Keinoja puheen ymmärtämisen kuntoutukseen

Peer reviewe

Oral language comprehension interventions in school-age children and adolescents with developmental language disorder : A systematic scoping review

Peer reviewe

Oral language comprehension interventions in 1-8-year-old children with language disorders or difficulties : a systematic scoping review

Background and aims: The most severe problems in language manifest as difficulties in comprehending oral language. These difficulties are persistent and expose individuals to several risk factors. There is a lack of intervention research in the area of oral language comprehension, and no reviews have focused solely on oral language comprehension interventions in young children. The aim of this review was to identify interventions targeting oral language comprehension in children 8 years or younger with language disorders or difficulties. The review also examined the possible intervention foci, efficacy, and level of evidence of these interventions. Methods: A systematic scoping review of eight databases was carried out. Twenty of 2399 articles met the inclusion criteria and a further six articles were identified through reference lists of sourced articles. These 26 articles described 25 studies. Altogether 2460 children aged 1-8 years participated in the 25 studies. The data from these studies were extracted and analysed, and the intervention foci, efficacy, and level of evidence were evaluated. Main contribution: The reviewed interventions focused on three aspects: modifying the communicative environment of the child; targeting aspects of the child's language; or targeting the child's language processing. Of the included studies, 80% indicated positive effects on participants' oral language comprehension. The level of evidence of the included studies varied. With few exceptions, researchers and practitioners can have moderate confidence in the results of the included studies indicating that it is possible to ameliorate difficulties in oral language comprehension. Conclusions: This review summarises the existing evidence on oral language comprehension interventions in young children with language disorders or difficulties. The evidence base is still limited, and more research is urgently needed. The results suggest that though not all interventions seem to provide desired outcomes, there are several interventions indicating efficacy to target problems in oral language comprehension in 1-8-year-old children with language disorders or difficulties. A careful choice of therapy technique and collaboration with people in the child's environment is required to maximize outcomes. Implications: The results suggest that young children's oral language comprehension skills can be improved by guiding parents and clinicians in their communication strategies, and by clinician-implemented interventions targeting aspects of the child's language. The research on interventions targeting children's language processing is limited, and the results mixed. The present study provides information on different oral language comprehension interventions and their outcomes. The findings are readily applicable for clinical use.Peer reviewe

Puheen ymmärtämisen kuntoutus kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö

Peer reviewe

Narkotikatestning i arbetslivet

Denna anvisning om narkotikatestning i arbetslivet ersätter den år 2006 publicerade anvisningen. Lagen om integritetsskydd i arbetslivet (759/2004) reviderades 2004. Till lagen fogades bestämmelser om arbetsgivarens rätt att behandla uppgifter om arbetssökandes och arbetstagares narkotikabruk. Samtidigt fogades till lagen om företagshälsovård (1383/2001) bestämmelser om utförande av narkotikatest inom företagshälsovården och om arbetsgivarens skyldighet att utarbeta ett skriftligt antidrogprogram. Statsrådets förordning om utförande av narkotikatester (218/2005) innehåller bestämmelser om det praktiska genomförandet av narkotikatester. Under de senaste åren har det till dessa lagar fogats kompletteringar och preciseringar. I denna anvisning ges en beskrivning av god praxis för narkotikatestning i arbetslivet. De instruktioner som i den tidigare anvisningen har varit oklara eller bristfälliga har förtydligats och kompletterats. Dessutom har man beaktat de lagstiftningsändringar som har gjorts efter att den föregående anvisningen har publicerats. Syftet med anvisningen är att säkerställa att processen för narkotikatestning genomförs i enlighet med lagstiftningen och att man får en tillförlitlig bild av den testade personens eventuella narkotikabruk. Samtidigt är syftet att säkerställa att integritetsskyddet och andra grundläggande rättigheter för den som testas beaktas

Huumausainetestaus työelämässä

Huumausainetestaus työelämässä -ohje korvaa vuonna 2006 julkaistun samannimisen ohjeen. Yksityisyyden suojasta työelämässä annettu laki (759/2004) uudistui vuonna 2004. Lakiin lisättiin säännökset työnantajan oikeudesta käsitellä työnhakijoiden ja työntekijöiden huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja. Samalla työterveyshuoltolakiin (1383/2001) lisättiin säännökset huumausainetestien tekemisestä työterveyshuollossa ja työnantajan velvollisuudesta laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa kirjallinen päihdeohjelma. Työterveyshuoltolain nojalla on annettu valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä (218/2005), jossa säädetään huumausainetestien käytännön toteuttamisesta. Viime vuosina kyseisiin lakeihin on tehty lisäyksiä ja täsmennyksiä. Tässä ohjeessa on kuvattu hyvät menettelytavat huumausainetestaukseen työelämässä. Ohjeeseen on selkeytetty ja täydennetty edellisessä ohjeessa epäselviksi tai puutteelliseksi jääneitä ohjeistuksia ja siinä on huomioitu edellisen ohjeen jälkeen tehdyt lainsäädäntömuutokset. Ohjeen tarkoitus on varmistaa, että huumausaineiden testausprosessi kokonaisuudessaan suoritetaan säädösten mukaisesti ja saadaan mahdollisimman luotettava kuva testattavan huumausaineiden käytöstä. Samalla tarkoituksena on varmistaa, että testattavan yksityisyyden suoja sekä muut perusoikeudet huomioidaan asianmukaisesti

Ten simple rules for implementing open and reproducible research practices after attending a training course

Open, reproducible, and replicable research practices are a fundamental part of science. Training is often organized on a grassroots level, offered by early career researchers, for early career researchers. Buffet style courses that cover many topics can inspire participants to try new things; however, they can also be overwhelming. Participants who want to implement new practices may not know where to start once they return to their research team. We describe ten simple rules to guide participants of relevant training courses in implementing robust research practices in their own projects, once they return to their research group. This includes (1) prioritizing and planning which practices to implement, which involves obtaining support and convincing others involved in the research project of the added value of implementing new practices; (2) managing problems that arise during implementation; and (3) making reproducible research and open science practices an integral part of a future research career. We also outline strategies that course organizers can use to prepare participants for implementation and support them during this process