Verification of field-based classification of Podzols and their development in relation to soil formation factors

Suomessa maannosten nimeäminen luokittelujärjestelmien mukaan on ollut melko vähäistä. On olemassa kuitenkin useita kansainvälisiä maannosten luokittelujärjestelmiä, joista yksi on myös tässä työssä käytetty The World Reference Base for Soil Resources (WRB). WRB:n kriteerit, joilla määritetään maannoksen diagnostiset ominaisuudet, horisontit ja nimetään itse maannos, eivät välttämättä toimi kaikkialla maailmassa. Tämä on yksi syy, miksi kansainvälisten maannosten luokittelujärjestelmien päivitykselle ja testaamiselle kansallisella tasolla on jatkuva tarve. Suomessa on esiintynyt ongelmia määritettäessä podsoloituneen maannoksen spodic B horisontti kansainvälisten luokittelujärjestelmien mukaan. Myös Podsol-maannosten empiirinen testaaminen näiden luokittelujärjestelmien mukaan on puuttunut. Tiedossa ei ole ollut kuinka monella Podsoliksi luokitellulla maannoksella on diagnostinen spodic B horisontti, joka on virallinen vaatimus kansainvälisten luokittelujärjestelmien mukaan Podsoliksi luokiteltavalle maannokselle. Maannosten luokittelujärjestelmät antavat yksityiskohtaista tietoa maannoksistamme ja niiden ominaisuuksista. Nämä ominaisuudet taas ovat maannoksen kehittymisasteen indikaattoreita. Podsolit, jotka ovat yleisimpiä metsämaannoksia Suomessa, ovat kehittyneet viiden maannostumistekijän vaikutuksesta. Nämä tekijät ovat ilmasto, lähtöaines, topografia, bioottiset tekijät ja aika. Ne määrittävät, mitkä maannosprosessit ovat vallitsevia, mitkä ominaisuudet maannokseen syntyvät ja mikä maannostyyppi lopulta kehittyy. Suomessa on tehty vain muutama tutkimus, jotka ovat tutkineet maannostumistekijöiden vaikutusta podsoloituneiden maannosten kehittymisasteeseen. Tämän työn tarkoitus oli selvittää kenttäluokittelussa Podsoleiksi määritettyjen maannosten osuus, joilla oli myös diagnostinen spodic horisontti World Reference Base for Soil Resources (WRB) mukaan. WRB:n diagnostisen spodic horisontin kriteerit koostuvat kuudesta kohdasta, jotka perustuvat morfologisiin (horisontin paksuus ja Munsell kuiva/märkä väri) ja kemiallisiin (pH, orgaanisen hiilen määrä, oksalaattiin uuttuvan Al ja Fe pitoisuus) ominaisuuksiin E- ja B-horisonteissa. Lisäksi profiilien podsoloitumisaste määritettiin neljän indeksin (E-horisontin paksuusindeksi, Rubifikaatio indeksi, Al+Fe indeksi ja Podsolisaation kehittymisindeksi) avulla ja arvioitiin eri maannostumistekijöiden (ilmasto, topografia, lähtöaines, bioottiset tekijät, aika) vaikutus maannoksen kehittymisasteeseen. Maannosprofiilidata on peräisin koko Suomen kattavasta Luonnonvarakeskuksen Biosoil-tietokannasta. Tutkimuksessa todettiin, että Podsoleiden morfologisiin ominaisuuksiin (albic ja spodic horisonttien väri ja paksuus) perustuva kenttämääritys toimii hyvin Suomen oloissa. Yksittäinen maannostumistekijä pystyy selittämään podsoloitumisilmiötä melko heikosti, koska maannostumisprosessit tapahtuvat samanaikaisesti ja niiden välillä on monimutkaisia yhteyksiä. Joissain tapauksissa morfologisiin ja kemiallisiin ominaisuuksiin perustuvat indeksit käyttäytyvät toisiaan vastaan. Moninaisista yhteyksistä huolimatta aika ja maaperän tekstuuri (lähtöaines) olivat tärkeimmät maannostumistekijät Suomessa. Topografialla oli vain pieni vaikutus podsoloitumiseen.In Finland, soil classification in forestry has played only a minor role. However several international classification systems exist, one being the World Reference Base for Soil Resources (WRB) used in this study. The criteria used in WRB to identify diagnostic properties, horizons and soil materials which are to classify a soil may not work everywhere. This is one reason why there is a continuous revision of international soil classification systems and a need to test them nationally. In Finland problems have been encountered with the criteria of international soil classification systems for defining a spodic B horizon. Empirical testing of soils classified as Podzols according to international soil classification systems has not been carried out in Finland. It is not known how many soil profiles considered to be Podzols actually have spodic B horizons, the official requirement for a soil to be classified as a Podzol. Soil classification systems provide detailed information of our soils and its properties in soil horizons. These soil properties are indicators of the degree of development in the soil. Podzols, considered to be the most common upland forest soil type in Finland, are formed through a combination of the five soil formation factors: climate, parent material, topography, biotic and time. These factors determine which soil formation processes operate, which properties develop and then which soil type classes are formed. There have been few studies in Finland that have examined the degree of podzolization of podzolized soil profiles in relation to soil formation factors. The aims of this study were therefore to determine the number of profiles (sampled from all over Finland) that were classified in the field as being Podzol that actually have diagnostic spodic horizons according to World Reference Base for Soil Resources (WRB). The diagnostic spodic criteria of WRB have six criteria and these are based on morphological properties (horizon thickness and Munsell dry/moist colours) and chemical properties (pH, organic carbon content and acid oxalate extractable Al and Fe contents) of the E and B horizon samples. In addition, the degree of podzolization of the profiles using a number of podzolization indices (Thickness index, Rubification index, Al+Fe index and Podzolization Development Index) was determinate and importance of various soil formation factors (climate, topography, parent material, biotic, time) on the degree of development of the profiles evaluated. The study was carried out using soil profiles covering the whole Finland. The soil profile data is from the BioSoil project, Natural Resources Institute Finland, Luke. Study showed that field classification of Podzols based on morphological features (colour and thickness of the albic and spodic horizons) works well in Finnish soils. Except of albic colours criteria of morphological soil properties in spodic horizon are fairly equal with criteria of chemical soil properties. Podzolization intensity is poorly explained by individual soil formation factors (variables). Soil processes occur simultaneously and there is much interaction between/among soil formation factors. In certain situations, indexes based on morphological or chemical properties acts in an opposite way to each other. Nevertheless, time and soil texture (parent material) were the most important factors. Topography was noticed to have only a minor effect on podzolization

A global perspective on soil science education at third educational level; knowledge, practice, skills and challenges

The pivotal role of soil as a resource is not fully appreciated by the general public. Improving education in soil science represents a challenge in a world where soil resources are under serious threat. Today’s high school students, the world’s future landowners, agriculturalists, and decision makers, have the potential to change society’s apathy towards soils issues. This research aimed to compare the level of soil education in high and/or secondary schools in forty-three countries worldwide, together comprising 62% of the world's population. Comparisons were made between soil science content discussed in educationally appropriate textbooks via a newly proposed soil information coefficient (SIC). Interviews with teachers were undertaken to better understand how soil science education is implemented in the classroom. Statistical analyses were investigated using clustering. Results showed that gaps in soil science education were most commonly observed in countries where soil science is a non-compulsory or optional subject. Soil science concepts are predominantly a part of geography or environmental science curricula. Consequently, considerable variability in soil science education systems among investigated countries exists. Soil information coefficient‘s outcomes demonstrated that a methodological approach combining textbooks and the use of modern digitally based strategies in the educational process significantly improved soil education performances. Overall, soil science education is under-represented in schools worldwide. Dynamic new approaches are needed to improve pivotal issues such as: i) promoting collaborations and agreements between high school and universities; ii) encouraging workshops and practical exercises such as field activities; and, iii) implementing technology tools. This, in turn, will prepare the next generation to contribute meaningfully towards solving present and future soil problems

Suunnistajat paremmin kartalle : Interventiotutkimus ikänäköisten suunnistajien Proclear Multifocal –monitehopiilolinssien käyttökokeilusta

Näönkorjaaminen ikänäköiselle suunnistajalle suunnistustilanteeseen sopivaksi on usein haastavaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa millaisia näkökokemuksia ja -ongelmia ikänäköisillä suunnistajilla on suunnistuksessa. Lisäksi tarkoituksena oli kokeilla, voisivatko CooperVisionin Proclear Multifocal -monitehopiilolinssit olla toimiva ikänäönkorjausvaihtoehto suunnistukseen. Opinnäytetyön tutkimusosa toteutettiin yhteistyössä optikkoliike Opti-Silmän kanssa. Opinnäytetyön tavoite oli auttaa suunnistajia, jotka kamppailevat ikänäön tuomien ongelmien kanssa. Lisäksi tavoitteena oli antaa optikoille tarpeellista tietoa suunnistajien näkötarpeista sekä ikänäköisten suunnistajien näköongelmista ja monitehopiilolinssien toimivuudesta hyvin haastavissa näköolosuhteissa. Tutkimuksessa 17 ikänäköistä suunnistajaa Oulun seudulta kokeili Proclear Multifocal -monitehopiilolinssejä suunnistuksessa noin kolmen viikon ajan. Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen, mutta lisäksi osa tutkimusaineistosta oli kvalitatiivista. Näkökokemuksia suunnistuksessa kysyttiin kaksivaiheisella kyselylomakkeella ja suunnistajien näkökykyä mitattiin näöntarkastusolosuhteissa. Aineisto analysoitiin käyttämällä IBM SPSS Statistics 19 -ohjelmaa. Tutkimuksessa ikänäköisillä suunnistajilla oli eniten ongelmia näkemisessä vesisateella ja hämärässä sekä maaston eri pinnanmuotojen havaitsemisessa. Tutkimustulostemme perusteella ikänäköiset suunnistajat olivat tyytyväisempiä monitehopiilolinsseihin kuin suunnistuksessa aiemmin käyttämäänsä näönkorjausratkaisuun. Monitehopiilolinssit paransivat erityisesti maaston pinnanmuotojen havaitsemista ja näkemistä vesisateella. Monitehopiilolinssit olivat tutkimusjoukon suunnistajien mielestä toimiva näönkorjausratkaisu ikänäköisille suunnistajille. Ne eivät välttämättä ole paras ratkaisu kaikkiin suunnistusolosuhteisiin, mutta toivottavasti suunnistajat uskaltavat tulevaisuudessa kokeilla monitehopiilolinssejä vaihtoehtoisena näönkorjausratkaisuna.Vision correction for orienteers suffering from presbyopia is often challenging. The purpose of this study was to discover what kind of visual perceptions and problems orienteers with presbyopia experience. Another purpose was to find out if CooperVision's Proclear Multifocal contact lenses could solve some of these problems. This study was conducted in collaboration with opticians in Opti-Silmä. In our study Proclear Multifocal contact lenses were tested by 17 presbyopic orienteers in orienteering conditions for about three weeks. The study was mainly quantitative, but part of the research material was qualitative. The orienteers were asked about their visual perceptions during orienteering using a two-stage questionnaire and vision of the orienteers was measured in eye test conditions. The data was analyzed using IBM SPSS Statistics 19 software. Presbyopic orienteers in this study had problems with seeing in the rain and also detecting the different surfaces of terrain. Proclear Multifocal contact lenses improved especially these areas of vision. Presbyopic orienteers were more satisfied with the Proclear Multifocal contact lenses than with the previous vision correction they used for orienteering. According to the results of this study Proclear Multifocal multifocal contact lenses helped presbyopic orienteers with their vision problems. They thought that the Proclear Multifocal contact lenses were a functional solution for presbyopic orienteers. These lenses are probably not the best choice for every possible condition but hopefully in the future presbyopic orienteers will have the courage to try the multifocal contact lenses as an alternative vision correction

Bioenergy from forests : impact of logging residues on the carbon and nitrogen cycles

Sustainable forest management practices are crucial for minimizing environmental impacts, and to keep forests and the underlying soils healthy to maintain productivity, and to improve adaptability to climate change and mitigate it in the long-term. There, carbon and nitrogen cycling play crucial roles in proper functioning of forest ecosystems. The overall aim of this thesis was to explore the effects of logging residues on the early-stage dynamics of the main nitrogen and carbon cycling processes in upland forest soils after final felling. A specific aim was to compare the effects of logging residue piles consisting of different tree species, i.e., Scots pine (Pinus sylvestris L.), Norway spruce (Picea abies (L.) Karst.), and silver birch (Betula pendula Roth.). A special attention was given to the response of soil to different amounts of residues. The effect of logging residues on soil chemical properties and processes was stronger in the organic layer than in the mineral soil layer. Logging residue piles stimulated carbon and nitrogen cycling, especially net nitrification within the first year after the residue treatment. Subsequently, nitrogen was lost via leaching as nitrate and gaseous emission as nitrous oxide. Nitrous oxide fluxes were generally low, although higher in the plots containing logging residues. Spruce residues tended to stimulate nitrous oxide emissions for longer than the residues of the other tree species. Depending on the tree species, nitrous oxide production originated from both autotrophic nitrification and denitrification. Nitrogen concentrations in the soil percolate water already accelerated one year after the establishment of the residue piles. Logging residues increased nitrate and ammonium concentrations, which were highest under birch residues. The effect of logging residue piles on soil was stronger when compared to milder tree species effects. Biological nitrogen fixation activity tended to be higher in branches than in needles or leaves, and higher in coniferous residues. The results of this study raise the importance of more even distribution of logging residues on the forest floor instead of piling them to avoid harmful environmental effects and to maintain soil nutrient balance. The ability of soils to retain nitrogen needs additional attention in forest management practices, especially in boreal areas where nitrogen limits the growth of forests.Metsänhoidon kestävistä käytännöistä tarvitaan tietoa, jotta voidaan minimoida mahdollisia ympäristövaikutuksia ja turvata metsän ja metsämaan elinvoimaisuus. Tiedon avulla voidaan varmistaa metsän tuotoskykyä, auttaa metsiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja hyödyntämään metsiä myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Erityisesti hiilen ja typen kiertokulku on keskeisessä roolissa metsäekosysteemin toiminnassa. Tämän väitöskirjan yleisenä tavoitteena oli saada tietoa hakkuutähteiden vaikutuksesta metsämaan typen- ja hiilenkierron pääprosessien dynamiikasta ensimmäisinä vuosina päätehakkuun jälkeen. Erityisenä tavoitteena oli verrata eri puulajien eli männyn, kuusen ja rauduskoivun hakkuutähteiden vaikutuksia. Hakkuutähdekasojen vaikutusta maahan määritettiin vertaamalla tuoreita hakkuutähteitä sisältäviä koealoja ja ilman hakkuutähteitä olevia koealoihin keskenään. Kenttäkokeet sijaitsivat kivennäismailla eteläisen Suomen alueella. Hakkuutähteen vaikutus maaperän kemiallisiin ominaisuuksiin ja prosesseihin oli voimakkaampaa orgaanisessa kerroksessa kuin mineraalimaakerroksessa. Hakkuutähteet kiihdyttivät voimakkaasti typen kierron prosesseja jo ensimmäisen vuoden aikana erityisesti niiden hakkuutähdekasojen alla, joissa oli suurin määrä hakkuutähdettä. Tämän seurauksena tapahtui typen hävikkiä kaasumaisina typpioksiduulipäästöinä ja nitraattitypen huuhtoutumisena. Typpioksiduulipäästöt olivat pieniä, mutta kuitenkin korkeampia hakkuutähdekoealoilla. Kuusen hakkuutähteet kiihdyttivät typpioksiduulipäästöjä muita puulajeja pidempään. Maaveden typpipitoisuudet nousivat jo vuoden kuluttua hakkuutähdekasojen perustamisesta. Hakkuutähteet lisäsivät maaveden typen pitoisuuksia voimakkaimmin koivun hakkuutähteiden alta. Kaiken kaikkiaan hakkuutähdekasojen vaikutus maaperään oli voimakkaampaa verrattuna lievempiin puulajivaikutuksiin. Biologista typen sidontaa havaittiin kaikissa hakkuutähdemateriaaleissa ja se oli yleensä voimakkaampaa oksissa kuin neulasissa tai lehdissä ja havupuiden hakkuutähteissä kuin koivun hakkuutähteessä. Hakkuutähteen levittäytyminen, määrä ja hajoamisvaihe sekä metsämaan kasvillisuuden kehitys voivat yhdessä määrittää maaperän hiilen ja typenkierron prosessien ja typen häviöiden dynamiikkaa. Tulokset korostavat hakkuutähteiden tasaisemman levittämisen tärkeyttä metsänpohjalla niiden kasaamisen sijaan. Tasaisella levittämisellä voidaan välttää haitallisia ympäristövaikutuksia ja pitää yllä maaperän ravinnetasapainoa. Typen pysymiseen metsämaassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota käytännön metsänhoidon toimenpiteissä erityisesti boreaalisilla alueilla, joilla typpi rajoittaa metsien kasvua

Asiakkaan tarpeet tuotteistamisen lähtökohtana : tuotteena paikallistelevision off-prime-time -aika

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, miten pienen organisaation toimintaa voidaan tehostaa tuotteistamisen avulla. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia hyötyjä tuotteistamisesta on toisaalta asiakkaalle ja toisaalta markkinoivalle organisaatiolle. Esimerkki palveluna oli Turku TV:n off-prime-time -ajan eli Ruutukehän tuotteistaminen. Aihe saatiin toimeksiantona turkulaiselta mediayhtiö Visicomilta. Työn viitekehysteoria rajautui tuotteistamista käsittelevän teorian avulla. Tuotteistamista tarkasteltiin erityisesti palvelutuotteiden ja business to business -myynnin näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastattelujen kohteena oli kaksi organisaatiota, joista toinen edusti yksityistä ja toinen julkista sektoria. Tutkimuksen avulla selvitettiin, minkälaiseksi mainospaikaksi haastateltavat organisaatiot kokevat Turku TV:n Ruutukehän ja miten ne potentiaalisina asiakkaina voisivat hyötyä Ruutukehän tuotteistamisesta. Haastatteluista saadut vastaukset tukivat teoriassa esille tullutta tietoa, että tuotteistettua palvelua on helpompi markkinoida kuin abstraktia palvelua. Jos Ruutukehän suunnitellut uudistukset toteutettaisiin, haastatellut organisaatiot voisivat harkita jonkin tyyppistä mainostamista tai tiedottamista Ruutukehässä. Haastateltavat kokivat, että Turku TV:n pitäisi panostaa nykyistä enemmän omaan näkyvyyteensä sekä mediamyyntiinsä, jotta he mainostajina kiinnostuisivat Ruutukehästä. Jos Ruutukehä-tekniikan kapasiteetti halutaan hyödyntää kokonaisuudessaan ja Ruutukehän mainosaikaa aletaan myydä organisaatioille, on tuotteistamisprosessi lähes välttämätön asia toimintojen selkeyttämiseksi.The objective of this thesis was to find out how a small organization can make their operations more effective with the help of productization. The research was about finding the benefits of productization for the customer and also for the firm that tries to market their product. Productization of Turku TV’s off-prime-time, also known as Ruutukehä, was used as an example in this thesis. The assignment was given from the media corporation called Visicom. This thesis is based on productization theory. Productization was observed especially from the point of view of service products and business to business sales. The research was executed as a theme interview and there were two target organizations. The first was chosen from the private sector and the second one from the public sector. The goal of this research was to reveal how the target organizations felt about Ruutukehä as an advertisement channel. The interview results showed that productized service is much easier to market than abstract service. These results were also easy to link to the information in the theory part of this thesis. The interviewed organizations could consider some kind of advertising or publicizing in Ruutukehä if the planned renewals were made. The organizations felt that Turku TV should focus more on their visibility and media sales if they wanted more customers

How logging residues of different tree species affect soil nitrogen cycling and losses?

201

Emotion regulation in collaborative learning:students’ affective states as conditions for socially shared regulation

Abstract Emotions set the conditions for collaborative learning but can be also evoked by the learning activities. With emotion regulation, students can alter these affective conditions for their collaboration. Although it is central for learning, emotion regulation has not been systematically studied in a collaborative learning context. This dissertation focuses on individuals’ and groups’ affective states during collaborative learning, as well as the interrelations between affective states and the co- and socially shared regulation of learning. Furthermore, it aims to explore the potential of multichannel process data in detecting students’ affective states and regulation. Two data sets were collected in authentic learning situations. In Data I, participants were 6th grade students (N=31, 10 groups) performing a collaborative task. In Data II, 7th grade students (N=54, 18 groups) collaborated across four lessons. Collaboration was videotaped and students’ electrodermal activity was measured. The analyses were based on video observations of students’ emotional expressions (valence) and regulation. The codes were integrated with electrodermal activity data (activation) and the resulting multichannel data sets were analyzed with statistical and process analysis methods. The results revealed various individual- and group-level affective states fluctuating during collaborative learning. Activated affective states were triggered by factors deriving from the learning task and from social aspects of collaboration. The groups utilized regulation to overcome negative and mixed affect but also to strengthen positive affect within the group. However, regulation was rare compared to the observed need. The results highlight individual learners’ agentic role in co- and socially shared regulation. Methodologically, the results indicate that capturing valence and activation with separate data channels can provide further insights into students’ emotional and regulatory processes. This study contributes to the theoretical development of the role of affect in socially shared regulation. For educational practice, the findings highlight the need to provide more support and guidance for students and teachers in how to apply emotion regulation as a part of successful collaborative learning. The results can also be utilized in designing regulation support for collaborative learning.Tiivistelmä Oppilaiden tunteet luovat olosuhteet yhteisölliselle oppimiselle, mutta vastavuoroisesti myös oppimistilanteet herättävät oppilaissa monenlaisia tunteita ja muokkaavat ryhmän yhteistä tunnetilaa. Vaikka tunteet ja niiden säätely luovat pohjan oppimiselle, ilmiötä ei ole juurikaan tutkittu yhteisöllisessä oppimisessa. Tämä väitöstutkimus tutkii peruskouluikäisten oppilaiden tunteita ja niiden sosiaalisesti jaettua säätelyä osana yhteisöllistä oppimista. Lisäksi tavoitteena on tarkastella monikanavaisen aineiston mahdollisuuksia oppilaiden tunnetilojen ja oppimisen säätelyn tutkimisessa. Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta, jotka on kerätty aidoista oppimistilanteista. Ensimmäisessä aineistossa kuudennen luokan oppilaat (N=31, 10 ryhmää) suorittivat yhden yhteisöllisen oppimisen tehtävän. Toisessa aineistossa seitsemännen luokan oppilaat (N=54, 18 ryhmää) opiskelivat pienryhmissä neljän yhteisöllistä oppimista sisältävän oppitunnin ajan. Ryhmien työskentely videoitiin. Videolta havainnoitiin oppilaiden vaihtelevia tunnetiloja sekä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimisen sosiaalisesti jaettua säätelyä. Oppilaiden tunnetilan aktivaatiotason mittaamiseen hyödynnettiin ihon sähkönjohtavuutta. Monikanavaista aineistoa analysoitiin useilla tilastollisilla ja prosessianalyysimenetelmillä. Tulokset osoittivat, että oppimisen aikana oppilaiden tunnetilat vaihtelivat paljon sekä yksilö- että ryhmätasolla. Ryhmät hyödynsivät tunteiden säätelyä päästäkseen yli negatiivisista tunteista, mutta myös vahvistaakseen ryhmän yhteistä positiivista tunnetilaa. Aina ryhmän tunteiden säätely ei kuitenkaan toteutunut. Tulokset korostavatkin yksilön oman tunteiden säätelyn merkitystä sosiaalisesti jaetun säätelyn toteutumiselle. Menetelmällisesti tutkimus osoitti, että monikanavaista aineistoa hyödyntämällä voidaan saavuttaa syvällisempää tietoa yksilöiden ja ryhmien tunnetiloista sekä oppimisen säätelyprosesseista. Tämä väitöstutkimus osallistuu oppimisen jaetun säätelyn teorian kehittämiseen huomioiden erityisesti tunteiden merkityksen. Tulokset korostavat tarvetta lisätä entisestään oppilaiden ja opettajien tietoisuutta tunteiden säätelystä ja sen merkityksestä onnistuneelle yhteisölliselle oppimiselle. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kehitettäessä uutta teknologiaa tukemaan oppimisen säätelyä

Biological nitrogen fixation in logging residue piles of different tree species after final felling

202