Inspection on materials contributing to the knowledge of terrestrial Isopoda (Crustacea, Oniscidea) in Finland

Identifications of 226 terrestrial isopod samplesmostly coming from the unidentified domestic material stored in the Finnish Museum of Natural History, and from our field surveys referred to the following species; Hyloniscus riparius, Trichoniscus pusillus, Oniscus asellus, Porcellio dilatatus, P. spinicornis, P. scaber, Cylisticus convexus, Trachelipus rathkii, Armadillidium opacum, A. pictum, A. pulchellum, A. nasatum, A. vulgare and A. zenckeri. Field populations of A. vulgare and H. riparius were recorded for the first time in Finland, while T. rathkii specimens from Lapua prove that isopods’ distrubution reaches the Finnish inland.We also revisited thematerial donated tomuseum collections by the late Professor E. Palmén and we found old samples of P. dilatatus collected in greenhouses in Helsinki, Salo and Halikko and identified but not published by him. We also discuss the ranges of terrestrial Isopoda in Finland where they live at the northern margins of their distributions

Increased number of observations and notes of offspring production in the invasive orb-web spider Argiope bruennichi (Scopoli, 1772) (Araneae; Araneidae) in Finland

Prior to 2005, the orb-web spider Argiope bruennichi (Scopoli, 1772) was unknown in the Finnish spider fauna. In 2005–2010, four specimens in three localities were found by laymen. In 2011, 13 specimens were observed in various parts of southern Finland. The sample sites are separated by long distances suggesting that A .bruennichi specimens are spread by anemochory, i.e. by ballooning. All the individuals were females. Two cocoons (egg sacks) constructed by one of the two females reared in captivity and one cocoon constructed outdoors by another female yielded live offspring. Whether young A. bruennichi passed the winter in cocoons in Finland or arrived from abroad in spring 2011 prior to reaching maturity during summer of the same year is unknown. Here we compile the records of A. bruennichi gathered in Finland in 2005–2011. We document the arrival and reproduction of this alien spider at the northernmost edge of its range and discuss its dispersal in Northwest Europe and factors related to the establishment of permanent populations in general

A response to the comments by Heylen et al. in the preceeding article

-

First report of Ixodes frontalis (Acari: Ixodidae) in Finland, an example of foreign tick species transported by a migratory bird

Two small and dark coloured engorged tick nymphs of 2.8mm and 1.5mmin lengthwere found attached to the skin near the eyes and the beak of a Tree pipit (Anthus trivialis L.) captured for banding in the island of Lågskär in May 2005. The tick nymphs were morphologically identified as Ixodes frontalis Linnaeus. This species has not been previously reported from Finland

Pellon käyttö, maaperän ominaisuudet ja lieroyhteisöjen maantieteellinen vaihtelu

Tämän Monimuotoisuuden tutkimusohjelmassa (MOSSE 2003-2006) toteutetun tutkimuksentavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva viljelymaan laadun kannalta tärkeiden lierojenesiintymisestä Suomen peltomaissa ja tunnistaa tärkeimmät runsauden vaihtelua aiheuttavat tekijät.Tarkoitusta varten kerättiin kenttäaineisto Etelä-Suomesta Lappiin ulottuneella näytteenotolla.Näytteet otettiin syksyjen 2004 ja 2005 aikana yhdeltätoista MTT:n tutkimusasemalta, asemienpelloille aiemmin perustetun maaperäseurannan näytepisteistä (yhteensä 53 peltopistettä). Pisteistäkerättyä maaperäaineistoa käytettiin yhdessä peltojen viljelyhistoriatietojen kanssa lieroyhteisöjenvaihtelun syiden selvittämisessä. Tulosten perusteella Suomen peltojen lierolajiston muodostaayhdeksän lajia: neljä karikekerroksen lajia (onki-, metsä, rusko- ja punaliero), neljä pintamaan lajia(pelto-, multa-, harmaa- ja viherliero) ja yksi syvälle kaivautuva laji (kasteliero). Näistä yhdeksästälajista yleisimmin esiintyivät pelto- kaste- ja onkiliero. Keskimäärin pellossa esiintyi kaksi japellon pientareella neljä lierolajia. Lierojen keskimääräinen yksilötiheys oli pellolla runsaat 100yksilöä neliömetriä kohden kun taas pientareella tiheys oli yli kaksinkertainen siihen verrattuna.Lierojen runsaus vaihteli kokonaan tyhjistä peltopisteistä (3 pistettä) pisteisiin, joissa tiheys vastasilähes tuhatta yksilöä ja tuorepaino runsasta 300 grammaa neliömetrillä. Kun pellot, jotka kaikkiolivat kivennäismailla, jaettiin maalajin perusteella neljään luokkaan (savet, hiesut, hienot hiedat jakarkeat maat) erottuivat hiesut ja hienot hiedat muista korkean lierorunsauden maalajeina. Yleisinpellonkäyttö näytteenottohetkellä oli viljan viljely, säilörehunurmi tai laidun. Laitumilla lierojenkokonaistiheys oli selvästi muita pellonkäyttömuotoja korkeampi. Runsaat viljavuodetviljelykierrossa, ja vastaavasti taajaan tehty maanmuokkaus ja vähäiset nurmivuodet, olivatalentaneet lierojen kokonaismäärää hiesumailla mutta nostaneet hienoilla hietamailla. Kunmaalajin, pellonkäytön ja viljavuosien määrän yhteys lierojen kokonaisrunsauteen otettiinhuomioon, ei kokonaisrunsaudessa ollut enää merkittäviä eroja eri osissa maata sijaitsevientutkimusasemien välillä. Tulosten perusteella pellon maaperän luontaiset ominaisuudet asettavatlierojen esiintymiselle puitteet, joissa viljely muovaa lieroyhteisön rakennetta. Tulostenavulla voidaan entistä paremmin ennakoida lieroyhteisön vastetta viljelytapojen muutoksiinerilaisissa olosuhteissa. Tulosten ensimmäinen sovelluskohde on ollut eri maalajeille määriteltyjenlierorunsauksien vertailuarvojen tarkentaminen maatalousneuvonnan käyttämässä viljelymaanlaadun arvioinnissa

LUMOliero – Suomen peltojen lieroyhteisöjen peruskartoitus (2004-2006)

Tämän Monimuotoisuuden tutkimusohjelmaan (MOSSE 2003-2006) kuuluvan hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä suomalaisen viljelymaan biologisesta monimuotoisuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä monimuotoisuuden toiminnallisesta merkityksestä. Tutkimuskohteena ovat peltomaan lierot. Lieroyhteisöjen alueellisesta vaihtelusta muodostetaan kokonaiskuva pyrkien tunnistamaan vaihtelua aiheuttavat avaintekijät. Tuloksia käytetään hyväksi ennakoitaessa lieroyhteisön vastetta viljelytapojen muutoksiin sekä kehitettäessä viljelymaan laadun arviointimenetelmiä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa koottiin yhteen aikaisemmat tutkimustulokset lierojen esiintymisestä suomalaisissa peltomaissa. Syksyjen 2004 ja 2005 aikana toteutetulla kenttäturneella koottiin entistä kattavampi aineisto lieroyhteisöjen maantieteellisestä vaihtelusta hyödyntäen MTT:n toimipaikoilla 1990-luvulla aloitetun maaperäseurannan näytepisteverkkoa. Näytteenotto tehtiin yhdellätoista paikkakunnalla (eteläisin Mietoinen, pohjoisin Rovaniemi), kaikkiaan tutkittuja peltoja oli 53. Näytteitä otettiin sekä lohkon viljellyllä osalla että piennaralueella. Näytteenoton yhteydessä kerättiin lisäksi tietoa lierojen merkityksestä peltomaan huokosrakenteelle. Lierojen runsaudenvaihtelun ja yhteisöjen lajikoostumuksen vaihtelun selittämiseksi aineisto yhdistetään näytepisteistä aiemminkerättyyn tietoon maalajista ja maan kemiallisista ominaisuuksista sekä pellonkäyttötietoihin. Lieroaineisto museoidaan ja liitetään Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin ja tietojärjestelmään kansalliseksi referenssiaineistoksi. Tutkimus pyrkii olemaan avaus viljelymaan laadun biologiselle seurannalle Suomessa. Tavoitteena on, että kenttäkartoitus olisi alku lieroseurannalle, joka tultaisiin toistamaan näytepisteissä noin 10 vuoden välein. Esittelemme tutkimuksen lähtökohtia, työtapoja ja hankkeen ensivaiheen alustavia tuloksia

Reliability of temperature signal in various climate indicators from northern Europe

We collected relevant observational and measured annual-resolution time series dealing with climate in northern Europe, focusing in Finland. We analysed these series for the reliability of their temperature signal at annual and seasonal resolutions. Importantly, we analysed all of the indicators within the same statistical framework, which allows for their meaningful comparison. In this framework, we employed a cross-validation procedure designed to reduce the adverse effects of estimation bias that may inflate the reliability of various temperature indicators, especially when several indicators are used in a multiple regression model. In our data sets, timing of phenological observations and ice break-up were connected with spring, tree ring characteristics (width, density, carbon isotopic composition) with summer and ice formation with autumn temperatures. Baltic Sea ice extent and the duration of ice cover in different watercourses were good indicators of winter temperatures. Using combinations of various temperature indicator series resulted in reliable temperature signals for each of the four seasons, as well as a reliable annual temperature signal. The results hence demonstrated that we can obtain reliable temperature information over different seasons, using a careful selection of indicators, combining the results with regression analysis, and by determining the reliability of the obtained indicator.Peer reviewe

Climate and mating systems as drivers of global diversity of parental care in frogs

Aim Amphibians exhibit unusually diverse reproductive modes, including a wide array of parental care strategies. The evolutionary drivers of this diversity, however, remain unclear. Here, we investigate three major factors that might predict interspecific variation in parental care strategies: climate, intrasexual selection and social environment. We hypothesize that some forms of care evolved to cope with harsh conditions, such as dry or unpredictable habitats. We contrast this prediction with the hypothesis that parental roles have co‐evolved with the social environment and mating systems. Location Global. Major taxa studied Frogs and toads (Amphibia: Anura). Time period Extant taxa that represent c . 220 Myr of evolutionary history. Methods Using geographical and behavioural data for 971 species of frogs and toads that represent 45 anuran families, we quantified the global distribution of four forms of parenting separately for males and females: nest building, nest and/or tadpole attendance, carrying and nourishment. We used phylogenetic comparative analyses to investigate whether climate, social environment and mating systems predicted interspecific variation in parental care. Results Our results showed that climatic effects contribute to parental care diversity: in cool and humid climates the males provide offspring attendance, whereas in predictable temperatures endotrophy occurs, whereby the female provides all nutrients for the offspring until metamorphosis. In addition, we found other associations between mating systems and forms of parental care: uniparental clutch attendance by males is present in species with territorial defence, whereas cooperative nest building co‐occurs with sperm competition. The type of parental care is not associated with adult sex ratios. Main conclusions No specific form of care is associated with hostile environments; in fact, some forms of care occur in beneficial conditions, whereas others are used independently from the climate. Instead, parenting diversity has co‐evolved closely with mating systems in frogs