LCA database for building products, services, and systems – Description of the content and working methods

The emission database for building products and services – CO2DATA – was developed at the Finnish Environmental Institute (SYKE) by the request of the Ministry of the Environment and in collaboration with specialists of Life Cycle Assessment (LCA) for building products and buildings. The main target of the database is to support the design for low carbon and resource-efficient building by providing typical environmental data for products, services, and systems to be used in the assessment of alternative design solutions. An essential function of the CO2DATA database is to enable the preparation of climate reports for building designs. Climate reports will be required in the building permissions processes for new building and deep renovation in accordance with the new Government’s proposal for Build-ing Act. Climate reports can be calculated and formulated by combining the emission data based on CO2DATA with the information about the energy consumption and energy sources, and the information based on the bill of quantities. The purpose of this report is to explain how the environmental data of the database was developed and introduce what kind of sources were used. The purpose is also to give information about the structure and coverage of data and to support the correct use of data in the environmental assessment of buildings and building designs. The main indicator of the database is global warming potential (GWP). The database defines GWP values for products, services, and systems. The indicator is called as carbon footprint and defined as the total amount of greenhouse gases induced during the life cycle of the building, expressed as the weight of carbon dioxide equivalents. For all building products, the GWP is expressed in terms of kg CO2e per kg of product. Additional information – such as weight per m, m2 or m3 – is typically also given to help the conversion of the mass-based value. The specific GWP values of energy services are given in kg CO2e in relation to the energy unit of the service (kWh), and those of transportation services are defined in kg CO2e per load unit (ton) and the unit of transportation distant (km). The GWP values for construction and deconstruction of buildings are mostly given in terms of kg CO2e per building area unit (m2). LCA-tietokanta rakennustuotteille, palveluille ja järjestelmille Rakennustuotteiden ja -palvelujen päästötietokanta – CO2DATA – on kehitetty Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) ympäristöministeriön tilauksesta ja yhteistyössä rakennustuotteiden ja rakennusten elinkaariarvioinnin (Life Cycle Assessment, LCA) asiantuntijoiden kanssa. Tietokannan päätavoitteena on tukea vähähiilisen ja resurssitehokkaan rakentamisen suunnittelua tarjoamalla tyypillistä ympäristötietoa tuotteille, palveluille ja järjestelmille vaihtoehtoisten suunnitteluratkaisujen arviointiin ja vertailuun. CO2DATA -tietokannan olennainen tehtävä on myös mahdollistaa rakennussuunnitelmien ilmastoselvitysten laatiminen. Uudisrakentamisen ja peruskorjauksen rakennuslupaprosesseissa tullaan vaatimaan ilmastoselosteiden laatimista Valtioneuvoston uuden rakentamislakiehdotuksen mukaisesti. Ilmastoselvitys voidaan laskea ja muotoilla yhdistämällä CO2DATA -pohjaiset päästötiedot energiankulutusta ja energialähteitä koskeviin tietoihin sekä rakennussuunnitelman määräluetteloon perustuviin tietoihin. Tämän raportin tarkoituksena on selittää, miten tietokannan ympäristödata on kehitetty ja millaisia lähteitä tietojen valinnassa on pääosin käytetty. Tarkoituksena on myös antaa tietoa tietokannan rakenteesta ja kattavuudesta sekä tukea tiedon oikeaa käyttöä rakennusten ja suunnitelmien arvioinnissa. Tietokannan pääindikaattori on ilmastonlämpenemispotentiaali (GWP). Tietokanta määrittelee GWP-arvot tuotteille, palveluille ja järjestelmille. Tunnuslukua kutsutaan hiilijalanjäljeksi, ja se annetaan rakennuksen elinkaaren aikana syntyneiden kasvihuonekaasujen kokonaismääränä, ja sen yksikkönä käytetään kilogrammaa hiilidioksidiekvivalentteja (kg CO2e). Kaikille rakennustuotteille GWP ilmaistaan kilogrammoina hiilidioksidiekvivalentteja tuotekiloa kohden (kg CO2e/kg). Massaperusteisen arvon muuntamisen avuksi annetaan tyypillisesti myös lisätietoa – kuten tuotteen paino per m, m2 tai m3. Energiapalveluiden GWP-arvot annetaan energiayksikköä (kWh) kohden ja kuljetuspalveluiden arvot kuormayksikköä (tonnia) ja kuljetusetäisyyden yksikköä (km) kohden. Rakennusten rakentamisen ja purkamisen GWP-arvot annetaan pääosin rakennuksen pinta-alayksikköä (m2) kohti

The Role of Design Management in Sustainable Building Process

ABSTRACT Sustainable building (SB) brings about the required building performance with minimum adverse environmental impact, while encouraging improvements in economic, social, and cultural aspects. The role of design is essential. During the design materials and construction methods are specified and the setting in which the future occupants will use the building is determined. This paper analyses current design management practices in Finnish construction projects. The aim was to define the challenges that SB brings to the role of the chief designer (stated in the Finnish building code) and to understand how a chief designer contributes towards SB. Study found that the role is defined and practiced mostly as a technical supervisor keeping track that the necessary tasks are taken care of among the design team. General shared definition of a more fundamental meaning of the role is shallow. The means and mechanisms of performing the task rely on social interaction, influencing and leadership. A lot more power and effect could be got out of design management if these would be consciously involved. Sustainable building does not necessarily affect more tasks but it means new substance to be considered in the design decisions. The key impact that the chief designer can make is created through successful leadership of human creative competence

Description of nine new centipede species from Amazonia and related matters on Neotropical geophilomorphs (Chilopoda: Geophilomorpha)

Nine new species of geophilomorph centipedes, all from Amazonian sites, are described: one species belongs to Ballophilidae (ltyphilus demoraisi n.sp.), three to Geophilidae (Ribautia (Schizoribautia) difficilis n.sp., R. (R.)ducalis n.sp., R. (R.) proxima n.sp.), and five to Schendylidae (Pectiniunguis ducalis n.sp.). The ♂ allotype of Ityphilus crabilli PEREIRA, MINELLI & BARBIERI, 1994 is designated and described. Descriptive data and/or taxonomic comments are given for several Neotropical species of the genus Ribautia: R. (Schizoribautia) montana KRAUS, 1954 is regarded as a good species and redescribed from type material. R.(S.) seydi RIBAUT, 1923, R.(S.) peruana VERHOEFF, 1941 and R.(S.) titicacae TURK, 1955 are regarded here as distinct species. Ribautia silvana KRAUS, 1954 is placed in the subgenus Ribautia (Schizoribautia) and the ♂ holotype is described

Maalittamisen laajuutta käsittelevä kirjallinen aineisto : Yhteenveto

Maalittamisen laajuutta käsittelevä kirjallinen aineisto: Yhteenvet

Sistem Akuntansi Pembayaran Gaji Karyawan PT. Yasiga Sarana Utama

Pada kehidupan moderen tiap individu dituntut oleh berbagai kebutuhan hidup yang menjadi beban dalam menjalani hidupnya. Manusia dipaksa untuk bekerja demi memenuhi kebutuhan hiupnya. Dan memperoleh gaji dan upah yang dimana akan digunakan oleh tiap manusia tersebut untuk memenuhi kebutuhannya dan memperoleh kepuasan dalam kehidupan yang dijalaninya.. Pada perusahaan manapun Gaji ataupun upah menjadi sebuah hal yang sangat penting karena itu adalah sebuah faktor internal setiap karyawan dan menimbulkan semangat dan performa yang baik dalam bekerja. Dimana kinerja yang bagus dapat menunjang produktivitas perusahaan. Agar upah dapat diterima sesuai dengan hak karyawan dan aktivitas perusahaan dapat berjalan dengan lancar, maka perusahaan atau lembaga membutuhkan sistem dan prosedur yang baik. Salah satu bentuk sistem dan prosedur yang harus diterapkan adalah adanya sistem penggajian untuk membantu melaksanakan kegiatan pokok perusahaan

Elinkaariominaisuudet rakentamisen ohjauksessa

Rakennuksen elinkaariominaisuudet mahdollistavat rakennuksen tai sen osien vaihtoehtoisia käyttötapoja tai pitkäkestoista käyttöä. Tässä työssä rakennusten elinkaariominaisuudet jäsenneltiin seuraavasti: A. Monikäyttöinen rakennus (tiloilla useita käyttäjiä päivittäin). B. Monikäyttötilasarja (tilat sellaisenaan mahdollistavat käyttötarkoituksen muutoksia tulevaisuudessa). C. Sisäisesti muunneltava rakennus. D. Laajennettavissa oleva rakennus. E. Supistettavissa oleva rakennus. F. Siirrettävissä oleva rakennus (myös runko siirtyy). G. Uuteen käyttöön purettavissa oleva rakennus (rakennusosat hyödynnettävissä). H. Hyvin pitkän käyttöiän rakennus. Rakennusten elinkaariominaisuuksiin kuuluu useita osatekijöitä, joita on erikseen käsitelty monissa rakennusten arviointiin kehitetyissä menetelmissä. Säädösohjauksen näkökulmasta yhteinen ymmärrys keskeisestä terminologiasta on tärkeä, ja siksi raportissa esitetään katsaus terminologiaan ja ehdotus keskeisistä termeistä ja niiden määritelmistä. Elinkaariominaisuudet voivat edistää resurssitehokkuutta ja vähähiilistä rakentamista. Ne voivat myös lisätä käyttäjien hyvinvointia tarjoamalla ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin käyttäjien erilaisia tarpeita. Ehdotuksessa uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi (KRL) sanotaan, että rakentamisen on hillittävä ilmastonmuutosta perustumalla elinkaariominaisuuksiltaan kestäviin ratkaisuihin. Tulevien säädösten laadinnan kannalta on tarpeen ymmärtää eri elinkaariominaisuuksien vaikutuspotentiaalia sekä ilmasto- että muiden ympäristö- ja resurssivaikutuksien suhteen. Raportti taustoittaa tätä kuvaamalla periaatteellisia vaikutuksia. KRL-ehdotuksessa sanotaan myös, että ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä eräistä elinkaariominaisuuksista. Osana tulevan säädöstyön taustoitusta raportissa esitetään rakentamisen asiantuntijoiden haastatteluihin ja kirjoittajien näkemyksiin pohjautuvia ehdotuksia elinkaariominaisuuksien ohjaamisesta. Työn yksi keskeinen johtopäätös on, että elinkaariominaisuuksien ohjausta hankaloittaa niihin liittyvien käytännön suunnittelu- ja arviointimenetelmien puute. Ohjaaminen tulisikin aloittaa informatiivisen ohjaamisen keinoin kehittämällä eri elinkaariominaisuuksien suunnittelumenetelmiä, kriteeristöä ja arviointimenetelmiä hyödyntämällä laajaa olemassa olevaa tutkimustietoa

Opiskelijan hyvinvointi koetuksella? : Korkeakouluopiskelijoiden kokemat terveys- ja toimintarajoitteet, digitaalinen osaaminen ja opiskelu pandemian aikana

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ilmoittamien terveys- ja toimintarajoitteiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Tässä artikkelissa tutkittavassa Eurostudent VIII -aineistossa lähes puolet (46,6 %) korkeakouluopiskelijoista ilmoitti yhden tai useamman terveys- ja toimintarajoitteen ja lähes neljäsosa (23,1 %) mielenterveysongelman. Pandemia-aika muutti kaikkea opintoihin liittyvää korostaen digitaalisuuden roolia. Tulosten perusteella opiskelijat arvioivatkin digivälineet tärkeiksi sekä arjessaan että opinnoissaan. Valtaosa opiskelijoista koki pandemian laskeneen opetuksen tasoa ja opiskelumotivaatiota. Pääosin pandemian ei koettu vaikuttaneen opintojen kestoon tai opintomenestykseen, mutta mielenterveysongelmia tai oppimisvaikeuksia raportoineet opiskelijat kokivat useimmin pandemian hidastaneen opintoja, ja oppimisvaikeuksista ilmoittaneista lähes puolet koki pandemian heikentäneen opintomenestystä. Monimuuttuja-analyysit profiloivat pandemia-ajan häviäjiä ja voittajia: niitä, joiden opiskelukokemus muuttui negatiiviseksi, joiden digitaidot eivät riittäneet ja jotka kaipasivat lähiopetusta, sekä niitä, joiden motivaatio jopa kasvoi ja jotka digiaktiiveina suosivat etäopetusta