Vaikuttavuuden ekosysteemiä rakentamassa : systeemiteoreettinen tutkielma vaikuttavuusinvestoimisesta & Sitrasta sen suomalaisena edistäjänä

Tässä tutkielmassa tarkastelen yhtä vastuullisen liiketoiminnan globaalisti nopeimmin yleistyvää ilmentymää, vaikuttavuusinvestoimista (engl. impact investing), systeemiteoreettisesta näkökulmasta. Vastuullista liiketoimintaa tarkastelleen performatiivisuuden tutkimusohjelman ja arvottamistutkimuksen jalanjäljissä tutkin sitä, miten talous ja yhteiskunnallinen kehitys risteävät vaikuttavuusinvestoimisessa sen julkilausuttuna kaksoisimperatiivinaan, jota tavoitellaan erityisesti myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta mahdollisimman tarkasti mallintaen ja mitaten sekä yhteiskunnallisten sektoreiden välisiä rajoja ylittämään pyrkien. Tutkielman empiirinen osa keskittyy sen jäsentämiseen, miten Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on edistänyt vaikuttavuusinvestoimista ja rakentanut Suomeen niin kutsuttua ''vaikuttavuuden ekosysteemiä''. Tarkastelussani keskityn siihen, miten 1. Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimi ja 2. sitralaisista, yrityksistä, julkisen sektorin edustajista, sijoittajista sekä järjestöistä koostuva ekosysteemi kommunikoi kokouksissa ja tapahtumissa, joiden tarkoitus oli rakentaa vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemiä. Metodologisesti lähestyin asiaa eritoten havainnoimalla Sitran järjestämiä kokouksia ja tapahtumia systeemiteoreettisesti virittyneesti, mutta myös analysoimalla Sitran julkaisemia selvityksiä ja oppaita sekä haastattelemalla Sitran vaikuttavuusinvestoimistiimin henkilöstöä. Tutkimuksen pääsaavutukset koostuvat lisäymmärryksen tuottamisesta kysymyksiin organisatoristen rakenteiden roolista merkittävänä osana sitä, miten ja miksi erilaiset arvottamisen muodot ja sosiaaliset systeemit muodostuvat vastuullisessa liiketoiminnassa ja eritoten vaikuttavuusinvestoimisessa merkityksellisiksi. Lisäksi, kontrastoiden osaa aiempia aihetta koskevia tutkimustuloksia, esitän miten eri yhteiskunnallisilla systeemeillä on vaikuttavuusinvestoimisessa epäsymmetrisiä merkityksiä, vaikka ne saattaisivatkin sijoittajille tai muille ekosysteemin jäsenille näyttäytyä harmonisina. Epäsymmetrisyyksien osoittaminen on nähdäkseni erityisen tärkeää paitsi vaikuttavuusinvestoimisen ymmärtämisen kannalta yleisesti, myös sen yhteiskuntapoliittista soveltuvuutta arvioidessa. Täten esitänkin, että vaikuttavuusinvestoimista tai sitä laajempaa ’’vaikuttavuusajattelua’’ on hedelmällistä tulkita sinänsä mielekkäinä tapoina lähestyä yhteiskuntapolitiikkaa, mutta tärkeää on silti huomioida, että ne eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia tai varsinkaan automaattisia ’’win-win-ratkaisuja’’ maailman kompleksisia yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia jäsentäessä

Environmental impact bonds as a transformative policy innovation: : frames and frictions in the construction process of the Nutrient-EIB

Impact bonds have emerged as a policy innovation with the potential to change public policies towards being more outcome-based and pre-emptive – and more effective in answering sustainability challenges. This financial instrument has been used for social problems and only recently for environmental issues. One example is the Nutrient-EIB (environmental impact bond) which is in preparation to be implemented in Southwest Finland. We study involved stakeholders’ framings of the Nutrient-EIB's potential for solving problems of eutrophication of the Baltic Sea and the lock-in situation of recycled fertiliser development. Based on stakeholder interviews, we identify three interpretative frames: applying the impact investing logic, challenging agri-environmental policy, and extending experimental policy-making. We recognise frictions between the frames regarding the required knowledge base and scale. We discuss how visions of transformative outcomes may challenge each other and what kinds of barriers transformative policy innovations may face.Impact bonds have emerged as a policy innovation with the potential to change public policies towards being more outcome-based and pre-emptive – and more effective in answering sustainability challenges. This financial instrument has been used for social problems and only recently for environmental issues. One example is the Nutrient-EIB (environmental impact bond) which is in preparation to be implemented in Southwest Finland. We study involved stakeholders’ framings of the Nutrient-EIB's potential for solving problems of eutrophication of the Baltic Sea and the lock-in situation of recycled fertiliser development. Based on stakeholder interviews, we identify three interpretative frames: applying the impact investing logic, challenging agri-environmental policy, and extending experimental policy-making. We recognise frictions between the frames regarding the required knowledge base and scale. We discuss how visions of transformative outcomes may challenge each other and what kinds of barriers transformative policy innovations may face.Peer reviewe

Tulosperusteiset rahoitussopimukset osana transformatiivista ympäristöpolitiikkaa : jännitteiset kehykset Ravinne-EIB:in valmistelussa

Tulosperusteiset rahoitussopimukset ovat rantautuneet Suomeen uutena politiikkainstrumenttina, jonka keskiössä on taloudellisen tuottavuuden ja yhteiskunnallisen tai ekologisen vaikuttavuuden yhtäaikainen tavoittelu. Sopimuksia on toistaiseksi hyödynnetty niin Suomessa kuin globaalistikin lähinnä sosiaalisten ongelmien ratkaisemisen parissa, mutta viime aikoina ajattelumallia on pyritty soveltamaan myös ympäristöpolitiikassa. Tästä yksi esimerkki on vuodesta 2017 lähtien Lounais-Suomeen suunniteltu Ravinne-EIB (environmental impact bond). Tarkastelemme tässä artikkelissa, miten asiantuntijat, jotka osallistuivat Ravinne-EIB:in suunnittelutyöhön, kehystivät EIB:iä suhteessa siihen, miten se kontribuoisi ravinnekuormien aiheuttaman Itämeren rehevöitymisen ympäristöongelman ratkaisemiseen. Tunnistamme toteuttamiemme asiantuntijahaastattelujen perusteella kolme toistensa kanssa risteävää kehystä, joiden kautta EIB piirtyy eri tavoin sen havitteleman sosioteknisen muutoksen strategiansa kannalta: vaikuttavuusinvestoimisen soveltamisen kehys, ympäristötukipolitiikan haastamisen kehys ja kokeilukulttuurin jatkamisen kehys. Analysoimalla näiden kehyksien jäsentymistä suhteessa toisiinsa osallistumme keskusteluihin koskien sitä, miten politiikkainstrumentit kuten EIB:it voivat toimia osana transformatiivista politiikkaa.Peer reviewe

Proyecto de pre factibilidad para la implementación de una planta de concreto seco premezclado

El presente estudio tiene como objetivo fundamental evaluar la factibilidad de implementar una planta de concreto seco premezclado, la cual surge a partir de ofrecer una propuesta ideal e integral, ante todo práctica y sencilla, un producto alternativo a lo ya existente, está dirigido para todas aquellas personas que requieran edificar, ampliar o remodelar sus viviendas. En el capítulo inicial se efectuaron estudios en donde se determinaron los antecedentes relacionados con el proyecto así como también fundamentos teóricos importantes para el respaldo conceptual del desarrollo del proyecto. El desarrollo del estudio y análisis del mercado se determinó que existe demanda potencial con relación a la oferta existente. Además se analizó la competencia y se plantearon las estrategias de comercialización que deben realizarse para la introducción del producto. En cuanto al estudio técnico (ingeniería del proyecto), se determinó el tamaño, ubicación, infraestructura, distribución de las áreas y espacios a través de métodos como Guerchet, factores ponderados, análisis de proximidad entre aéreas, así como también procesos de generación del producto a través de los diagramas de flujo , operaciones y análisis de procesos , asimismo requerimiento de materiales , personal , entre otros. Por último la inversión que necesita el proyecto, se especifica en el capítulo estudio financiero, detallados en los estados financieros como: estado de resultados, flujo caja; éste último sirviendo de base para la evaluación financiera correspondiente; asimismo el punto de equilibrio y el análisis de sensibilidad, estudio que permite determinar si el proyecto es viable y rentable en el tiempo

Vaikuttavuuden ekosysteemiä rakentamassa : systeemiteoreettinen tutkielma vaikuttavuusinvestoimisesta & Sitrasta sen suomalaisena edistäjänä

Tässä tutkielmassa tarkastelen yhtä vastuullisen liiketoiminnan globaalisti nopeimmin yleistyvää ilmentymää, vaikuttavuusinvestoimista (engl. impact investing), systeemiteoreettisesta näkökulmasta. Vastuullista liiketoimintaa tarkastelleen performatiivisuuden tutkimusohjelman ja arvottamistutkimuksen jalanjäljissä tutkin sitä, miten talous ja yhteiskunnallinen kehitys risteävät vaikuttavuusinvestoimisessa sen julkilausuttuna kaksoisimperatiivinaan, jota tavoitellaan erityisesti myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta mahdollisimman tarkasti mallintaen ja mitaten sekä yhteiskunnallisten sektoreiden välisiä rajoja ylittämään pyrkien. Tutkielman empiirinen osa keskittyy sen jäsentämiseen, miten Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on edistänyt vaikuttavuusinvestoimista ja rakentanut Suomeen niin kutsuttua ''vaikuttavuuden ekosysteemiä''. Tarkastelussani keskityn siihen, miten 1. Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimi ja 2. sitralaisista, yrityksistä, julkisen sektorin edustajista, sijoittajista sekä järjestöistä koostuva ekosysteemi kommunikoi kokouksissa ja tapahtumissa, joiden tarkoitus oli rakentaa vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemiä. Metodologisesti lähestyin asiaa eritoten havainnoimalla Sitran järjestämiä kokouksia ja tapahtumia systeemiteoreettisesti virittyneesti, mutta myös analysoimalla Sitran julkaisemia selvityksiä ja oppaita sekä haastattelemalla Sitran vaikuttavuusinvestoimistiimin henkilöstöä. Tutkimuksen pääsaavutukset koostuvat lisäymmärryksen tuottamisesta kysymyksiin organisatoristen rakenteiden roolista merkittävänä osana sitä, miten ja miksi erilaiset arvottamisen muodot ja sosiaaliset systeemit muodostuvat vastuullisessa liiketoiminnassa ja eritoten vaikuttavuusinvestoimisessa merkityksellisiksi. Lisäksi, kontrastoiden osaa aiempia aihetta koskevia tutkimustuloksia, esitän miten eri yhteiskunnallisilla systeemeillä on vaikuttavuusinvestoimisessa epäsymmetrisiä merkityksiä, vaikka ne saattaisivatkin sijoittajille tai muille ekosysteemin jäsenille näyttäytyä harmonisina. Epäsymmetrisyyksien osoittaminen on nähdäkseni erityisen tärkeää paitsi vaikuttavuusinvestoimisen ymmärtämisen kannalta yleisesti, myös sen yhteiskuntapoliittista soveltuvuutta arvioidessa. Täten esitänkin, että vaikuttavuusinvestoimista tai sitä laajempaa ’’vaikuttavuusajattelua’’ on hedelmällistä tulkita sinänsä mielekkäinä tapoina lähestyä yhteiskuntapolitiikkaa, mutta tärkeää on silti huomioida, että ne eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia tai varsinkaan automaattisia ’’win-win-ratkaisuja’’ maailman kompleksisia yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia jäsentäessä

Taloustieteen performatiivisuudesta moniperformatiivisuuteen : Tapaustutkimuksena vaikuttavuusinvestoiminen

Toimijaverkostoteoreetikko Michel Callonin ajattelusta liikkeelle lähtenyt performatiivisuuden tutki-musohjelma on kahden viime vuosikymmenen aikana saavuttanut merkittävän aseman taloutta tarkastelevan yhteiskuntatieteen kentällä. Ohjelma on kohdannut viime vuosina kuitenkin myös kritiikkiä sen tavasta tarkastella taloudellisia ilmiöitä ensisijaisesti yhdestä suunnasta, talouden tiedekytkennän kautta. Osallistumme artikkelillamme tähän Callonin tutkimusohjelman päivittämisestä käytävään keskusteluun: Avaamme ensin ohjelman ydinsisältöjä ja pureudumme sille rakentuviin tapaustutkimuksiin, joiden kohteena on yksi vastuullisen liiketoiminnan uusimmista muodoista, vaikuttavuusinvestoiminen. Peilaamme tämän jälkeen tutkimusten antia ja performatiivisuuden tutkimusohjelmaan sisältyviä ohjeistuksia omaan tapaustutkimukseemme, jonka kohteena on Sitran pyrkimys kotouttaa vaikuttavuusinvestoiminen Suomeen. Osoitamme tarkastelumme pohjalta, että keskittyminen taloustieteen performatiivisuuteen jättää muut vaikuttavuusinvestoimisessa keskeiset performatiivisuuden muodot katveeseen. Luonnostelemme tältä pohjalta moniperformatiivisuudeksi kutsumaamme tutkimustapaa. Ajatus tutkimuksellisesta moniperformatiivisuudesta vastaa Callonin ohjelman päivittämistarpeeseen havainnoimalla ilmiöitä eri arvottamisen muotojen, järkeilytyylien ja perustelumallien yhdistelminä.Peer reviewe

Environmental impact bonds as a transformative policy innovation: : frames and frictions in the construction process of the Nutrient-EIB

Impact bonds have emerged as a policy innovation with the potential to change public policies towards being more outcome-based and pre-emptive – and more effective in answering sustainability challenges. This financial instrument has been used for social problems and only recently for environmental issues. One example is the Nutrient-EIB (environmental impact bond) which is in preparation to be implemented in Southwest Finland. We study involved stakeholders’ framings of the Nutrient-EIB's potential for solving problems of eutrophication of the Baltic Sea and the lock-in situation of recycled fertiliser development. Based on stakeholder interviews, we identify three interpretative frames: applying the impact investing logic, challenging agri-environmental policy, and extending experimental policy-making. We recognise frictions between the frames regarding the required knowledge base and scale. We discuss how visions of transformative outcomes may challenge each other and what kinds of barriers transformative policy innovations may face.Impact bonds have emerged as a policy innovation with the potential to change public policies towards being more outcome-based and pre-emptive – and more effective in answering sustainability challenges. This financial instrument has been used for social problems and only recently for environmental issues. One example is the Nutrient-EIB (environmental impact bond) which is in preparation to be implemented in Southwest Finland. We study involved stakeholders’ framings of the Nutrient-EIB's potential for solving problems of eutrophication of the Baltic Sea and the lock-in situation of recycled fertiliser development. Based on stakeholder interviews, we identify three interpretative frames: applying the impact investing logic, challenging agri-environmental policy, and extending experimental policy-making. We recognise frictions between the frames regarding the required knowledge base and scale. We discuss how visions of transformative outcomes may challenge each other and what kinds of barriers transformative policy innovations may face.Peer reviewe