On the Role of Metadata in Visual Language Reuse and Reverse Engineering – An Industrial Case

AbstractCollecting metadata on a family of programs is useful not only for generating statistical data on the programs but also for future re-engineering and reuse purposes. In this paper we discuss an industrial case where a project library is used to store visual programs and a database to store the metadata on these programs. The visual language in question is a domain-specific language, Function Block Language (FBL) that is used in Metso Automation for writing automation control programs. For reuse, program analysis and re-engineering activities and various data and program analysis methods are applied to study the FBL programs. Metadata stored in a database is used to provide advanced program analysis support; from the large amount of programs, the metadata allows focusing the analysis to certain kinds of programs. In this paper, we discuss the role and usage of the metadata in program analysis techniques applied to FBL programs

Sisällissodan muistamisen rajat työväenkaupungissa. Tampereen patsaskiista 1920–1923

Sisällissota ja sen tulkintoihin liittyvät erimielisyydet olivat läsnä valtuustokeskusteluissa heti vuonna 1919. Huomattavin ja laajaa valtakunnallista huomiotakin saavuttanut tapaus oli kuitenkin vuosien 1920–1923 niin sanottu patsaskiista, joka käytiin Hämeenpuistoon pystytetystä muistopatsaasta. Patsas jäi lopulta paikalleen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.9.1923 ja seisoo paikallaan tänäkin päivänä. Kaupungin porvarillinen osa käytti patsaasta useimmiten vapaussotadiskurssin mukaista käsitettä “vapaudenpatsas”. Patsaan valtakunnallista merkitystä valkoisessa sisällissodan muistamisessa alleviivaa kuitenkin Riitta Kormanon havainto, että Helsingissä sen nimitykseksi vakiintui ”Itsenäisyydenpatsas”. Myös nimitystä ”Tampereen valloituksen muistomerkki” saatettiin käyttää, millä viitattiin valkoisen armeijan suorittamaan punaisen Tampereen kukistamiseen. Työväenliikkeen sanastossa patsas taas oli valkoisen teloittajan Johannes Frommin mukaan ”Rummin Jussi”, samaan terroritematiikkaan viitaten ”Lahtaripatsas” tai patsaan kiistanalaisuutta korostaen ”Valkoisten voitonpatsas”. Artikkelissa arvioidaan, mitä Tampereen “patsaskiista” kertoo työväenliikkeen mahdollisuuksista vaikuttaa sisällissodan muistamiseen kaupungissa, jossa sillä oli kunnallispoliittinen valtaasema. Kiista liitetään myös yhteiskunnan porvarillisten rakenteiden ja valtuuston enemmistön väliseen vuorovaikutukseen, mikä muodostui tapahtumien edetessä erityisen keskeiseksi. Yhteiskunnalliset rakenteet ymmärretään artikkelissa muun muassa pankkien, oikeuslaitoksen, yliopistojen, suojeluskuntien ja elinkeinoelämän muodostamaksi verkostoksi, joka oli Suomessa länsieurooppalaisessa katsannossakin poikkeuksellisen vahvasti porvarillisen yhteiskuntakerroksen miehittämä ensimmäisen tasavallan aikana

Implemeting a component-based tool for interactive synthesis of UML statechart diagrams

The Unified Modeling Language (UML) has an indisputable role in objectoriented software development. It provides several diagram types viewing a system from different perspectives. Currently available systems have relatively modest tool support for comparing, merging, synthesizing, and slicing UML diagrams based on their semantical relationships. Minimally Adequate Synthesizer (MAS) is a tool that synthesizes UML statechart diagrams from sequence diagrams in an interactive manner. It follows Angluin's framework of minimally adequate teacher to infer the desired statechart diagram with the help of membership and equivalence queries. MAS can also synthesize sequence diagrams into an edited or manually constructed statechart diagram. In this paper we discuss problems related to a practical implementation of MAS and its integration with two existing tools (Nokia TED and Rational Rose) supporting UML-based modeling. We also discuss information exchange techniques that could be used to allow the usage of other CASE tools supporting UML

”Kunta on itsehallintoyhdyskunta eikä liikelaitos” : Keskustelu kunnallishallinnosta ja kuntademokratiasta Tampereen kaupunginvaltuustossa 1920-luvulla

Petteri Systä tarkastelee artikkelissaan tamperelaisten kunnallishallintoa kunnallislakimuutoksen jälkeen demokratian kehityksen ja demokratisoitumisen näkökulmista. Systän näkökulma keskittyy vuoden 1927 kunnallishallintouudistukseen, jossa Systän mukaan kunnallishallinnon rakennetta muutettiin siirtämällä edustuksellisen elimen eli valtuuston päätösvaltaa perustetuille kaupunginhallituksille. Sosiaalidemokraatit pyrkivät edistämään hallinnon edustuksellisuutta, ja he vastustivat esityksiä, jotka siirsivät valtuuston päätösvaltaa virkamiehille tai valtiolle. Porvarillisessa katsannossa kaupunginhallitusta edeltänyt rahatoimikamari tulkittiin kaupungin toimia ohjanneeksi elimeksi jo ennen kunnallishallintouudistusta, joten uudistuksen vaikutuksetkatsottiin hallinnon kannalta pieniksi. Porvarilliseen tulkintaan kuului edustajien ”poliittisuuden” ja ”puoluepyyteiden” vieroksuminen

Anti-Patterns for an Industrial PhD in the Field of ICT

Peer reviewe

Full Stack Is Not What It Used to Be

Peer reviewe

Paavo Järvensivu: Rajattomasti rahaa niukkuudessa

Paavo Järvensivu, Rajattomasti rahaa niukkuudessa. Helsinki: Like Kustannus Oy, 2016, 238 s

Understanding the Relations Between Iterative Cycles in Software Engineering

Iterations are one of the most successful mechanisms in software development to ensure that the resulting system is satisfactory. Due to its strengths, various kinds of iterations have been integrated to software development with varying goals. In this paper, we consider different types of iterations related to software development, including prototyping, incremental development, sprints as in e.g. Scrum, and iterations as defined in Lean Startup. The goal is to understand the relations between the types of iterations, and to find out what kind of similarities and differences they have with each other. As a result, we find that while the goals are different, it is possible for the iterations to coexist, so that one form of iteration is used as a tool to complete the goals of another

Software business : A short history and trends for the future

During its 70 years of existence, the software business has been following an evolution curve that can be considered typical for several fields of industrial businesses. Technological breakthroughs and innovations are typically seen as enablers for business evolution in the domain of technology and innovation management. Software, data collection, and data analysis represent a greater and greater part of the value of products and services, and today, their role is also becoming essential in more traditional fields. This, however, requires business and technology competences that traditional industries do not have. The transformation also enables new ways of doing business and opens the field for new kinds of players. Together, all this leads to transformation and new possibilities for the software industry. In this paper we study the overall trajectory of the software business, and then offer some viewpoints on the change in different elements of business models. Copyright © by the paper's authors. Copying permitted only for private and academic purposes.Peer reviewe

Käänteinen oppiminen ja opettajan ja oppilaiden muuttuvat roolit : "Olen enemmän ohjaaja"

Tutkimus käsittelee käänteistä oppimista ja sen ohella käänteistä opetusta sekä yksilöllisen oppimisen opetusmallia. Tutkimuksen kohteena on opettajan roolin muutos opettajien siirryttyä käyttämään käänteistä opetusta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös oppilaiden työskentelyn muutosta opettajan roolin muutoksen myötä. Toisena tarkastelun kohteena on opetusprosessin muutos käänteisessä oppimisessa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto koostui oppilaiden ja opettajien vastauksista, jotka kerättiin kyselylomakkeilla. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina kävi ilmi, että opettajat näkivät roolinsa muuttuneen lähemmäksi oppimisen tukijaa. Uutta roolia kuvailtiin esimerkiksi ohjaajaksi tai opastajaksi. Opettajat näkivät käänteisen opetuksen vaikuttaneen myös opetusprosessiin. Oppilaat puolestaan kokivat vastuun omasta oppimisestaan kasvaneen ja tätä kautta oman sekä opettajan roolin muuttuneen. Osa oppilaista piti uudesta tavasta opiskella, kun taas toiset oppilaat kokivat sen haastavana