Ensimmäisen lapsen saaneiden äitien kokemuksia vertaistuesta

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla millaista vertaistukea ensimmäisen lapsen saaneet äidit ovat saaneet Esikko-ryhmästä arkeensa. Tavoitteena on saada tietoa, jolla Esikon ryhmänohjaajat ja Oulun kaupungin perhepalvelut voivat kehittää ryhmän toimintaa ja merkityksellisyyttä. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu vanhemmuudesta, äitiydestä ja arjen muutoksista ensimmäisen lapsen myötä sekä vertaistuesta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja aineiston keruu toteutettiin ryhmän teemahaastatteluna. Haastatteluun osallistui viisi äitiä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Tulosten perusteella äidit kokivat, että vertaistukiryhmästä on saatu uusia sosiaalisia suhteita ja emotionaalista tukea on löytynyt saman henkisistä ihmisistä. Ryhmä toi mielekkyyttä arkeen sekä käytännön neuvojen ja kokemusten jakaminen koettiin tärkeiksi arjen sujumisen kannalta. Tulosten mukaan Esikko-ryhmä oli osa äitien sosiaalista verkostoa, jossa sai ymmärrystä vertaisiltaan ja ratkaisuja ongelmiin. Äidit toivoivat vertaisryhmätoimintaa myös kesäajalle sekä toivat esille, että oman henkisen ryhmän löytäminen on tärkeää. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää vertaistukitoiminnan kehittämisessä kohderyhmän tarpeita vastaamaan sekä toiminnan tiedottamisen kehittämiseen. Äidit olivat kiinnostuneita saamaan tietoa muista Oulussa toimivista ryhmistä. Neuvola oli antanut tiedon äideille Esikkoryhmästä, joten se voisi tiedottaa muistakin vertaistukiryhmistä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla ryhmänohjaajien kokemusten kerääminen vertaistuen merkityksestä vanhempien arkeen. Vanhemmille voisi myös toteuttaa opinnäytetyöni kaltaisen haastattelun syksyllä ja keväällä. Tällöin saisi luotettavaa tietoa vertaistuen merkityksestä koko lukukauden ajalta.The thesis describes how mothers, who have had their first child, experienced peer support at Esikko-group and what the support has given into their daily lives. Esikko-groups are destined for first child parents. The aim of this study was to get knowledge of this support method to the group instructors and family services in Oulu city to further develop the activity and significance of Esikko-groups. Theoretical part of the thesis is about peer support, parenthood, motherhood and everyday changes that the firstborn brings about. This study is qualitative and data was collected using theme-based group interviews. Interviewees were five mothers and they were all on parental leave. Thematic analysis method was used to analyse the data by themes. Results indicated that mothers experience the peer support group as a new social relationship and they did receive emotional support from congenial company. When mothers shared practical advice and experiences, they felt that it affected their daily life. Results showed that the Esikkogroup was a part of mother’s social network where they found understanding and solutions to their problems. Mothers wish that peer support activity could also be organized during summertime. The results of this thesis can be useful when developing peer support activities to match the needs of first-time mothers and for the purpose of finding efficient ways to inform the target group of these peer support activities. These mothers were interested to get more information about other groups that Oulu city is offering. One development proposal is that child welfare clinic could distribute information of other peer support groups to parents. It would be useful to study the experiences of mothers on long time effects, which would make the data more prevalent. Furthermore, interviewing the group instructors would provide insight into how this support method influences the everyday lives of new parents

Research questions and approaches for computational thinking curricula design

Teaching computational thinking (CT) is argued to be necessary but also admitted to be a very challenging task. The reasons for this, are: i) no general agreement on what computational thinking is; ii) no clear idea nor evidential support on how to teach CT in an effective way. Hence, there is a need to develop a common approach and a shared understanding of the scope of computational thinking and of effective means of teaching CT. Thus, the consequent ambition is to utilize the preliminary and further research outcomes on CT for the education of the prospective teachers of secondary, further and higher/adult education curricula

Microscope for biological research in space

Understanding how space environment affects on biological systems has become especially important now, when manned space exploration missions beyond the low Earth orbit are under planning. Mini Fluorescence Microscope is European Space Agency's project with an objective to develop a breadboard model of a microscope that could advance radiation and gravity related biological research in space. A flight model of the microscope would be developed in the subsequent project. The purpose of this thesis is to investigate the potential of a miniaturized fluorescence microscope in space research. The thesis consists of three main topics. First, the purpose is to specify the fundamental questions in space biology that could be studied with microscopy approaches. Secondly, the state of the art in miniaturized microscopes and space microscopy are reviewed. Lastly, it is determined what are the potential platforms for this kind of instrument. Based on the review, applications for miniaturized fluorescence microscope in space research are diverse. The health threats for humans in space are more or less characterized, but the underlying cellular mechanisms are poorly understood and require more research. Studying the survivability of microorganisms would benefit space exploration in many ways, such as by supporting the further development of planetary protection policies. The smallest of the reviewed microscopes were not standalone instruments and the microscopes previously used in space were relatively large. There is a need for more independently functioning and compact space microscope. The potential platforms are facilities on-board the International Space Station, CubeSats and rovers.Suunniteltaessa miehitettyjä avaruuslentoja Maan matalan kiertoradan ulkopuolelle, on yhä tärkeämpää ymmärtää miten avaruusympäristö vaikuttaa biologisiin systeemeihin. Mini Fluorescence Microscope on Euroopan avaruusjärjestön projekti, jonka tavoitteena on kehittää prototyyppi mikroskoopista, joka edistäisi säteilyyn ja painovoimaan liittyvää biologista tutkimusta avaruudessa. Lentomalli mikroskoopista kehitettäisiin seuraavassa projektissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä pienikokoisen fluoresenssimikroskoopin käyttö mahdollistaisi avaruustutkimuksessa. Tutkielma koostuu kolmesta pääkohdasta. Ensimmäiseksi määritellään ne avaruusbiologian peruskysymykset, joita voitaisiin tutkia mikroskopiamenetelmillä. Seuraavaksi tarkastellaan pienikokoisten mikroskooppien ja avaruusmikroskooppien teknisiä ratkaisuja. Lopuksi määritellään mitkä olisivat mahdollisia käyttöalustoja tällaiselle mittalaitteelle. Tutkielman johtopäätös on, että pienikokoisella fluoresenssimikroskoopilla on monipuolisia sovelluskohteita avaruustutkimuksessa. Avaruusympäristön ihmiselle aiheuttamat terveysuhat ovat jokseenkin määritelty, mutta niiden taustalla olevia solutason mekanismeja ymmärretään huonosti. Mikrobien selviytymisen tutkiminen avaruusympäristössä tukisi esimerkiksi planeettojen suojelupolitiikan kehittämistä. Pienimmät tarkastelluista olemassa olevista mikroskoopeista eivät olleet itsenäisesti toimivia laitteita, ja avaruudessa käytetyt mikroskoopit olivat puolestaan suhteellisen suurikokoisia. Itsenäisemmin toimivalle kompaktille avaruusmikroskoopille on siis tarvetta. Mahdollisia käyttöalustoja ovat kansainvälisen avaruusaseman laitteistot, CubeSatit ja mönkijät

How sharing economy platforms create trust amongst the participants and towards the platform in Finland

This thesis aims to shed light to the currently unanswered question of how sharing economy companies build trust between the platform and peers. The question will be answered on a practical level, by presenting the tools being used in Finnish sharing economy companies, structured based to a multi-dimensional trust model into an integrative framework. This paper will also discuss the interplay and the relationships of the three parties involved, peers and a platform, in the context of the tools and mechanism identified. This research was conducted by combining the previous literature with insight from the field and analyzing and categorizing the results on top of a Tan and Sutherlands (2014) trust model. The previous knowledge was explored through an extensive literature review, also looking into the trust- building mechanisms in the neighboring fields, such as e-commerce, and to gain practical insights from the field, semi-structured interviews with experts were conducted. The findings of this work give an overview of the broad spectrum of the trust-building tools and mechanisms used in the field. These include similarities to the neighboring fields, but also some completely new sharing economy specific tools and mechanisms were identified. One of the key- findings was that sharing economy platforms in Finland tend to find the interpersonal trust-creation more significant than building trust towards the platform and thus, most of the tools used are also targeted to this relationship

La mort de l'Homme en tant qu'événement politique: Une analyse deleuzienne de la politique moderne

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.La mort de Dieu, dont parla Nietzsche, est un phénomène épistémologique : Dieu est devenu inutile pour le savoir dès que l'Homme s'est substitué à Dieu comme pièce centrale de l'épistémè. Dans le système représentatif du savoir, la conscience humaine discerne les représentations des objets et les systématise, tandis qu’auparavant le savoir s'approchait de la vérité absolue de Dieu. Pourtant, en définissant le monde en en discernant les parts, le système représentatif met fin aux concepts universels et infinis – tel l'Homme comme subjectivité abstraite au centre de l'épistémè. D'où la mort de l'Homme. Parce que l'épistémè n'est pas distincte de la politique, il faut qu'il y ait un rapport entre le changement d'épistémè et le développement politico-économique. Dès lors, un phénomène associable à la mort de l'Homme doit aussi exister en politique. Comme il n'y a pas encore de recherche sur ce sujet, la première tâche de cette recherche est de montrer que la mort de l'Homme peut être liée à certains phénomènes sociaux et politiques – puis d’analyser cette liaison. L'approche théorique est ici deleuzienne. Son pluralisme laisse voir les points arbitraires qui existent encore dans le système représentatif mais, parce qu'ils sont systématisés, il n'y a pas de place pour une décision non systémique. Comme un système fermé se réalisera nécessairement selon ses règles, la systématisation sans force extérieure et arbitraire peut rendre la politique et la vie sociale complètement systématisées (Deleuze & Guattari, Foucault, Sartre, Wiggins). Une généalogie nietzschéenne de la sécularisation montre que, si les idéologies n’existent plus, l’élite n’a pas pour autant transmis le pouvoir au peuple : le pouvoir s’est déplacé de l’élite vers le système lui-même (Nietzsche, Tocqueville, Weber, Polanyi, Negri). La démocratie est ainsi un spectacle qui participe à l'illusion que les gens sont au pouvoir, tandis que le pouvoir est déplacé vers le système politique, dont l'économie de plus en plus précise systématise la société. À cause de cette illusion, les gens se répriment de plein gré. J'appelle cet événement la mort de l'Homme en tant qu'événement politique et l'illustre par analogie avec le mythe du zombi (Sennett, Heidegger, Deleuze).Jumalan kuolema, jota Nietzsche julisti, on epistemologinen ilmiö: Jumalasta on tullut merkityksetön tiedolle, sen jälkeen, kun Ihminen syrjäytti Jumalan epistemologian keskipisteenä. Representatiivisessa tiedon järjestelmässä inhimillinen tietoisuus erittelee objektien representaatioita ja järjestää ne systemaattisesti, kun aiemmin tiedon tuli lähestyä Jumalan absoluuttista totuutta. Kuitenkin, määrittäessään maailmaa eristämällä sen osia toisistaan, representatiivinen systeemi rajaa ja näin ollen lopettaa universaalit ja ikuiset käsitteet – selllaiset kuin Ihminen abstraktina subjektiviteettina episteemin keskiössä. Tätä tarkoitetaan Ihmisen kuolemalla. Episteemi ei ole erotettavissa politiikasta ja niinpä epistemologisten muutosten ja poliittis-taloudellisen kehityksen välillä on oltava suhde. Niinpä myös politiikasta tulisi löytyä Ihmisen kuolemaa vastaava ilmiö. Koska tätä aihetta ei ole vielä tutkittu, tämän tutkimuksen tehtäväksi asettuu ennen kaikkea osoittaa, että Ihmisen kuolema on liitettävissä joihinkin sosiaalisiin ja poliittisiin ilmiöihin – ja sitten analysoida tätä yhteyttä. Teoreettinen lähestymistapa on deleuzelainen. Hänen pluralisminsa auttaa näkemään ne arbitraariset pisteet, jotka representatiivisessa systeemissä yhä ovat olemassa, vain systematisoituina niin, ettei systeemissä enää ole tilaa epäsystemaattiselle ratkaisulle. Suljetun systeemin toteuttaessa itsensä tarkalleen lakiensa mukaisesti, systeemi ilman ulkoista ja mielivaltaista voimaa voi johtaa politiikan ja sosiaalisen elämän täyteen systematisointiin. Tärkeimmät lähteet: Deleuze & Guattari, Foucault, Sartre, Wiggins. Modernin, sekulaarin yhteiskunnan nietzscheläinen genealogia osoittaa, että eri voimat on sekularisoitu vain toisistaan, eikä ideologioista, jotka yhä ovat olemassa, ja että yhteiskunnan hallinto ole sekularisoitu mielivaltaiselta eliitiltä kansalle, vaan systeemille itselleen. Tärkeimmät lähteet: Nietzsche, Tocqueville, Weber, Polanyi, Negri. Demokratia olisi näin spektaakkeli, joka palvelee illuusiota, että ihmiset olisivat vallassa, kun valta todellisuudessa on siirtynyt poliittiselle systeemille, jonka aina vain tarkempi ekonomia systematisoi yhteiskunnan. Niinpä ihmiset alistaisivat itsensä omasta vapaasta tahdostaan. Tätä ilmiötä kutsun Ihmisen kuolemaksi poliittisena tapahtumana ja havainnollistan sitä analogialla zombi-myyttiin. Tärkeimmät lähteet: Heidegger, Deleuze, Sennett. Koska tutkimuksen pyrkimys on osoittaa ongelmia, ja hahmottaa niitä uudestaan, se avaa mahdollisuuksia lukuisille kiinnostaville jatkotutkimuksille

Kiertotalouspuiston metahallinta: Nokian ECO3

Tutkimus käsittelee kiertotalouspuiston ympärille kehittyneen verkoston metahallintaa, jota kunnallishallinto harjoittaa. Kiertotalouspuistot ovat kiertotaloudelliseen liiketoimintaan keskittyneitä yritysalueita. Kiertotaloudella viitataan talousmalliin, jossa energiankulutusta pyritään vähentämään ja energia sekä materiaali pyritään pitämään kierrossa talousjärjestelmässämme mahdollisimman kauan. Kiertotalouden edistäminen yhteiskunnassamme on välttämätöntä, jotta on mahdollista saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi asetettuja päästövähennystavoitteita. Yksi keino kunnille edistää kiertotalouden toteutumista yhteiskunnassa on perustaa kiertotalouspuistoja, joiden toimintaa kunta voi tietoisesti ohjata ja kehittää. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, miten paikallishallinto voi kehittää kiertotalouspuiston avulla kiertotalouden edistymistä yhteiskunnassa, ja miten se voi ohjata ja kehittää kiertotalouspuiston toimintaa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ydin on metahallinnan teoria. Hallinta tarkoittaa yhteiskunnan toimimista verkostojen avulla. Verkostojen kuvaillaan useimmiten olevan kuitenkin itseohjautuvia, joten jotta verkostoista saataisiin irti niiden avulla tavoiteltuja päämääriä ja vaikutuksia, tarvitaan metahallintaa. Metahallinta viittaa verkostojen ohjaamiseen ja niiden johtamiseen, ja näin ollen metahallinnan avulla voidaan ensinnäkin potentiaalisesti saada verkostoista irti haluttuja hyötyjä, kuten tehokkaita lopputulemia. Toiseksi metahallinnalla pyritään usein varmistamaan verkostojen demokraattisuus, joskin tämä tutkimus keskittyy ennen kaikkea ensimmäiseksi esiteltyyn, tehokkaiden lopputulemien varmistamiseen. Metahallinnan teorian lisäksi teoreettinen viitekehys esittelee kiertotaloutta talousmallina, ideana, politiikkatoimena ja kiertotalouspuistojen muodossa. Tutkimusta varten toteutettiin 11 puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavien edustamat organisaatiot toimivat osana Nokialla sijaitsevan ECO3 kiertotalouspuiston ympärille syntynyttä verkostoa. Haastateltavien joukko edusti Nokian kaupunginhallintoa, julkisomisteisia yrityksiä, yksityisiä yrityksiä sekä Tampereen yliopistoa. Haastattelujen lisäksi aineistona toimi lisänä erilaiset verkkolähteet, kuten Nokian kaupungin nettisivut. Tutkimuksen analyysi toteutettiin teoriaohjaavalla analyysitavalla, jossa teoriasta saa tukea aineiston käsittelyyn, mutta analyysitapa ei myöskään estä luomasta uutta tietoa. Analyysin perusteella voidaan todeta, että paikallisen tason julkinen toimija voi harjoittaa tuloksellisesti metahallintaa kiertotalouspuistossa ja vaikuttaa siten myös alueellisen kiertotalouden edistymiseen. Paikallisen tason julkisen toimija voi toteuttaa metahallintaa kiertotalouspuistossa aineiston perusteella kuudella eri tavalla: 1) muotoilemalla institutionaalisia olosuhteita, jossa verkosto toimii, 2) luomalla relevantteja kontakteja kiertotalouspuiston ja sen ulkopuolisten toimijoiden välille, 3) laajentamalla kiertotalouspuistoa ja sen ympärille syntynyttä verkostoa halutunlaisilla toimijoilla, 4) vuorovaikuttamalla verkostossa, 5) antamalla hallinnollista tukea esimerkiksi lupaprosesseissa ja 6) tuottamalla jälkihoitoa jo sijoittuneille yrityksille. Verkoston toimivuuden vuoksi olennaista on hyvät aloitusolosuhteet, johon lukeutuu verkostossa yhteiseksi koettu päämäärä. Analyysin perusteella kiertotalouspuiston ympärille kehittyneen verkoston jaettu päämäärä liittyy kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämiseen. Kompleksisiin kriiseihin, kuten ilmastokriisiin vastaaminen vaatii sektorirajat ylittävää laajaa yhteistyötä. Kunnat ympäri Suomea tekevät hiilineutraaliuteen ja kestävyyteen liittyviä tiekarttoja. Metahallinta on kunnille keino mobilisoida eri sektoreilla operoivia organisaatioita ja ihmisiä toimimaan aiempaa kestävämmin, muun muassa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Kiertotalouspuistot ja niiden metahallinta on yksi oiva esimerkki siitä, miten kunnat voivat ohjata alueellaan toimivia yrityksiä tuottamaan tavaroita, materiaaleja, energiaa tai palveluita aikaisempaa ympäristöystävällisemmin, mikä puolestaan voi vaikuttaa suoraan kunnan alueella tuotettuihin hiilidioksidipäästömääriin

Vaatimusten viidakko – selvitys monikansallisten yritysten hankintaketjun vastuullisuusvaatimuksista

Suuret monikansalliset yritykset asettavat niiden tavaran- ja palveluidentoimittajille sekä alihankkijoille vastuullisuus-vaatimuksia. Selvityksessä tarkastellaan, millaisia nämä vaatimukset ovat. Tulosten toivotaan hyödyttävän suomalaisia kansainvälisille markkinoille suuntaavia ja liiketoimintansa kasvattamista haluavia pk-yrityksiä sekä neuvontaa antavia viranomaistahoj

Joustava työmarkkina-asema ja mielipiteet aktivoinnista työssä olevalla väestöllä

Osa-aikainen ja määräaikainen työ ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisilla työmarkkinoilla. Työttömien aktivointi on yleistynyt 1990-luvun laman seurauksena ja aktivointi nauttii yhteiskunnassa kannatusta. Tutkimusten mukaan joustavaan työmarkkina-asemaan liittyy erilaisia riskejä verrattuna kokoaikaiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Sekä osa-aikaisessa, että määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien työttömyysriski on kokoaikaisesti ja toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa työskenteleviä korkeampi. Olen kiinnostunut siitä, onko joustavassa työmarkkina-asemassa työskentely yhteydessä mielipiteeseen työttömien aktivoinnista. Tutkin suomalaisten työssä olevien suhtautumista työttömien aktivointiin. Lähestyn aktivointia aktiivisen kansalaisuuden ja aktiivisen työvoimapolitiikan käsitteistön kautta. Työttömien aktivoinnin keskiössä on oikeudet ja velvollisuudet. Työtön on velvollinen olemaan aktiivinen työnhakija ollakseen oikeutettu työttömyysturvaan. Keskityn tutkielmassani joustavassa työmarkkina-asemassa olevien työllisten mielipiteeseen. Joustavalla työmarkkina-asemalla tarkoitan kokoaikaisesta ja toistaiseksi voimassa olevasta työsuhteesta poikkeavissa työsuhteissa työskenteleviä henkilöitä. Joustava työmarkkina-asema terminä kattaa myös yrittäjät, jotka eivät ole kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Vastaan tutkielmassani kahteen erilliseen tutkimuskysymykseen: ”Onko määräaikaisessa työsuhteessa työskentely yhteydessä mielipiteeseen aktiivisesta kansalaisuudesta ja aktiivisesta työvoimapolitiikasta?” ja ”Onko kokoaikatyöstä poikkeavassa työaikamuodossa työskentely yhteydessä mielipiteeseen aktiivisesta kansalaisuudesta ja aktiivisesta työvoimapolitiikasta?”. Tutkin joustavassa työmarkkina-asemassa olevien suomalaisten mielipiteitä Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuonna 2020 tilaamalla ja Taloustutkimuksen keräämällä arvo- ja asennetutkimuksen aineistolla. Tutkimusmenetelmänä käytän logistista regressioanalyysiä. Analyysini perusteella osa-aikaisessa ja muussa kokoaikaisesta työaikamuodosta poikkeavassa työsuhteessa työskentely on yhteydessä kielteisempään mielipiteeseen työttömien aktivoinnista verrattuna kokoaikatyössä oleviin. Työntekijäasemassa olevat henkilöt suhtautuvat aktivointiin opiskelijoita kielteisemmin ja poliittisen oikeiston kannattajat suhtautuvat aktivointiin vasemmistoa myönteisemmin. Mittaan aktivointia muuttujilla, joissa kysytään vastaajan mielipidettä vastikkeellisesta työttömyysturvasta; minkä tahansa työn vastaanottamisesta, mikäli vaihtoehtona on työttömyys; velvollisuudesta tehdä työtä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi ja siitä, onko työllisyystoimien kohdentaminen oikein muuta kuin ansiotyötä tekeville

Yhteiskuntavastuu ja lainsäädäntö – Katsaus yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviin lainsäädäntökehityskulkuihin eri puolilla maailmaa

Tällä paperilla on tarkoituksena antaa kokonaiskuva yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvistä lainsäädäntökehityskuluista eri puolilla maailmaa. Lainsäädännön kehitys tulee koskettamaan myös suomalaisia yrityksiä esimerkiksi EU:n säädöshankkeiden kautta. Monen lainsäädösprojektin pyrkimyksenä on huolellisuusperiaatteen noudattamisen ja raportointivelvoitteiden asettamisen kautta ehkäistä yhtiöiden ja niiden toimintaketjujen osallisuutta ihmisoikeus- ja ympäristörikkomuksii