Kohti konsernia : Lapin korkeakoulukonsernin kirjaston ja palvelukeskuksen arviointi

Lapin korkeakoulukonsernin rakentuminen, kehittyminen ja organisointi. Tässä arviointitutkimuksessa tarkastellaan konsernin kehittämismahdollisuuksia sekä makro- että mikrotasolla. Tutkimus tuo esille konsortiopohjaisen yhteistyöverkoston realistisia mahdollisuuksia – mutta myös havainnollistaa sen kohtaamia haasteita. Kohti konsernia on valaiseva raportti yhden yhteistyömuodon rakentamisesta perustehtäviä tukevien palvelukokonaisuuksien näkökulmasta.publishedVersio

The Experience Qualities Approach to Leadership and Employee Well-being

A phenomenological psychology approach in organizational studies has been somewhat overlooked, particularly in research on leadership and employee well-being. This study presents a new way of examining leadership and employee well-being. A novel experience qualities approach was utilized with the aim of revealing the authentic structure of human experiences, particularly experience qualities such as emotions, knowledge, and assumptions. This study investigated the role of leadership in creating employee well-being experiences in a professional organization. The data were collected from 23 in-depth interviews conducted with company leaders and employees in Finland and then analyzed using the phenomenological method. The results indicated affirmative similarities and differences (experience domains) in experience qualities of well-being between leaders and employees. By identifying different experience qualities of well-being, leaders can promote their own and employees’ well-being more precisely and effectively. Practical implications for leaders are discussed

The experience qualities approach to leadership and employee well-being

A phenomenological psychology approach in organizational studies has been somewhat overlooked, particularly in research on leadership and employee well-being. This study presents a new way of examining leadership and employee well-being. A novel experience qualities approach was utilized with the aim of revealing the authentic structure of human experiences, particularly experience qualities such as emotions, knowledge, and assumptions. This study investigated the role of leadership in creating employee well-being experiences in a professional organization. The data were collected from 23 in-depth interviews conducted with company leaders and employees in Finland and then analyzed using the phenomenological method. The results indicated affirmative similarities and differences (experience domains) in experience qualities of well-being between leaders and employees. By identifying different experience qualities of well-being, leaders can promote their own and employees’ well-being more precisely and effectively. Practical implications for leaders are discussed

Tutkimuksia maitorotuisten sonnien jälkeläisarvostelun varmistamiseksi ja monipuolistamiseksi

LIITE: Tarkkailulehmien maidon solupitoisuuden vaihtelu ja yhteys maitotuotokseen LisensiaattityövokKirjasto Aj-kLisensiaatintyöYhteenvet

Lintulan luostarin navetan restaurointi ja muutos uuteen käyttötarkoitukseen

Diplomityössäni perehdyn vanhan sahayhdyskuntaa palvelleen suurtilan pihapiirin historiaan ja siellä sijaitsevan kivinavetan ideointiin sen muuntamiseksi uuteen käyttötarkoitukseen. Pihapiiristä on muotoutunut nykyinen Lintulan luostari, joten se on enemmän kuin pelkkä vanha maatilan pihapiiri. Pihapiiri käsittää päärakennuksen, meijerirakennuksen, kivinavetan, riihen sekä pienempiä talousrakennuksia. Siitä pienen matkan päässä on uusi luostarin pihapiiri, joka käsittää luostarin uudempia rakennuksia. Vanhan pihapiirin rakennuskannassa on tapahtunut lukuisia muutoksia pihapiirin olemassaolon aikana. Joitakin rakennuksia on purettu, joitakin remontoitu ja joitakin uusiakin rakennettu. Vähän matkan päässä oleva uusi luostarikeskus on rakennettu kokonaan 1960-luvulta alkaen. Luostarilla on laajenevien ja muuntuvien toimintojen vuoksi jatkuvia tilantarpeiden muutoksia, joista merkittävimpänä mainittakoon karjanpidon lopettaminen. Luostarilla on tällä hetkellä suunnitelmissa laajentaa uutta asuntolaansa. Suunnitelmat on tehnyt arkkitehtuuritoimisto Lappalainen & Korjonen. Laajennusosa vastaisi mahdolliseen uusien jäsenien asumistarpeeseen ja kasvaneisiin aputilojen tarpeisiin. Sen lisäksi luostarilla on sellaisia tilantarpeita, joihin vanha navetta voisi vastata remontoituna. Vanhojen rakennusten suhteen ollaan monesti valintatilanteessa: Rakennus puretaan pois siksi, että sillä ei ole mitään käyttöä. Rakennus remontoidaan kokonaan uuteen käyttöön, koska sillä on sentään sopivan kokoinen rakennusrunko ja ehjä vesikatto tulevaa käyttöä varten. Rakennukseen tehdään vain pieniä korjauksia koska se muutenkin melkein vastaa nykyistä käyttötarkoitusta. Rakennus museoidaan, koska se on niin harvinainen rakennustyyppi. Kun vanhaa rakennuskantaa remontoidaan uuteen käyttöön, saadaan usein kelvollista käyttötilaa, mutta jos suunnittelijan silmä on ollut taitamaton huomioimaan vanhan rakennuksen arvoja, on saatettu menettää rakennuksen historiallinen arvo ja tunnelma. Usein on jopa purettu vanha ja tehty tilalle uusi. Miksi ei voisi jättää vanhaa paikoilleen ja tehdä uutta muualle? Luostarialue on kokonaisuudessaan kyllä muotoutunut tällä periaatteella. Siinä vanha pihapiiri ja uusi luostarikeskus on selkeästi erotettu erilleen ja niitä yhdistää koivukuja. Inventoinnissa ja suunnitelmissa haluan korostaa sitä periaatetta, että vanha pihapiiri olisi mahdollisimman alkuperäinen ja uudisrakentaminen keskittyisi pelkästään uuteen luostarikeskukseen. Navetan korjauksen suunnittelussa täytyy perehtyä sen rakennushistoriaan, navetassa nykyisin oleviin rakenteisiin ja kautta aikain tapahtuneisiin muutoksiin. Uusien toimintojen suunnittelussa arkkitehtuurin painopiste on sopeuttaa se vanhaan, mutta kuitenkin modernilla tavalla. Tarkoitus ei ole museoida, vaan se mikä on uutta, kuuluukin näyttää uudelta. Uudet ratkaisut voivat olla jopa kontrasti ja vastakohta vanhalle. Rakennuksen ulkoasuun ei kuitenkaan pidä tehdä suuria muutoksia. On myös kestävän kehityksen mukaista hyödyntää vanhaa rakennusta, koska vastaavien tilojen tekeminen uuteen rakennukseen kuluttaa paljon luonnonvaroja ja energiaa. Monesti vanhassa rakennuksessa tulee mukana esteettisiä tunnelmatekijöitä, joita on nykyään alettu arvostaa

Aerosol Phenomena in Mars

Mars on Auringosta lukien neljäs planeetta aurinkokunnassamme. Sillä on ympärillään ohut kaasukehä, joka koostuu pääosin hiilidioksidista. Marsin kaasukehässä leijuu oikeastaan aina pinnalta kaasukehään noussutta pölyä, joka voidaan jakaa karkeaan ja hienojakoiseen pölyyn eli Marsin kaasukehän pölyn kokojaukauma on niin sanotusti bimodaalinen eli kaksihuippuinen. Karkea, läpimitaltaan noin mikrometrin kokoluokkaa oleva pöly, vaikuttaa Marsin päivätaivaan ja auringonlaskujen väreihin niin sanotun Mie-sironnan kautta siten, että Marsin pinnalta katsottuna päivätaivas näyttää ruskehtavalta tai jopa vaalean oranssilta. Lisäksi pöly aikaansaa Marsin auringonlaskujen ylle sinertävän kajon. Tässä työssä on kuitenkin ollut pääasiassa tarkoitus tarkastella Marsin kaasukehän karkean pölyn leijumiseen liittyvää ongelmaa. Marsin suuria pölymyrskyjä tarkkailemalla on voitu havaita, että Marsin kaasukehän sisältämä karkea pöly jää intuition vastaisesti viikkokausiksi leijailemaan Marsin ohueen kaasukehään suurten pölymyrskyjen maksimiajankohtien jälkeen ja tässä työssä on kyetty laskennallista tietä osoittamaan, että leijumiseen saattavat olla syynä joko ylöpäin puhaltavat kaasuvirtaukset tai sähköisestä poistovoimasta johtuva coulombinen repulsio. Pienistä, noin 50 nanometrin kokoisista, Marsin kaasukehän pölypartikkeleista on tässä työssä voitu laskemalla osoittaa, että ne ovat yllätttävänkin diffundoituvia ja koaguloituvia. Lisäksi, vaikka niiden lukumääräpitoisuus on suhteellisen alhainen, näiden hiukkasten yksinkertainen monodisperssi koagulaatio on mahdollista ja niiden lukumääräpitoisuus alenee merkittävättävästi jo suhteellisen lyhyen ajan, esimerkiksi yhden tunnin kuluessa