How usability is seen by software development organizations and their end-users?

Abstract. Software usability is usually the main thing a user thinks of along with functionality. For user it is important that they can use a software with ease to do their tasks. They pay attention to how it feels to use a software. For software developers, usability can be more complex topic that needs attention. Developer organizations need to focus on usability in order to make a product usable and manage to achieve that goal. This paper discusses about usability, its benefits and measure opinions between developing organizations and end-users. Thesis is based around usability literature and two questionnaires, one for developing organizations and other for end-users. There were 22 developers and 14 end-users answering to the questionnaires

FORCE PRODUCTION IN THE FIRST FOUR STEPS OF SPRINT RUNNING

The purpose of this investigation was to understand how the athlete produces acceleration during the first steps of sprint running. One athlete performed four starts from starting blocks over a series of four force plates. Horizontal impulse (which directly relates to the acceleration of the athlete) gradually decreased after leaving the blocks, while this decrease was transferred to a gradual increase in vertical force production to support the small but required vertical movement of CM in order to increase flight time (to gain longer steps). It also seems that the body can compensate for some technical mistakes during the performance, as the results revealed that an extended braking time in one step yielded a reduced braking time in the next step. This implied that the increased time in the contact was used to get other body parts into more favourable positions for the next step

Suosiojärjestelmien rakentuminen oppilaiden vertaissuhteissa

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelemme oppilaiden suosiojärjestelmien rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimme, mitkä ovat niitä tekijöitä ja oppilaan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat oppilaiden sosiaaliseen asemaan vertaissuhteissa. Työn tavoitteena on lisätä ymmärrystä oppilaiden vertaissuhteissa tapahtuvasta suosiontavoittelusta ja sen seurauksena muodostuvista ryhmäjaoista. Oppilaiden vertaissuhteissa arvostettuina pidetyt ominaisuudet ja muut suosiojärjestelmien rakentumiseen vaikuttavat tekijät muodostuvat sosiaalisessa ympäristössä oppilaiden toimesta. Arvostettuina pidetyt asiat ovat luonteeltaan tilannesidonnaisia ja eri asioita arvostetaan eri aikoina muun muassa ympäristöstä riippuen. Keskeisimpinä suosiojärjestelmien rakentumiseen vaikuttavina tekijöinä aikaisemmista tutkimuksista esiin nousivat oppilaan sosiaalinen pätevyys ja koulumenestys, aikaisemmat sosiaaliset suhteet, sosioekonominen tausta ja harrastukset, ulkonäkö, tyttönä tai poikana toimimisen tapa ja ryhmäjaot sosiaalisen aseman määrittäjinä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, johon lähdeaineisto on valikoitunut soveltuvin osin tutkimuskysymykseen peilaten. Tämä tutkielma tarkastelee suosiojärjestelmien rakentumisen ilmiötä yleisellä tasolla ja pyrkii tarjoamaan tietoa niistä suosiojärjestelmien rakentumiseen vaikuttavista tekijöistä ja oppilaan henkilökohtaisista ominaisuuksista, joita on aikaisempien tutkimuksien perusteella pystytty toteamaan. Vertaissuhteissa tapahtuva suosiontavoittelu ja kamppailut hierarkioihin sijoittumisesta asettavat väistämättä osan oppilaista sosiaaliselta asemaltaan alemmas, joka voidaan rinnastaa kiusaamisen ja syrjinnän kaltaiseen toimintaan. Tämän tutkielman avulla pyrimme tuomaan esiin niitä oppilaiden vertaissuhteissa tapahtuvia suosiontavoitteluun kytkeytyviä ilmiöitä, jotka voivat edeltää varsinaista koulukiusaamista. Näiden tekijöiden tiedostaminen ja ymmärtäminen auttaa opettajia tunnistamaan suosiontavoitteluun kytkeytyvää vallankäyttöä ja näin ollen helpottaa kiusaamista ehkäisevää työtä

”Mää haluaisin, että siellä unelmakoulussa aikuiset järjestäis meille synttärit, vaikka me ei tiietäkkää.”:unelmakoulu 1.-luokkalaisten lasten silmin

Tiivistelmä. Tämän tutkielman avulla on pyritty selvittämään lasten näkemyksiä ihanteellisesta koulusta tarkastelemalla unelmakoulua 1.-luokkalaisten oppilaiden kuvaamana. Lasten ideoiden ja näkemysten selvittäminen on arvokasta ja niitä tulisi hyödyntää aktiivisesti koulun kehittämistyössä. Koulu on lapselle paikka missä vietetään runsaasti aikaa, minkä vuoksi kouluviihtyvyyteen ja lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on aikuisten toimesta syytä tiedostaa. Lasten kuulemista ja osallistumista edellytetään myös lainsäädännön osalta. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat muodostuvat kouluviihtyvyydestä, kouluinstituution eri tarkastelukulmista ja lasten osallisuuden käsitteen avaamisesta. Myös lapsinäkökulmaisen tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen tarkastelu on keskeinen osa tutkielman sisältöä. Tutkimusaineisto on tuotettu eräässä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa alakoulussa ryhmähaastattelu- ja piirustustilanteissa. Aineiston tuottamiseen osallistui yhteensä kahdeksan lasta. Aineistoa tuotettiin yhteensä kahdella eri kerralla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden runko pohjautui lasten tuottamiin piirroksiin unelmakoulusta. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin avulla. Analyysin pohjalta tutkimuksemme tulokset voidaan jakaa sisällönanalyysin pääluokkien perusteella kolmeen eri teemaan, joiden pohjalta tutkimuksen tulokset rakentuvat. Lapset kuvaavat unelmakoulua fyysisten tilojen ja materian, sosiaalisten suhteiden sekä toiminnan ja autonomian kautta. Fyysisten tilojen ja materian osalta kuvaukset painottuvat liikunta-, ulko- ja luokkatiloihin. Materian osalta lapset kuvaavat unelmakoulun liikuntavälineitä ja tuovat esiin teknologisten välineiden, erityisesti älypuhelimien merkityksen. Unelmakoulun sosiaaliset suhteet pohjautuvat kuvauksiin opettajasta, vertaisista ja lemmikkieläimistä. Vertaissuhteiden osalta esiin nousevat myös oikeudenmukaisuus, yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen ja kiusaamisen vastainen toiminta. Toiminta ja autonomian kokemukset unelmakoulussa rakentuvat koulun sääntöjen ja sallittujen asioiden ympärille. Unelmakoulussa lapset toivovat saavansa vaikuttaa toiminnan lisäksi koulupäivän pituuksiin ja opetuksen järjestämistä koskeviin asioihin. Kuvaukset unelmakoulusta pohjautuvat vahvasti lasten omiin koulukokemuksiin ja ne rakentuvat pääosin todellisessa kouluympäristössä hyväksi koettujen asioiden varaan. Tutkimuksen tulokset tarjoavat koulun aikuisille tietoa niistä asioista, jotka alkuopetusikäinen lapsi kokee koulussa merkityksellisiksi ja kouluviihtyvyyttä edistäviksi. Tulosten yleistettävyyden osalta on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että lasten kuvaukset ovat vain tähän tutkimukseen osallistuneiden lasten näkemyksiä siitä, millainen on unelmien koulu

Continuous Mental Effort Evaluation during 3D Object Manipulation Tasks based on Brain and Physiological Signals

Designing 3D User Interfaces (UI) requires adequate evaluation tools to ensure good usability and user experience. While many evaluation tools are already available and widely used, existing approaches generally cannot provide continuous and objective measures of usa-bility qualities during interaction without interrupting the user. In this paper, we propose to use brain (with ElectroEncephaloGraphy) and physiological (ElectroCardioGraphy, Galvanic Skin Response) signals to continuously assess the mental effort made by the user to perform 3D object manipulation tasks. We first show how this mental effort (a.k.a., mental workload) can be estimated from such signals, and then measure it on 8 participants during an actual 3D object manipulation task with an input device known as the CubTile. Our results suggest that monitoring workload enables us to continuously assess the 3DUI and/or interaction technique ease-of-use. Overall, this suggests that this new measure could become a useful addition to the repertoire of available evaluation tools, enabling a finer grain assessment of the ergonomic qualities of a given 3D user interface.Comment: Published in INTERACT, Sep 2015, Bamberg, German

Exact Baryon, Strangeness and Charge Conservation in Hadronic Gas Models

Relativistic heavy ion collisions are studied assuming that particles can be described by a hadron gas in thermal and chemical equilibrium. The exact conservation of baryon number, strangeness and charge are explicitly taken into account. For heavy ions the effect arising from the neutron surplus becomes important and leads to a substantial increase in e.g. the $\pi^-/\pi^+$ ratio. A method is developed which is very well suited for the study of small systems.Comment: 5 pages, 5 Postscript figure

Words with the Maximum Number of Abelian Squares

An abelian square is the concatenation of two words that are anagrams of one another. A word of length $n$ can contain $\Theta(n^2)$ distinct factors that are abelian squares. We study infinite words such that the number of abelian square factors of length $n$ grows quadratically with $n$.Comment: To appear in the proceedings of WORDS 201

On the exact conservation laws in thermal models and the analysis of AGS and SIS experimental results

The production of hadrons in relativistic heavy ion collisions is studied using a statistical ensemble with thermal and chemical equilibrium. Special attention is given to exact conservation laws, i.e. certain charges are treated canonically instead of using the usual grand canonical approach. For small systems, the exact conservation of baryon number, strangeness and electric charge is to be taken into account. We have derived compact, analytical expressions for particle abundances in such ensemble. As an application, the change in $K/\pi$ ratios in AGS experiments with different interaction system sizes is well reproduced. The canonical treatment of three charges becomes impractical very quickly with increasing system size. Thus, we draw our attention to exact conservation of strangeness, and treat baryon number and electric charge grand canonically. We present expressions for particle abundances in such ensemble as well, and apply them to reproduce the large variety of particle ratios in GSI SIS 2 A GeV Ni-Ni experiments. At the energies considered here, the exact strangeness conservation fully accounts for strange particle suppression, and no extra chemical factor is needed.Comment: Talk given at Strangeness in Quark Matter '98, Padova, Italy (1998). Submitted to J.Phys. G. 5 pages, 2 figure

Kohti reflektiivistä katsomuskasvatusta

Tässä artikkelissa käsitellään reflektiivisyyttä katsomuskasvatuksen kontekstissa filosofisista ja teoreettisista näkökulmista. Katsomuskasvatus tulkitaan tässä laajasti: se kattaa elämänkatsomustiedon ja uskontojen opetuksen lisäksi kaiken kasvatuksen, joka tukee katsomuksen muodostumista ja identiteettityötä. Reflektiivinen katsomuskasvatus asettuu vastakohdaksi indoktrinatiiviselle kasvatukselle, jossa pyritään iskostamaan tietynlaiseen oppiin tai uskomusjärjestelmään perustuva ajattelutapa oppilaiden mieliin. Reflektiivisen katsomuskasvatuksen tarkoitus on antaa lapselle ja nuorelle välineitä määritellä identiteettiään ja maailmankuvaansa. Artikkelissa esitetään uusi reflektiivisen katsomuskasvatuksen malli, jossa sovelletaan indoktrinaation kriittistä teoriaa sekä identiteetin ja kriittisen reflektion käsitteitä. Mallin pohjalta ehdotetaan, että katsomusreflektiivinen kasvatus edellyttää sekä kasvattajan minäpositioon kohdistuvaa identiteettireflektiivisyyttä että yhteisöön ja siinä vallitseviin kasvatuskäytäntöihin kohdistuvaa käytäntöreflektiivisyyttä.In this article, reflectivity is discussed in the context of worldview education from the philosophical and theoretical perspectives. Worldview education is understood in a broad sense: it covers not only teaching (secular) Ethics and religions but all education that supports worldview and identity work. Reflective worldview education contrasts with indoctrinative education, which seeks to instill a given doctrine or a belief system in  students’ minds. The purpose of reflective worldview education is to provide children and young people with tools to achieve their personal identity and worldview. In this article, we introduce a novel model for reflective worldview education. In this model, theories of critical indoctrination, identity work and critical reflection are applied. Based on the model, it is concluded that worldview-reflective education requires both identity-reflectivity about the positioned self of the educator, and a practice-reflective approach to the prevailing educational practices