koronapandemia ja energiakriisi. Samalla maatalous on merkittävä kestävän siirtymän toimintakenttä ilmaston ja ympäristön kantokykyongelmien ratkaisemisessa ja ruokaturvan takaamisessa. Tässä sosiaaliantropologian pro gradu -tutkielmassa perehdyn etnografisesti suomalaiseen maatalouteen 2020-luvulla. Tutkielman aineisto on kerätty etnografisen kenttätyön ja videohaastattelun avulla kolmelta suomalaiselta maatilalta vuosina 2021–2022. Näistä tuotanto- ja tulomuodoiltaan toisistaan poikkeavista tiloista yksi oli luomukarjatila, toinen puimuritila ja kolmas biodynaaminen maatila. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten suomalaiset maatilayrittäjät kokevat elinkeinonsa 2020-luvun alussa? Mitkä asiat vaikuttavat maatilojen toimintaan? Miten arjen etiikka muodostuu maatiloilla? Kirjallisuuskatsaus rakentuu kolmen yhteiskuntatieteellisen maatalouden tutkimuksessa käytetyn näkökulman ympärille. Ensinnäkin maatalouden toimintaympäristön käsite avaa elinkeinoon vaikuttavien yhteiskunnallisten, kansallisten ja kansainvälisten tekijöiden kokonaisuutta. Toisekseen EU:n maatalouspolitiikkaa ja eurooppalaisia viljelijöitä käsittelevä tutkimus selittää erilaisia tapoja, joilla ylikansallinen maatalous- ja ympäristöpolitiikka vaikuttavat viljelijöiden elinkeinoon ja viljelykäytäntöihin. Kolmanneksi maatalouden kulttuuriset käsikirjoitukset ja ”hyvän viljelijän” malli kuvaavat elinkeinoon ja elämäntapaan liittyviä kulttuurisia normeja, arvoja ja ideaaleja. Analyysia ohjaava arjen etiikan käsite tarkoittaa oikean ja väärän toiminnan arvioimista sekä hyvää elämää määrittäviä arvoja, normeja ja ruumiillisia tekoja. Tutkielman teoreettinen lähestymistapa muotoutuu antropologisen etiikasta ja vastuusta käydyn keskustelun kautta. Toimijaverkostoteoreettisesti toimijuuden ja vastuun käsitetään ulottuvan yksilöä pidemmälle sekä muotoutuvan suhteissa muihin ihmisiin, lajeihin ja meitä ympäröivään maailmaan. Tutkielman johtopäätöksenä voi ensinnäkin todeta, että maatilojen arjen etiikka muotoutuu viljelijöiden ammatillisissa verkostoissa, heidän vuorovaikutuksessaan asiakkaiden kanssa, tilojen monilajisissa suhteissa, maalla asumisessa sekä sellaisessa todellisuudessa, jossa maatalous työnä on itseisarvo. Viljelijöiden toimijuus muodostuu heidän omissa aktiivisissa yhteisöissään ja omassa toiminnassaan. Toisekseen, maatilojen toimintaan ja arkeen vaikuttavat monet tekijät, samalla kun elämäntapaa määrittävät kulttuuriset käsikirjoitukset ovat muutoksessa. Niin kansalliset kuin kansainvälisetkin toimintaympäristön muutokset vaikuttavat maatiloilla; taloudellinen epävarmuus varjostaa tulevaisuutta EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukikausi kerrallaan. Maatilojen tuotantoketjut ovat myös herkkiä globaaleille tekijöille, kuten esimerkiksi koronapandemian vaikutuksille. Suomalaista maataloutta elinkeinona vahvasti määrittänyt kulttuurinen malli sukupolvien jatkuvuudesta on hiipumassa. Samoin perheiden merkitys muuttuu: vaikka viljelijöiden perheet asuvat maatiloilla, on ”perhetiloista” ja vahvasti sukupuolittuneesta työstä siirrytty yksityisyrittämiseen

Kustannusten lähteet ja oikeussuojajärjestelmän haasteet julkisissa hankinnoissa

Käsillä olevan tutkielman aiheena ovat julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen. Julkisten hankintojen kilpailuttaminen aiheuttaa hankintayksikköinä toimiville julkisen sektorin virastoille, laitoksille, kunnille ja kuntayhtymille niiden normaalista toimintakentästä poikkeavia tehtäviä, jotka muodostavat myös erityisen osaamistarpeen näille toiminnoille. Tarkoituksena onkin selvittää, mistä kaikista kilpailuttamiseen ja kilpailuttamisvelvollisuuteen liittyvistä asioista hankintayksiköille aiheutuu kustannuksia. Kustannuksia tarkastellaan sekä näkymättömien kustannusten että transaktiokustannusten näkökulmasta. Pyrkimyksenä on myös peilata tätä Euroopan unionin yleisten oikeusperiaatteiden valossa ja selvittää mitä hankintayksiköiden tulee ottaa huomioon niiden kiinnittymisestä julkisiin hankintoihin. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan hankintalainsäädännön asettamien rajoitusten mukaisesti olisiko yksityisen sektorin toimintatavoista mahdollista ottaa mallia julkisen sektorin hankintakäytäntöihin. Tutkimuksessa aineistona on 202 markkinaoikeusvalitusta ja niiden päätöstä. Julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 30 miljardilla eurolla, mikä vastaa valtion budjettiin suhteutettuna yli 50% suhteellista osuutta. Kyseessä on siis taloudellisesti merkittävä asia. Julkisten hankintojen sääntely aloitettiin Suomessa vuonna 1994 säätämällä laki julkisista hankinnoista (1505/1992), joka ehti olla voimassa 14 vuotta ennen vuoden 2007 hankintalain uudistusta. Tällä hetkellä Suomen voimassa olevan hankintalainsäädännön muodostaa Laki julkisista hankinnoista (30.3.2007/348), Laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (30.3.2007/349) sekä Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista (24.5.2007/614). Viimeisimmät kansallisen hankintasääntelyn uudistukset, Laki hankintalain (321/2010) ja Laki erityisalojen hankintalain (322/2010) muuttamisesta ovat tulleet voimaan vuonna 2010 ja niissä saatettiin voimaan EU-oikeusturvadirektiivien mukainen oikeusturvan sääntely. Lisäksi hankintalaissa olevia hankintojen kilpailuttamiskynnyksiä tarkastetaan kahden vuoden välein. Kilpailuttamisvelvollisuuden taustalla on avoimuusperiaatteen noudattaminen, mikä saa aikaan automaattisesti hintoja alentavaa kilpailua. Tämän lisäksi hankintasääntelyn tavoitteena on EU-jäsenvaltioiden varojen tehokkaampi ja tarkoituksenmukainen käyttö. Hankintayksiköt joutuvat hankintoja tehdessään kovan lainsäädännöllisen paineen alle, jolloin osaamisvaje aiheuttaa kustannuksia varsinkin pienemmille julkisen sektorin toimijoille. Oikeusturvan ja julkishallinnon läpinäkyvyyden kannalta on toki elintärkeää kilpailuttaa hankinnat syrjimättä ja avoimesti, mutta toisaalta tämä myös lisää julkisen sektorin kokonaiskustannuksia. Kuvaavasti valtion hankintakäsikirjassa sivulla 27 ohjeistetaan, että mikäli yksiköllä ei ole kilpailutusosaamista eikä se käytä valtionhallinnon yhteishankintayksikköä, tulee sen kilpailuttaa kilpailuttaja. Sääntelystä aiheutuu myös kustannuksia ja julkisten varojen tehottomampaa käyttöä, koska usein hankintayksiköiden osaaminen ei kohtaa vaatimuksia.

Value assessment and communication with a management accounting approach in home care: Case study with a technology service provider

Home care organizations in Finland are facing a strong dilemma with increasing demand and a need to decrease costs. Some technology service providers have developed solutions that can help home care organizations face these challenges, but municipalities remain sceptic towards these solutions creating new challenges within both the purchase processes and the implementation. Thus, the objective of this thesis is to discuss a way to face these issues by exploring the possibilities related to using a management accounting approach in value assessment and communication in home care context. The thesis hence contributes to the research gaps in how management accounting can support value assessment and how value and financial information are perceived in home care. The thesis draws on literature concerning customer value, management accounting, decision-making and home care. The objective is approached using as a case study with a technology service provider in homecare context. The empirical study follows an interventionist approach. A value assessment was conducted within five homecare organizations by using existing data and interviews to document the effects of the offering, which were later measured using cost assessment. The value and cost assessment processes and the related communication are narrated to discuss the process and related findings. Value assessment proved to be an efficient tool in documenting customer value and seemed to provide important information to both the case company and its customers. Not only could the management accounting tools be applied within the value assessment process, but even more importantly within the cost assessment to measure the significance of the identified value elements. The value assessment and management accounting could also be used to identify and measure a new and significant value element related to the resource perspective. It would seem that companies could benefit from including a management accounting specialist within the value assessment process. Additionally, it seems that the stakeholder perspective is a relevant issue to take into consideration when communicating either value or financial information within homecare context. As such, this thesis contributes on both emic and etic level by both documenting the customer value within the case context, narrating the process of performing a value assessment in home care and discussing the role of management accounting in assessing and communicating value in homecare context

Työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen

TOIMIA-suositu