Tässä tutkielmassa tarkastelen yhtä vastuullisen liiketoiminnan globaalisti nopeimmin yleistyvää ilmentymää, vaikuttavuusinvestoimista (engl. impact investing), systeemiteoreettisesta näkökulmasta. Vastuullista liiketoimintaa tarkastelleen performatiivisuuden tutkimusohjelman ja arvottamistutkimuksen jalanjäljissä tutkin sitä, miten talous ja yhteiskunnallinen kehitys risteävät vaikuttavuusinvestoimisessa sen julkilausuttuna kaksoisimperatiivinaan, jota tavoitellaan erityisesti myös yhteiskunnallista vaikuttavuutta mahdollisimman tarkasti mallintaen ja mitaten sekä yhteiskunnallisten sektoreiden välisiä rajoja ylittämään pyrkien.
Tutkielman empiirinen osa keskittyy sen jäsentämiseen, miten Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on edistänyt vaikuttavuusinvestoimista ja rakentanut Suomeen niin kutsuttua ''vaikuttavuuden ekosysteemiä''. Tarkastelussani keskityn siihen, miten 1. Sitran vaikuttavuusinvestoimisen tiimi ja 2. sitralaisista, yrityksistä, julkisen sektorin edustajista, sijoittajista sekä järjestöistä koostuva ekosysteemi kommunikoi kokouksissa ja tapahtumissa, joiden tarkoitus oli rakentaa vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemiä. Metodologisesti lähestyin asiaa eritoten havainnoimalla Sitran järjestämiä kokouksia ja tapahtumia systeemiteoreettisesti virittyneesti, mutta myös analysoimalla Sitran julkaisemia selvityksiä ja oppaita sekä haastattelemalla Sitran vaikuttavuusinvestoimistiimin henkilöstöä.
Tutkimuksen pääsaavutukset koostuvat lisäymmärryksen tuottamisesta kysymyksiin organisatoristen rakenteiden roolista merkittävänä osana sitä, miten ja miksi erilaiset arvottamisen muodot ja sosiaaliset systeemit muodostuvat vastuullisessa liiketoiminnassa ja eritoten vaikuttavuusinvestoimisessa merkityksellisiksi. Lisäksi, kontrastoiden osaa aiempia aihetta koskevia tutkimustuloksia, esitän miten eri yhteiskunnallisilla systeemeillä on vaikuttavuusinvestoimisessa epäsymmetrisiä merkityksiä, vaikka ne saattaisivatkin sijoittajille tai muille ekosysteemin jäsenille näyttäytyä harmonisina. Epäsymmetrisyyksien osoittaminen on nähdäkseni erityisen tärkeää paitsi vaikuttavuusinvestoimisen ymmärtämisen kannalta yleisesti, myös sen yhteiskuntapoliittista soveltuvuutta arvioidessa. Täten esitänkin, että vaikuttavuusinvestoimista tai sitä laajempaa ’’vaikuttavuusajattelua’’ on hedelmällistä tulkita sinänsä mielekkäinä tapoina lähestyä yhteiskuntapolitiikkaa, mutta tärkeää on silti huomioida, että ne eivät kuitenkaan ole täysin ongelmattomia tai varsinkaan automaattisia ’’win-win-ratkaisuja’’ maailman kompleksisia yhteiskunnallisia ja ekologisia ongelmia jäsentäessä
