Amk-opiskelijoiden majoittuminen Mikkelin seudulla

Tiivistelmä Opinnäytetyössä selvitettiin kyselyn avulla, miten Mikkelin ammattikorkeakoulun monimuoto- opiskelijat majoittuvat opintojensa aikana, mitä he toivovat majoituspaikalta ja mistä he ovat valmiita maksamaan sekä mitkä tekijät vaikuttavat majoituspaikan valintaan. Työ rajattiin koskemaan Mikkelin ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijoita, jotka yöpyvät keskimäärin pari kertaa kuukaudessa opintojensa aikana. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen Webropol-kyselyohjelman avulla. Kysely julkaistiin Studentin etusivulla 15.8–15.10.2011 välisenä aikana. Kyselyä täydennettiin kahden opiskelijahaastattelun avulla. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin kahta majoitusalan yrittäjää. Haastattelut tehtiin 28.10.2011. Tulosten perusteella suurin osa monimuoto-opiskelijoista tulee Etelä-Suomesta ja yöpyy hotellissa. Vastauksista voidaan todeta, että monimuoto-opiskelijat majoittuvat mieluiten Mikkelin ammattikorkeakoulun läheisyydessä ja lähellä kaupungin palveluita. Majoituspaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa hinta, sijainti ja majoituspaikan siisteys.The subject of this thesis was to research how Mikkeli University of Applied Sciences’ multi-modal students find accommodations during their studies, what they hope from the accommodation place, what they are willing to pay, and what factors affect their choices. The thesis was confined to multi-modal students who need accom-modation an average of twice a month during their studies. As a research method our thesis used qualitative and quantitative methods. The inquiry was carried out with Webropol-research software and it was published in the student intranet during August 15- October 15, 2011. By using interviews as a research method we collected more detailed information about students’ accommodations in Mikkeli during their studies. For additional material we interviewed two entrepreneurs who work in the accommodation industry. Interviews were completed on October 28, 2011. The results indicate that the majority of multi-modal students come from southern Finland and stay overnight at a hotel. They prefer to stay near campus and near Mikkeli city’s services. The factors that influence their accommodation choice are price, location, cleanliness and the place of accommodation

Genome-scale hypomethylation in the cord blood DNAs associated with early onset preeclampsia

Background: Preeclampsia is one of the leading causes of fetal and maternal morbidity and mortality worldwide. Preterm babies of mothers with early onset preeclampsia (EOPE) are at higher risks for various diseases later on in life, including cardiovascular diseases. We hypothesized that genome-wide epigenetic alterations occur in cord blood DNAs in association with EOPE and conducted a case control study to compare the genome-scale methylome differences in cord blood DNAs between 12 EOPE-associated and 8 normal births. Results: Bioinformatics analysis of methylation data from the Infinium HumanMethylation450 BeadChip shows a genome-scale hypomethylation pattern in EOPE, with 51,486 hypomethylated CpG sites and 12,563 hypermethylated sites (adjusted P <0.05). A similar trend also exists in the proximal promoters (TSS200) associated with protein-coding genes. Using summary statistics on the CpG sites in TSS200 regions, promoters of 643 and 389 genes are hypomethylated and hypermethylated, respectively. Promoter-based differential methylation (DM) analysis reveals that genes in the farnesoid X receptor and liver X receptor (FXR/LXR) pathway are enriched, indicating dysfunction of lipid metabolism in cord blood cells. Additional biological functional alterations involve inflammation, cell growth, and hematological system development. A two-way ANOVA analysis among coupled cord blood and amniotic membrane samples shows that a group of genes involved in inflammation, lipid metabolism, and proliferation are persistently differentially methylated in both tissues, including IL12B, FAS, PIK31, and IGF1. Conclusions: These findings provide, for the first time, evidence of prominent genome-scale DNA methylation modifications in cord blood DNAs associated with EOPE. They may suggest a connection between inflammation and lipid dysregulation in EOPE-associated newborns and a higher risk of cardiovascular diseases later in adulthood

Logistiikka-alan työympäristössä toimimisen tutkinnon osan tarkastelu ja toimintamalliehdotus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kuinka oppilaitoksissa toteutetaan uutta tutkinnon osaa, joka alkoi ammatillisissa oppilaitoksissa 1.8.2022. Tutkinnon osa on nimeltään logistiikka-alan työympäristössä toimiminen, ja opinto on 15 osaamispisteen kokonaisuus. Opinnäytetyöllä ei ole erillistä toimeksiantajaa, vaan tutkija oli itse kiinnostunut uudesta tutkinnon osasta, jota opetetaan logistiikka-alan oppilaitoksissa logistiikan perustutkinnon osana. Aikaisempia tutkimustuloksia ei ole käytettävissä, sillä aihe on ensimmäistä vuotta logistiikan perustutkinnon opetussuunnitelmassa. Tutkimusmenetelmiä, joita tutkimuksessa käytettiin, ovat havainnointi, kyselytutkimus ja keskustelut opetushenkilökunnan ja opetushallituksen työntekijän kanssa. Havainnot perustuvat tutkijan omaan opetukseen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan oppilaitoksessa Mäntsälässä, Lukkarinpolun toimipisteessä syys- ja kevätlukukauden aikana (2022–2023). Kysetutkimus on toteutettu Forms-alustaa käyttäen. Kyselyyn valikoitui 20 Keudan logistiikka-alan opettajaa ja ohjaajaa sekä 20 muiden oppilaitosten opettajaa ja ohjaajaa. Oppilaitoksia kyselyyn osallistui yhteensä kuusi: Keuda, Stadin ammattioppilaitos, Varia, Careeria, Työteho-seura ja Spesia. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa, jolloin 20 henkilöä eli 50 % kohderyhmästä vastasi kysymyksiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään opetussuunnitelmaa, tutkinnon osia/osaa sekä opiskelijan opiskeluprosessia ammatillisessa oppilaitoksessa logistiikka-alalla. Havaintojen, kyselytutkimuksen ja haastattelun perusteella on analysoitu opettajien ja ohjaajien toimintamalleja ja ehdotuksia opetuksen tavoitteelliseen ja ammattitaitoiseen opetukseen. Uuden tutkinnon osan toteutus on vielä alkuvaiheessa, mutta opettajien ja ohjaajien kokemukset ja ehdotukset auttavat kehittämään opetusta. Tuloksista oli myös havaittavissa opettajien ja ohjaajien tuen tarve materiaalien suhteen. Asiasanat: logistiikka-ala, ammatillinen koulutus, ammatilliset oppilaitokset, ammatilliset tutkinno

Selvitys taajuusmuuttajien valmistusprosessista

Tässä insinöörityössä selvitettiin erään taajuusmuuttajia valmistavan kokoonpanolinjan valmistusprosessin nykytila. Tavoitteena oli selvityksen pohjalta luoda valmistusprosessia parantavia kehitysehdotuksia. Työssä tutustuttiin lyhyesti Lean-ajattelutavan historiaan sekä prosesseihin liittyvään käsitteistöön. Tutkittavan valmistusprosessin nykytilaa selvitettiin tehokkuusmittareiden sekä laadullisen tutkimuksen keinoin. Erityisesti tavoiteperusteinen työtehokkuus on yrityksen raporttien mukaan hyvällä mallilla, eli valmistustavoitteisiin päästään lähes poikkeuksetta. Laadullista tutkimusta toteutettiin havainnoimalla valmistusprosessia ja haastattelemalla työntekijöitä. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään kokoonpanolinjatoimintaan osallisten näkemyksiä ja kokemuksia valmistusprosessin nykytilasta. Laadullisen tutkimuksen analyysin perusteella syntyi kaksi kehitysehdotusta: materiaalitilanneraportti ja pakkaamon toinen työpiste. Työnjohdon ja tukitoimintojen kanssa pidetyn palaverin pohjalta tehtiin selvitys, jonka perusteella päädyttiin kolmanteen kehitysehdotukseen, resursointityökaluun. Työn tuloksena syntyneet kehitysehdotukset luovutetaan yritykselle arvioitavaksi

Vanhuspalvelun selvittely - arviointi- ja sijoitustoiminta muutostilassa Helsingin Läntisessä suurpiirissä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee vanhuspalvelun selvittely- arviointi- ja sijoitustoiminnan eli SAStoiminnan muutosta ja käytännöntoteutusta Helsingin Läntisessä suurpiirissä ajalla 20002002. SAS-toiminta tarkoittaa on prosessia, joka edeltää vanhusasiakkaan sijoittumista laitoshoitoon. SAS-toiminnan kehittämistarpeen taustalla ovat olleet pitkät laitoshoidon jonot ja yleisen palvelurakennemuutoksen edellyttämä laitoshoitopainotteisen palvelujärjestelmän kehittäminen avohoitopainotteisemmaksi. Tehostettu kotihoitoyksikkö on aloittanut toimintansa Läntisessä suurpiirissä syksyllä 2000 ja tämän uuden yksikön toimeksiantona on ollut SAS-toiminnan kehittäminen tiiviissä yhteydessä kotihoidon kanssa. Tutkielma on paljastava tapaustutkimus, jonka tarkoituksena on ollut tehdä näkyväksi niitä kehittämiseen ja toimintaan liittyviä piirteitä, jotka ovat muutoin jääneet näkymättämiksi. Tutkielmassa on mukana myös evaluaatiotutkimuksen elementtejä. Evaluaatiotutkimus tähtää siihen, että päätöksiä ja toimenpiteitä voidaan korjata. Tutkielman aineistolla on käytetty organisaation tuottamia asiakirjoja, suunnitelmia, selvityksiä, arviointeja, kokousmuistioita ja SAS-tilastoja. Lisäksi aineistolla on ollut työntekijöille tehdyn kyselyn vastaukset, haastattelut ja osallistuvaan havainnoinnin perustuva havainnointipäiväkirja. Aineistona on käytetty myös tapausesimerkkejä asiakkaista. Tutkielman viitekehyksenä on yksilökohtaisen palveluohjauksen (case management) idea. Lisäksi tarkastelun viitekehyksenä on käytetty Helsingin kaupungin SAS-toiminnalle ja kotihoidolle asettamia periaatteita ja Helsingin kaupungin henkilöstö- ja palvelupolitiikalle asetettuja yleisiä arvolähtökohtia. Tulosten perusteella SAS-toiminnan kehittäminen on tapahtunut organisaatiossa pitkälti ylhäältä alaspäin suuntautuvana, mikä on tuottanut turhautumista ja voimattomuudentunnetta suorittavan portaan työntekijöissä. SAS-toiminnan kehittämiskokeilussa on saatu hyviä kokemuksia siitä, millä tavoilla SAS-työskentelyä voidaan selkiyttää ja jäsentää. Toisaalta kaikki SAS-toiminnassa mukana olevat tahot eivät ole riittävästi sitoutuneet SAStoiminnan kehittämissuunnitelmissa sovittuihin toimenpiteisiin. Jonotilanteen tärkeinä ratkaisuyrityksinä ovat olleet jonotusosastojen perustaminen ja kotihoidon tehostaminen. Jonotusosastokäytäntö on tuottanut asiakkaan kannalta paljon ikäviä lieveilmiöitä. Kotihoidon tehostaminen on mahdollistanut monen huonokuntoisen asiakkaan kotona asumisen ja näin pitänyt asiakkaita pois jonoista. Toisaalta on esiintynyt myös asiakkaiden epätarkoituksenmukaista kotihoidon pitkittämistä. Tulosten perusteella yksilökohtaisen palveluohjauksen idean toteuttamisen kautta toimintaa voitaisiin kehittää asiakaslähtöisempään suuntaan ja kohdentaa palveluja kokonaistilanteen kannalta nykyistä tarkoituksenmukaisemmin. Yksilökohtaisen palveluohjauksen idean soveltamisen kautta olisi mahdollista myös lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia ja muutta sitä kautta työskentelyä työntekijöiden kannalta mielekkäämmäksi

Unkarin fokuksen prosodisesta toteutumisesta : Intonaatio ja kesto merkityksiä rakentamassa

Tutkielman lähtökohta Tutkielmassa pyritään selvittämään, käytetäänkö unkarin kielessä prosodisia keinoja fokuksen ilmaisemisessa. Tutkittavina ominaisuuksina ovat perustaajuuden ja vokaalien kestojen vaihtelut eri fokuskonditioissa. Kyseinen aihe valittiin, koska prosodian tutkimus on erittäin tärkeä, mutta vähän huomioitu ala käännöstieteessä. Lisäksi aiempien tutkimusten toisistaan eroavat tulokset vaativat aiheen jatkokäsittelyä. Kimmokkeena tutkielmalle toimivat samasta aiheesta, mutta suomen kielestä tehdyt tutkimukset. Näkökulmana kautta tutkielman onkin unkarin ja suomen prosodisten piirteiden vertailu. Aineisto ja menetelmät Aineistona on 10 unkarinkielisen koehenkilön ääneen lukemia SVO-rakenteisia lauseita, jotka esiintyvät neljässä eri fokuskonditiossa, jotka ovat 1) laaja fokus, 2) kapea fokus subjektilla, 3) kapea fokus verbillä sekä 4) fokus sekä subjektilla että verbillä. Lausetyyppejä on yhdeksän, joiden kunkin subjekti ja verbi ovat kaksitavuisia. Kaikkiaan tutkittavia lauseita on 1074. Äänitykseen on käytetty PsychoPy-alustalla luotua interaktiivista ohjelmaa. Äänitettyjen lauseiden subjektit ja verbit on segmentoitu Praat-ohjelmalla tavuiksi ja tavujen ydinvokaaleiksi. Tutkimuksessa datana on Praatin ProsodyPro-skriptillä erotellut eri tavujen maksimiperustaajuudet ja eri ydinvokaalien kestot. Fokuksen vaikutusta perustaajuuksiin ja vokaalikestoihin tarkastellaan tilastollisesti sekamallin avulla. Tulokset Tutkimuksessa havaitaan, että fokuskonditio vaikuttaa siihen, kuinka paljon maksimiperustaajuus muuttuu subjektin ensimmäisen ja toisen tavun välillä. Subjektin ollessa fokuksessa perustaajuus laskee erityisen jyrkästi verrattuna muihin fokuskonditioihin. Muut perustaajuuteen liittyvät löydökset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, mutta niissäkin on havaittavissa trendejä. Fokuksen vaikutus subjektin ensimmäisen tavun sekä verbin molempien tavujen kestoon on tilastollisesti merkitsevä: kukin tavu on pidempi kyseisen sanan ollessa fokusoituna kuin laajassa fokuksessa ja toisaalta tavut ovat lyhyempiä, jos fokuksessa on lauseen toinen tutkittava sana. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmin suomesta saadut tulokset sekä jotkin aiemmin unkarista saadut tulokset. Jatkotutkimuksissa olisi perusteltua tehdä myös havaintokokeita sekä käsitellä kontrastiivista fokusta. Tämän tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää esimerkiksi tekstistä puheeseen ja puheesta tekstiin -kääntimissä ja ylipäätään kielen mallinnuksessa sekä kielenopetuksessa. Prosodian tiedostaminen on tärkeää myös esimerkiksi tulkille.A szakdolgozat célja E dolgozat arra igyekszik választ adni, hogy a magyar nyelv prozódiai eszközökkel fejezi-e ki a fókuszt. A vizsgált tulajdonságok a hangmagasság és a magánhangzók időtartamának változásai különböző fókuszkondíciókban. A prozódia nagyon fontos, de kevésbé kutatott terület a fordítástudományban. Ráadásul a korábbi kutatások egymástól különböző eredményei izgalmas kiindulópontot adnak további vizsgálatokhoz. Ugyanezt a témát kutatták már a finn nyelvvel kapcsolatban is, ezért ez a dolgozat összehasonlító szempontok szerint vizsgálja ezt a témát a két nyelvben. A kutatási anyag és módszer A kutatási anyag 10 magyar nyelvű informáns által felolvasott SVO szórendű mondatokból áll, amelyekben négy különböző fókuszhelyzet van: 1) tág fókusz, 2) szűk fókusz az alanyon, 3) szűk fókusz az állítmányon, és 4) fókusz mind az alanyon mind az állítmányon. A kilenc különböző mondattípus alanya és állítmánya két szótagú. A felvételeket a PsychoPy rendszerrel szerkesztett interaktív programmal végeztem. Az összesen 1074 mondat alanyát és állítmányát szótagjaik és magánhangzóik szerint szegmentáltam. A kutatási adatokhoz a szótagok maximális frekvenciája, és a magánhangzók időtartama tartozik, amelyeket a Praat programmal működő, ProsodyPro elnevezésű script segítségével gyűjtöttem ki az anyagból. A fókusz hatását e változókra statisztikailag lineáris vegyes modellel vizsgáltam meg. Eredmények A vizsgálatok alapján megállapítható, hogy a fókuszkondíció befolyásolja a maximális frekvencia változását az alany első és második szótagja között. Ha az alanyra esik a fókusz, a többi kondícióhoz képest a hangmagasság különösen meredeken ereszkedik. A többi frekvenciával kapcsolatos eredmény statisztikailag nem jelentős, de bizonyos trendeket követ. A fókusz hatása az alany első szótagjának és az állítmány mindkét szótagjának időtartamára viszont jelentős statisztikailag: egyrészt a tág fókuszhoz képest a szótagok hosszabbak, ha a szó fókuszban van, másrészt a szótagok rövidebbek, ha a fókusz a másik vizsgált szóra esik. Az eredmények hasonló irányúak, mint a finn nyelvvel kapcsolatos korábbi eredmények, és hasonlítanak bizonyos magyar vizsgálatok eredményeire is. A további kutatások során a percepciós vizsgálat és a kontrasztív fókusz figyelembevétele lennének indokoltak. A jelen kutatás eredményeit például beszédfelismerő programok, beszédszintetizátorok, nyelvmodellezés fejlesztésében, valamint a nyelvtanításban is fel lehet használni. A prozódia tudatosítása nem kevésbé fontos a tolmácsok számára sem

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat : monimuuttujamenetelmät väestöryhmien välisten erojen selvittämisessä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, joista suurin osa on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia: liikunta-, koti- tai muita vapaa-ajan tapaturmia. On syytä olettaa, että nämä tapaturmat eivät jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken, vaan joillekin ryhmille koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu poikkeuksellisen paljon ja joillekin poikkeuksellisen vähän. Terveyden tasa-arvon periaatteen sekä tapaturmien ehkäisytyön kohdentamisen vuoksi on tärkeää tietää, mitä nämä väestöryhmät ovat. Tutkimuksessa tarkastellaan koti- ja vapaa-ajan tapaturmien jakautumista eri väestöryhmien kesken monimuuttujamenetelmien avulla. Tarkoituksena on löytää 15–64-vuotiaiden suomalaisten keskuudesta ryhmiä, joille liikunta-, koti- ja muita vapaa-ajan tapaturmia sattuu keskimääräistä enemmän tai vähemmän. Käytettäviä menetelmiä ovat moniulotteinen korrespondenssianalyysi, faktorianalyysi ja logistinen regressioanalyysi. Työssä paneudutaan myös menetelmien teoreettiseen taustaan. Tutkimusaineistona on vuoden 2003 uhritutkimuksen eli Suomalaisten turvallisuus -tutkimuksen aineisto, josta käyttöön on rajattu noin 6 600 haastatellun henkilön vastaukset. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmia käsitellään erikseen liikunta-, koti- ja muina vapaa-ajan tapaturmina. Selviä eroja väestöryhmien välillä havaitaan etenkin liikuntatapaturmaan joutumisen osalta. Liikuntatapaturmia sattuu eniten miehille ja nuorille ikäryhmille. Kotitapaturmien ja muiden vapaa-ajan tapaturmien osalta väestöryhmien väliset erot eivät ole yhtä selkeitä, mutta niitä on havaittavissa. Useat esiin nousevat erot liittyvät henkilöiden asuinalueeseen: kaupunkimaisilla alueilla ja eteläisessä Suomessa asuvat sekä asuinalueensa turvattomana kokevat ovat väestöryhmiä, joille koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu erityisen paljon. Tärkeimpiä lähteitä työssä ovat seuraavat: Gower, J.C. – Hand, D.J. 1996: Biplots. Chapman & Hall, Lontoo. Tarkkonen, L. – Vehkalahti, K. 2005: Measurement errors in multivariate measurement scales. Journal of Multivariate Analysis, 96(1): 172–189. Agresti, Alan 2002: Categorical Data Analysis. John Wiley & Sons, Hoboken, New Jersey. Heiskanen, Markku – Aromaa, Kauko – Niemi, Hannu – Sirén, Reino 2000: Tapaturmat, väkivalta ja rikollisuuden pelko. Väestöhaastattelujen tuloksia vuosilta 1980–1997. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 171, Oikeus 2000:1. Tilastokeskus, Helsinki

KYS vatsaelinkirurgian mobiilipolku

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata mobiilipolun käyttöä KYS vatsaelinkirurgian poliklinikalla ja sen hyötyä sairaanhoitajien näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla poliklinikan henkilökunta pystyisi kehittämään kirurgisten potilaiden mobiilipolkua ja puuttumaan mahdollisiin ongelmakohtiin mobiilipolun toteutumisessa. Tarkoituksena opinnäytetyössämme oli myös tutkia, voiko mobiilipolun käyttöä kehittää jatkossa KYS kirurgian poliklinikalla. Tutkimusmenetelmänä käytimme kvalitatiivista eli laadullista, sekä kvantitatiivista tutkimusta ja aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, joka suunnattiin KYS vatsaelinkirurgian poliklinikan sairaanhoitajille, jotka käyttävät työssään mobiilipolkua. Webropol-kysely toteutettiin kevään 2024 aikana. Analysoimamme tutkimusvastaukset taulukoitiin ja luokiteltiin. Taulukon avulla tuotiin ilmi vastanneiden mielipiteet ja tutkimuksen ydinasiat. Käytimme sisällönanalyysina aineiston luokittelua ja pelkistämistä eli tutkimuksen ydinasioiden tuomista esille taulukossa. Tutkimuksessamme kävi ilmi, että mobiilipolku sovellus on helppokäyttöinen ja sen käyttäminen on sujuvaa potilasohjauksessa. Mobiilipolku sovellus on hyvä silloin, kun potilas sitä osaa käyttää, mutta kohderyhmä on sairaanhoitajan mietittävä tarkoin. Tutkimuksemme osoitti mobiilipolku sovelluksen käyttämisen aiheuttavan enemmän työtehtäviä sairaanhoitajille, sillä hoitajat joutuvat pahimmallaan ottamaan yhteyttä potilaisiin puhelimitse, joka vie hoitajilta enemmän työaikaa. Kehittämisideoina tutkimuksessamme tuli ilmi mobiilipolku sovelluksen käyttöiän kasvattaminen. Lisäksi tulisi kiinnittää enemmän huomiota potilaiden perehdytykseen sovellusta käytettäessä esim. tekemällä potilaille esite mobiilipolku sovelluksen käytöstä. Sovellusta pitäisi kehittää vielä helppokäyttöisemmäksi potilaille, joka nopeuttaisi potilaiden hoitoon pääsyä