Masculine Performers and Good Girls : Negotiating Gender Norms in Therapeutic Engagements

Peer reviewe

'We can't live without beliefs': Self and society in therapeutic engagements

Therapeutic technologies of happiness, emotional wellbeing and self-improvement are a highly influential cultural phenomenon and a rapidly growing business worldwide; yet little is known of the motivations for engaging with these technologies. This article addresses this gap by investigating how therapeutic engagements are experienced and what participants hope to gain from them.Therapeutic technologies are conceived as psychologically informed regimes of knowledge and practice which aim to transform one’s relationship to oneself and shape the ways in which one makes sense of and acts upon oneself and the social world. Drawing on a set of interviews with consumers of therapeutic technologies in Russia, the article identifies three key motivations for engaging with such technologies: searching for new blueprints for ethical work on the self after a profound transformation of the ideological field; coming to terms with new mechanisms of inequality, particularly in the field of labour; and mobilizing therapeutic technologies as a response to inadequacies in the field of health. By unpacking these motivations and subjective experiences of therapeutic engagements, the article seeks to shed light on the growing popularity of therapeutic technologies under contemporary capitalism.</p

Therapeutic politics: critique and contestation in the post-political conjuncture

This article addresses forms of political engagement in the therapeutic field. Drawing on ethnographic research on popular psychology self-help, alternative and complementary health practices and new spiritualities, the paper takes issue with the dominant interpretation of the therapeutic as a depoliticizing force. Although this interpretation captures important facets of the phenomenon, the paper suggests that something more complex is afoot. It argues that therapeutic practices may also animate political contestation and critique, and challenge the prevailing grammar of political conflict. It substantiates this argument by identifying two modalities of politics in the therapeutic field: collective mobilization through a political party, and therapeutic practices as a form of lifestyle politics. It goes on to suggest that, together, these modalities constitute a subaltern counterpublic politicizing the political economy of health and the erosion of democratic governance. The paper concludes by suggesting that analysis of the therapeutic field may shed light on the shifting logics of political contestation at the contemporary political conjuncture.</p

Umpikujan apea sivumaku

Arvosteltu teos: Politkovskaja, Anna : Toinen Tšetšenian sota

Sosiologinen mielikuvitus ja toivon politiikka

Turun yliopistoon perustettiin vuonna 1926 Suomen ensimmäinen sosiologian oppituoli. Tähän oppituoliin ovat istahtaneet vuosikymmenten saatossa muun muassa Uno, Esko, Yrjö, Antti ja Erkki. Nyt, liki sata vuotta myöhemmin, pidän tämän luentoni ensimmäisenä tähän oppituoliin nimitettynä naisprofessorina

Naiset murroksessa : jatkuvuuden ja koherenssin rakentuminen pietarilaisten naisten omaelämäkerroissa

Pro gradu : Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos, sosiologia, 2000.Tutkielma käsittelee jatkuvuuden ja koherenssin rakentumista yli Venäjän yhteiskunnallisen murroksen pietarilaisten naisten elämäntarinoissa. Yhteiskunnallista transformaatioprosessia tarkastellaan yhtäältä naisten omien kokemusten ja tulkintojen kautta ja toisaalta yleisellä tasolla sekä yksityisessä että julkisessa. Tutkimusaineistona on viiden psykologin teemahaastattelut. Näistä viidestä on valittu kahden naisen elämäntarinat lähilukuun. Ne edustavat aineistosta paikantamiani jäsennysryhmiä, ts. niissä hahmottamani jatkuvuutta rakentavat retoriset keinot toistuvat muissakin aineistoni elämäntarinoissa. Tutkielmassa eritellään elämäkertatutkimuksen tarjoamien näkökulmien ja lukutapojen avulla naisten tulkintoja ja jäsennyksiä elämänkulusta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta. Lähestymistapana on aineiston retorinen ja diskurssianalyyttinen luenta. Tutkielmassa sovelletaan kertomuksen ydinretoriikan analyysia, eli aineistosta paikannetaan ne jäsennykset ja erottelut, jotka rakentavat jatkuvuutta elämäntarinassa. Ydinretoriikan analyysi ohjaa myös huomioimaan, kuinka ristiriidat sovitellaan koherenssin saavuttamiseksi. Ydinretoriikan paikantamisessa hyödynnetään odotusanalyysia, joka toimii avaimena haastateltavan odotusrakenteisiin, odotusten täyttymiseen tai niissä pettymiseen. Tutkielmassa osoitetaan, kuinka elämäntarinassa tuotetaan jatkuvuutta ja koherenssia tukeutumalla biologisen determinismin retoriikkaan ja mennyt neuvostoaika vs. nykyinen transitio -retoriikkaan. Biologisen determinismin retoriikan rinnalla kulkee myös sitä haastava, vahvan ja itsenäisen naisen retoriikka. Vaikka biologisen determinismin mukaiset käsitykset normatiivisista sukupuolirooleista ovat vahvat, tutkielmassa osoitetaan, kuinka toisaalta yksilöllistyminen ja yhteiskunnallinen vapautuminen ovat raivanneet tilaa itsereflektiolle ja erilaisille elämäntavoille. Mennyt neuvostoaika vs. nykyinen transitio -retoriikassa jatkuvuutta tuotetaan hahmottamalla yhteiskunnallinen muutos laadullisena ja evolutionistisena, mutta myös epälineaarisena, sillä muutoksilla nähdään olevan sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia elämänalueesta riippuen. Julkisessa muutos merkityksellistetään valtaosin edistystarinaksi, kun taas yksityisessä koetaan enemmän stressiä ja epävarmuutta. Tutkielmassa havainnollistetaan myös se, kuinka individualismi on noussut Venäjällä kulttuurisesti vahvaksi repertuaariksi