Abstract
Emotions set the conditions for collaborative learning but can be also evoked by the learning activities. With emotion regulation, students can alter these affective conditions for their collaboration. Although it is central for learning, emotion regulation has not been systematically studied in a collaborative learning context. This dissertation focuses on individuals’ and groups’ affective states during collaborative learning, as well as the interrelations between affective states and the co- and socially shared regulation of learning. Furthermore, it aims to explore the potential of multichannel process data in detecting students’ affective states and regulation.
Two data sets were collected in authentic learning situations. In Data I, participants were 6th grade students (N=31, 10 groups) performing a collaborative task. In Data II, 7th grade students (N=54, 18 groups) collaborated across four lessons. Collaboration was videotaped and students’ electrodermal activity was measured. The analyses were based on video observations of students’ emotional expressions (valence) and regulation. The codes were integrated with electrodermal activity data (activation) and the resulting multichannel data sets were analyzed with statistical and process analysis methods.
The results revealed various individual- and group-level affective states fluctuating during collaborative learning. Activated affective states were triggered by factors deriving from the learning task and from social aspects of collaboration. The groups utilized regulation to overcome negative and mixed affect but also to strengthen positive affect within the group. However, regulation was rare compared to the observed need. The results highlight individual learners’ agentic role in co- and socially shared regulation. Methodologically, the results indicate that capturing valence and activation with separate data channels can provide further insights into students’ emotional and regulatory processes.
This study contributes to the theoretical development of the role of affect in socially shared regulation. For educational practice, the findings highlight the need to provide more support and guidance for students and teachers in how to apply emotion regulation as a part of successful collaborative learning. The results can also be utilized in designing regulation support for collaborative learning.Tiivistelmä
Oppilaiden tunteet luovat olosuhteet yhteisölliselle oppimiselle, mutta vastavuoroisesti myös oppimistilanteet herättävät oppilaissa monenlaisia tunteita ja muokkaavat ryhmän yhteistä tunnetilaa. Vaikka tunteet ja niiden säätely luovat pohjan oppimiselle, ilmiötä ei ole juurikaan tutkittu yhteisöllisessä oppimisessa. Tämä väitöstutkimus tutkii peruskouluikäisten oppilaiden tunteita ja niiden sosiaalisesti jaettua säätelyä osana yhteisöllistä oppimista. Lisäksi tavoitteena on tarkastella monikanavaisen aineiston mahdollisuuksia oppilaiden tunnetilojen ja oppimisen säätelyn tutkimisessa.
Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta, jotka on kerätty aidoista oppimistilanteista. Ensimmäisessä aineistossa kuudennen luokan oppilaat (N=31, 10 ryhmää) suorittivat yhden yhteisöllisen oppimisen tehtävän. Toisessa aineistossa seitsemännen luokan oppilaat (N=54, 18 ryhmää) opiskelivat pienryhmissä neljän yhteisöllistä oppimista sisältävän oppitunnin ajan. Ryhmien työskentely videoitiin. Videolta havainnoitiin oppilaiden vaihtelevia tunnetiloja sekä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimisen sosiaalisesti jaettua säätelyä. Oppilaiden tunnetilan aktivaatiotason mittaamiseen hyödynnettiin ihon sähkönjohtavuutta. Monikanavaista aineistoa analysoitiin useilla tilastollisilla ja prosessianalyysimenetelmillä.
Tulokset osoittivat, että oppimisen aikana oppilaiden tunnetilat vaihtelivat paljon sekä yksilö- että ryhmätasolla. Ryhmät hyödynsivät tunteiden säätelyä päästäkseen yli negatiivisista tunteista, mutta myös vahvistaakseen ryhmän yhteistä positiivista tunnetilaa. Aina ryhmän tunteiden säätely ei kuitenkaan toteutunut. Tulokset korostavatkin yksilön oman tunteiden säätelyn merkitystä sosiaalisesti jaetun säätelyn toteutumiselle. Menetelmällisesti tutkimus osoitti, että monikanavaista aineistoa hyödyntämällä voidaan saavuttaa syvällisempää tietoa yksilöiden ja ryhmien tunnetiloista sekä oppimisen säätelyprosesseista.
Tämä väitöstutkimus osallistuu oppimisen jaetun säätelyn teorian kehittämiseen huomioiden erityisesti tunteiden merkityksen. Tulokset korostavat tarvetta lisätä entisestään oppilaiden ja opettajien tietoisuutta tunteiden säätelystä ja sen merkityksestä onnistuneelle yhteisölliselle oppimiselle. Tuloksia voidaan hyödyntää myös kehitettäessä uutta teknologiaa tukemaan oppimisen säätelyä
